Tekoälyn avulla kohti parempaa maailmaa

Tekoälyn taitaja Maria Ritola etsii keinoja kehittää tiedejärjestelmää.

Lapsena ja nuorena Maria Ritola käytti kaiken aikansa viulunsoittoon ja koripalloon ja mietti, millaista olisi olla koripalloilija-viulisti.

— En tuntenut tuolloin yhtäkään sellaista, enkä taida tuntea vieläkään. Soitonopettajan mielestä koripalloilu oli erittäin huono idea; se rikkoisi sormet, Maria Ritola kertoo.

Ritola ei kuitenkaan vahingoittanut koripalloilulla sormiaan. Päinvastoin hän koki, että sormet olivat nopeammat ja vahvemmat sen ansiosta, että niitä käytti muuhunkin kuin viulunsoittoon.

— Viulistia tai koripalloilijaa minusta ei lopulta tullut, mutta opin, että epätavallisia asioita todella kannattaa iloisesti yhdistää.

Tekoälyn kehittäjäksi

Nykyään Ritola tunnetaan etenkin monitieteisyyden ymmärtämiseen pyrkivän, kehutun Iris.ai -tekoälyn kehittäjänä.

— Iris.ai:n kautta minulla on nykyään tiivis yhteys Helsingin yliopistoon. Olemme kehittäneet työkalujamme alusta alkaen yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa.

Lisenssiyhteistyön ansiosta Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja alumneilla on Iris.ai:n käyttöoikeus, kunhan helsinki.fi -sähköpostiosoite löytyy.

Mikä se Iris.ai sitten oikein on? Iris.ai on aivan uudenlainen tiedonhaun menetelmä, jonka tavoitteena on nopeuttaa kirjallisuuskatsauksen tekoa ja auttaa tutkijoita yhdistelemään tietoa läpi tieteenalojen.

— Tietoa on maailmassa valtavasti ja se lisääntyy kovaa vauhtia. Tämä on hienoa, mutta ongelma on se, etteivät ihmisaivot mitenkään taivu kaiken big datan lukemiseen saati ymmärtämiseen.

— Tarvitsemme tähän parempia koneita kuin hakusanoilla toimivat koneet ovat. Iris.ai tähtää tällaiseksi.

Ihminen tekee ajatustyön

Ei hassumpaa: ajatellaan, että saisimme kymmeniä miljoonia tieteellisiä papereita entistä tehokkaampaan käyttöön.

— Chalmersin yliopistossa Ruotsissa selvitimme, että Iris kykenee tekemään kirjallisuuskatsauksen 12 000:sta tieteellisestä paperista 80 prosenttia manuaalista työprosessia nopeammin ilman, että laatu kärsii.

— Iris ei tietenkään tee ajatustyötä ihmisten puolesta. Kyse on iteratiivisesta prosessista, jonka kaikkiin vaiheisiin tarvitaan ihmisaivoja. Iris.ai vapauttaa aikaa tutkimushankkeiden kriittisimpiin osiin monotonisesta tiedonhausta ja löytää uusia yllättäviä asiayhteyksiä, joita sitten voidaan tutkia syvemmin.

Tieteellinen ajattelutapa on ihmiskunnan isoja keksintöjä ja sitä täytyy ymmärtää arvostaa, Ritola painottaa.

— Nykyisten isojen, yhteiskunnallisten ja luontoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää tieteellistä lähestymistapaa, johon päätöksenteon tulisi entistä vahvemmin nojata.

— Samaan aikaan olemassa olevaa tiedejärjestelmää on syytä kehittää muun muassa vapauttamalla julkisin varoin maksetut tieteelliset tulokset maksumuurien takaa ja uudelleen määrittämällä tutkijoiden kannustimet.

— Tekoäly on koko ajan enemmän apunamme tiedejärjestelmän kehittämisessä. Otamme tällä saralla pieniä askelia oikeaan suuntaan!