Millaista on verkkokeskustelu lääkkeistä? Siihen antaa vastauksen Lääketutka, hakuportaali, jonka avulla voi katsoa mitä lääkkeistä on kirjoitettu suositulla Suomi24 -keskustelupalstalla vuodesta 2001.
Sieltä löytyy niin kokemuksia sairauksista, pohdintaa itsensä hoitamisesta kuin vertaistukea, joka liittyy sairauksiin ja elämään oireiden kanssa. Keskustelupalstalta löytyy mahdollisesti myös rokotekritiikkiä, kertomuksia päihdekäytöstä ja pohdintaa sivuvaikutuksista. Lääketutkan avulla näitä aiheita voidaan ryhtyä tutkimaan.
– Tämä on todellista keskustelua, jota ihmiset verkossa käyvät, kertoo Helsingin yliopiston uusi digitaalisen yhteiskuntatieteen professori Krista Lagus.
– Esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnalle keskusteluihin tutustuminen on ollut silmiä avaavaa: noinko meidän lääkkeistämme puhutaan, noinko niitä käytetään.
Joukossa on varmasti myös paikkaansa pitämättömiä kommentteja. Lagus ei näe tätä ongelmana.
– Ihan samat näkökulmat on voinut lukea aiemminkin. Lääketutka vain tuo ne helpommin löydettäviksi.
Laguksen näkökulmasta Lääketutkassa kiinnostavinta on kuitenkin tekniikka. Koneoppimiseen ja ihmisen asiantuntemukseen perustuvaa hakukonetta kun voidaan myöhemmin soveltaa vaikka sen selvittämiseen, mitä ihmiset puhuvat Suomi24:ssä esimerkiksi rikoksista tai asenteistaan vaikka autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita kohtaan.
Jotta tällaisia konkreettisia tuloksia syntyy, tarvitaan useiden, eri organisaatioistakin tulevien erikoisosaajien yhteistyötä.
– Hankkeen idea lähti apulaisprofessori Minna Ruckensteinin kiinnostuksesta ihmisten lääkesuhdetta kohtaan. Minua taas kiinnostivat menetelmät ja tunnevuorovaikutus. Varsinaiset tekijät, Futurice-nimisen yrityksen data-analyytikot ja koodarit, kehittivät kanssamme ideoita eteenpäin ja toteuttivat alustavista visioista konkreettista todellisuutta, Lagus kertoo.
Perimmäisenä tavoitteena on halu ymmärtää verkkokeskustelun dynamiikkaa, sitä, milloin keskustelusta on apua.
– Jos katsotaan vaikka syömishäiriöiden ympärillä käytävää keskustelua, iso osa siitä on vertaistukea. Haluaisin pystyä tunnistamaan, milloin keskustelussa syntyy hyvää vuorovaikutusta ja voisiko sitä tukea esimerkiksi teknologialla.
Vaikka Laguksen tutkimuskohteena ovat valtavat digitaaliset aineistot, sen takana on aina ihmisiä. Hänen tärkeimpänä kohteenaan onkin ihmisten henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarkastelu. Suurilla aineistoilla siihen voisi saada entistä parempia näkökulmia.
– Esimerkiksi viranomaisten ja kansalaisten vuorovaikutuksen kokonaiskuva olisi erittäin kiinnostava aineisto analyysiin. Millaisen kuvan vaikka työvoimatoimiston, Kelan, sairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteydenotot muodostavat?
− Yleensä näitä asioita tutkitaan sektori kerrallaan ja organisaatioiden näkökulmasta. Minua kiinnostaisi, millaisen kuvan ne luovat järjestelmästä tukea hakevalle ihmiselle.