Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2023.
On olemassa sellaisia asioita kuin EU, Suomi ja kokoomus. Suomalaisille se on itsestään selvää.
— Mutta kaikki nämä rakentuvat mielikuvituksen kautta. Ei ole olemassa mitään poliittista todellisuutta, joka olisi meidän mielikuvituksemme ulkopuolella, sanoo poliittisen filosofian tutkija Mattias Lehtinen.
Politiikkaa tulisi tarkastella tästä lähtökohdasta, Lehtinen painottaa. Hän tutki väitöskirjassaan poliittista mielikuvitusta — siis sitä, millä tavalla ihmiset rakentavat poliittista todellisuutta.
Lehtisen mukaan se, että kaikkien poliittisten instituutioiden ymmärretään olevan mielikuvituksen tuotetta, on oikeastaan demokratian elinehto. Demokratian ydinajatus on, että kansan pitää voida muuttaa asioita.
Mielikuvituksen voimallakin on toki rajansa. Lehtinen tukeutuu ajattelussaan filosofi Cornelius Castoriadikseen, joka totesi, että yhteiskunta nojaa aina luonnolliseen todellisuuteen.
— On selvää, että jos meillä ei ole ilmaa tai vettä, yhteiskunnallinen mielikuvitus loppuu.
Lehtinen erottaa toisistaan vahvat ja heikot poliittisen mielikuvituksen tuotteet. Ensimmäisiin kuuluvat instituutiot, jotka valtaosa kansasta on hyväksynyt — vaikkapa kansallisvaltiot ja eduskunta. Jälkimmäiseen taas kuuluvat sellaiset kuvitellut ilmiöt, jotka eivät ole valtavirran näkökulmasta ymmärrettäviä tai haluttavia.
— Demokratiassa vahvan poliittisen mielikuvituksen pitää olla avoin heikolle poliittiselle mielikuvitukselle. Muuten demokratia loppuu, Lehtinen toteaa.
Toisaalta mielikuvitusta on myös suitsittava, jos demokratian halutaan säilyvän.
— Demokraattisen poliittisen yhteisön pitää suojella omaa demokraattisuuttaan sulkemalla ulos epädemokraattiset tavat kuvitella poliittista todellisuutta, esimerkiksi fasismi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.