Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2023.
Vapaus ja tasa-arvo voivat toteutua demokraattisesti myös peruskoulussa, kasvatustieteilijä Mikko Tujula uskoo.
— Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulun sisäisessä päätöksenteossa voidaan parantaa.
Tujula kertoo tapauksesta, jossa koululaiset tekivät aloitteita purukumin sallimiseksi oppitunneilla, koska jauhaminen auttaa keskittymään. Aloitteet tyrmättiin, kunnes oppilaat keksivät, että puhumista vaativille kielten tunneille purkka ei kuulu. Koulu salli purukumin muilla tunneilla.
— Koululaiset oppivat, että joskus demokratia on hidasta ja tuottaa pettymyksiä, mutta toimii silti.
Kolmiportainen malli
Kun vapauden ja demokratian ihanteet koulussa tuodaan käytännön tasolle, niiden nähdään edellyttävän toisiaan.
— Valitsevatko oppilaat valmiista vaihtoehdoista vai saavatko he ehdottaa myös omiaan?
Tujula ehdottaa kolmiportaista toimintatapaa.
Yksilötasolla koululaiset pyrkivät vaikuttamaan omiin oppimisolosuhteisiinsa, vaikka opettaja kantaakin lopulta vastuun. Luokkatasolla jo alakoululaiset päästetään oppimaan keskustelukulttuuria esimerkiksi luokkavaltuustoihin. Koulun mittakaavassa oppilaat vaikuttavat vaikkapa oppilasedustajien välityksellä.
— Tärkeää on tarjota resurssien rajoissa laajasti mahdollisuuksia kaikille oppilaille.
Eduskunnan demokratiakasvatuksen asiantuntija, kouludemokratiasta toukokuussa Helsingin yliopistossa väitellyt Mikko Tujula puhui Studia Generalia -illassa Tiedekulmassa 6.11. Luentosarjan tämänsyksyinen teema on vapaus.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.