Uudenlainen työskentelytila tarjoaa käyttäjille älykästä, arkea helpottavaa tekniikkaa ja toimii samalla elävänä laboratoriona, jossa tutkitaan esimerkiksi älyteknologian toimivuutta.

Tässä se nyt on, Ubikampus-hankkeen pilottitila Ubi​@​Physicum. Tuhat neliötä avokonttoria ja neuvottelutiloja Kumpulan kampuksen kirjaston yläkerrassa. Äkkiseltään katsoen tila vaikuttaa melko tavanomaiselta toimistolta. Seinät hohtavat valkoisina. Työpöydät nököttävät siisteissä riveissä. Siellä täällä on istuskeluryhmiä. Tilan reunoilla on pieniä neuvotteluhuoneita.

Ensivaikutelma kuitenkin pettää, sillä tilassa on paljon ubiikkia eli älykästä teknologiaa ja sulautuvaa tietojenkäsittelyä.

Sisään saapasteleva voi tarkistaa heti suurelta karttanäytöltä, onko vapaata työtilaa ja jos on, niin missä. Vastaisuudessa jopa tilaan sisään kirjautuneen henkilön voi paikantaa karttanäytöltä.

Neuvottelutilan ovenpielessä on tabletti, josta voi varata yhdellä pyyhkäisyllä vapaana olevan tilan. Valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti. Kaikkialla on sensoreita, jotka mittaavat muun muassa lämpötilaa ja ilman hiilidioksidipitoisuutta.

– Kaikkein olennaisinta hankkeessa on kuitenkin avoimuuden periaate. Ubi​@​Physicumissa on Helsingin yliopiston ensimmäinen täysin avoin verkko. Samoin tilassa on avoin dataväylä, jossa kuka tahansa voi julkaista viestejä haluamastaan aiheesta. Myös ohjelmoinnissa käytetty lähdekoodi on mahdollisimman avointa, Ubikampuksen koordinaattori Petri Savolainen kertoo.

Avoin verkko mahdollistaa muun muassa sen, että opiskelijoiden ja tutkijoiden tilaan tuomat älylaitteet kytkeytyvät verkkoon automaattisesti.

– Tästä on etua esimerkiksi harjoitustöitä tehdessä. Jos opiskelijat vaikkapa tekevät älyvaloja säätävää sovellusta, heidän tuomansa älylamppu kytkeytyy verkkoon ilman kirjautumista, Savolainen selittää.

Tietoturvaltaan avoin verkko ei ole suojatun verkon tasolla. Savolainen suositteleekin päivittäiseen käyttöön suojattua Eduroam-verkkoa. Ubikampuksen avoin verkko on käytännöllinen esimerkiksi tutkimusta ja harjoitustöitä tehdessä.

Elävä tutkimuslaboratorio

Pilottitilan tarkoitus on olla paitsi sujuva työtila myös elävä laboratorio.

– Täällä voi tehdä myös tutkimusta. Tilassa voi tutkia paitsi älyteknologiaa ja sen toimivuutta myös työympäristöä tai vaikkapa työn tekemisen tapoja. Täällä on olemassa valmiina infrastruktuuri monenlaisen datan keräämiseen ja julkaisuun. Tilaan voi asentaa helposti erilaisia antureita ja laitteita, professori Sasu Tarkoma tietojenkäsittelytieteen osastolta sanoo.

Ajatus on, että tila ei olisi vain tietojenkäsittelytieteen temmellyskenttä. Tarkoma toivottaa kaikkien alojen tieteentekijät tervetulleiksi tekemään tutkimusta.

Parhaillaan Ilmakehätieteiden keskus INAR tekee Ubi​@​Physicumissa sisäilmaan liittyvää tutkimusta. Mahdollisuuksia voisi olla myös vaikkapa kasvatustieteelliselle tai sosiologiselle tutkimukselle.

Ideat koko yliopiston käyttöön

Kumpulan Ubi​@​Physicumissa testattua tekniikkaa ja käytäntöjä on tarkoitus viedä myös muille kampuksille. Tulevaisuudessa yliopiston tiloihin saatetaan rakentaa myös Ubi​@​Physicumin kaltaisia uusia tiloja. Koko yliopisto olisi yhtä Ubikampusta.

– Mikään ei estä myöskään muita suomalaisia tai ulkomaisia yliopistoja poimimasta ideoita ja käytäntöjä meidän kokemuksistamme. Kerromme mielellämme, mitä olemme täällä tehneet ja miten. Myös tilan rakennusprosessi on dokumentoitu, Tarkoma tähdentää.

Maailman mitassa Ubikampus on Savolaisen ja Tarkoman mukaan ainutlaatuinen projekti. Täysin vastaavaa ei ole tehty tiettävästi missään muualla aiemmin.

Kaksikko tähdentää, että Ubikampus ei ole valmis. Työ on vasta alussa. Tiloja ja tekniikkaa on tarkoitus kehittää koko ajan.

Käyttäjät voivat myös antaa palautetta ja kehittämisideoita Ubikampuksen chatissa.

Ubikampuksen työtiloja

Ubi​@​Physicum-pilottitila kätkee sisälleen paljon ubiikkia eli älykästä teknologiaa ja sulautuvaa tietojenkäsittelyä. 

 

Sasu Tarkoma ja Petri Savolainen

Kumpulan Ubi​@​Physicumissa testattua tekniikkaa ja käytäntöjä on tarkoitus viedä myös muille kampuksille, sanovat professori Sasu Tarkoma ja Ubikampuksen koordinaattori Petri Savolainen.