Julkinen terveydenhoito selätti koronan yksityistä paremmin

Kehittyneiden maiden julkisrahoitteiset terveydenhuoltojärjestelmät pärjäsivät yksityisrahoitteista terveydenhuoltoa paremmin, kun vertailtiin ylikuolleisuutta koronaan ja riskiä kuolla koronaan. Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana.

Tavanomaista suurempi koronakuolleisuus ja riski kuolla koronaan olivat suoraan yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmien rahoituksellisiin ja organisatorisiin rakenteisiin, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoitukseen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen kulutukseen pohjautuvissa järjestelmissä. 

– Maat, joiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky oli hyvällä mallilla jo ennen koronapandemiaa, pärjäsivät paremmin myös koronakuolleisuuden vähentämisessä, väitöskirjatutkija Iris Moolla Helsingin yliopistosta kertoo.

Suomi vertailussa kymmenen joukossa

Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka näiden maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä koronakuolleisuuteen ennen omikron varianttia. Vertailussa edukseen erottuivat Länsi- ja Pohjois-Euroopan maiden lisäksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, kun taas huonommin vertailussa pärjäsivät Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan maat. Suomi pärjäsi vertailussa hyvin ja sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.

Tutkimuksen mukaan investoinnit terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen, tiloihin ja henkilöstöön vähentävät koronakuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin terveydenhuoltojärjestelmiin.

– Varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhoidon voimavaroja ja parantamalla sen toimivuutta, professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta tulkitsee.

Tutkimuskohteena olivat talousjärjestö OECD:n jäsenmaita ja yhteistyömaita. Terveydenhuoltojärjestelmien ominaispiirteiden tarkastelu perustui tutkijoiden aikaisempaan työhön, jossa ryhmiteltiin kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiä rahoituksen, palvelujen järjestämisen ja suorituskyvyn mukaan.

Tutkimus ”Health system characteristics and COVID-19 performance in high-income countries” ilmestyi tiedejulkaisussa BMC Health Services Research https://doi.org/10.1186/s12913-023-09206-z

Linkki taulukkoon, jossa maakohtainen vertailu ylikuolleisuudesta koronaan:



https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-023-09206-z/figures/1

Linkki taulukkoon, jossa maakohtainen vertailu riskistä kuolla koronaan:

https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-023-…



 

Lisätiedot:



Iris Moolla

puh. +358 44 2506303

iris.moolla@helsinki.fi

Heikki Hiilamo

puh. +358 40 3587203

heikki.hiilamo@helsinki.fi