Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2025.
Presidentti Barack Obaman taannoinen energiaministeri, nobelisti Steve Chu on sanonut laittamattomasti: ”Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta ei omiin faktoihin.”
Faktojen ja mielipiteen erottaminen on yksi modernin oikeusvaltion peruskysymyksiä. Poliittisten päätösten ja lainvalmistelun pitää nojata tutkittuun tietoon näiden perusteista ja vaikutuksista. Vaikutusten lakisääteinen arviointi auttaa selvittämään, miltä osin päätöksentekijöiden argumenteissa on kyse tiedosta, mielipiteistä, poliittisista arvoista tai kompromisseista puolueiden kesken.
Kiirettä ja poliittisia motiiveja
Kaikki viimeaikaiset hallituksemme ovat kirjanneet tavoitteekseen edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja huolellista lainvalmistelua. Ja kaikilla niillä — myös sillä, jossa itse olin oikeusministerinä — on ollut ainakin joitakin vaikeuksia pitää lupauksensa.
Päättäjät ovat itse tunnistaneet vaaran oikaista lainvalmistelussa joko kiireen tai poliittisten syiden vuoksi. Siksi valtioneuvoston kansliaan perustettiin 2016 riippumaton arviointielin, jonka tehtävänä on seurata tärkeimpien lakien ja EU-päätösten vaikutustenarviointien oikeellisuutta.
Huomautettavaa on löytynyt esimerkiksi väitetyistä ympäristö-, terveys- ja työllisyysvaikutuksista. Jokainen hallitus on joskus kävellyt suositusten yli.
Kansalaisten on olennaista saada tietää, jos päättäjillä menevät totuus ja mielipiteet sekaisin. Äänestäjä voi demokratiassa arvioida, kuinka vakavana tätä pitää.
Vallitseeko yhdenvertaisuus vai mielivalta?
Kansalaiset voivat demokratiassa kannattaa näkemyksiä, joita tiede ei puolla. Virkavastuulla tehdyssä valmistelussa ei kuitenkaan voi sotkea totuutta ja mielipiteitä. Oikeus hyvään hallintoon taataan perustuslaissa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
Oikeusvaltion perusperiaate, yhdenvertaisuus lain ja hallinnon edessä, vaatii sekin taakseen julkisuutta kestävät faktat. Muuten emme voi arvioida, vallitseeko maassa oikeus vai mielivalta.
Näyttöön perustuvia päätöksiä ei voi tehdä ilman tieteen vapautta. Jokainen tieteentekijä ja -arvostaja lujittaa oikeusvaltion perustusta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.