Saana Svärd tutkimusryhmineen haluaa selvittää, mitä muinaisten Lähi-idän alueella eläneiden ihmisten mielissä liikkui. Avuksi otetaan digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä.

Saana Svärdin tutkimusryhmä on haasteen edessä. Pitäisi selvittää, miten Etelä-Levantin ja Kaksoisvirran maan suurissa imperiumeissa muutama tuhat vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat itsensä ryhmän jäseninä.

Vuoden alussa aloittava huippuyksikkö Muinaisen Lähi-idän imperiumit, Ancient Near Eastern Empires, sai kesäkuussa Suomen Akatemialta rahoituksen kahdeksaksi vuodeksi.

Uusia lähestymistapoja

Huippuyksikkö koostuu kolmesta tutkimusryhmästä. Ryhmät selvittävät muinaisten ihmisten mielen sisäisiä liikkeitä ja identiteettejä kolmesta näkökulmasta, ja perinteisten tutkimusmenetelmien rinnalle otetaan uusia keinoja.

Saana Svärdin ryhmä käyttää digitaalisten ihmistieteiden metodeja. Jason Silverman katsoo tutkimusaihetta kaikkein laajimmasta perspektiivistä. Hänen ryhmänsä selvittää, mitä tutkimus ylipäänsä sanoo sosiaalisista identiteeteistä. Antti Lahelman ryhmä perehtyy imperiumien ja identiteettien materiaaliseen puoleen arkeologian keinoin.

Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua huippuyksikössä työskentelee erilaisten kytkösten kautta kolmisenkymmentä tutkijaa.

– Lähi-idän muinaisten kulttuurien tutkimus on ollut tähän asti metodisesti melko konservatiivista, mutta nyt kaikki tutkimusryhmämme tekevät uusia metodologisia avauksia, Saana Svärd sanoo.

Savitaulut digiaikaan

Saana Svärdin luotsaama digitaalisten ihmistieteiden metodeja hyödyntävä ryhmä ottaa avukseen kieliteknologian ja sosiaalisten verkostojen analyysien menetelmät.

Ajallisesti tutkimus alkaa ensimmäisestä suuresta Mesopotamian imperiumista, uusassyrialaisesta valtakunnasta noin 800 eaa, ja ulottuu aina ajanlaskun alkuun saakka.

Savitauluihin tallentuneita tekstejä on valtava määrä. Digitaalisten keinojen käytön mahdollistaa se, että tekstit on translitteroitu alkukielellä ja viimeisten parinkymmenen vuoden aikana translitteraatiot on saatettu sähköiseen muotoon.

Kieli kertoo käyttäjistään

Saana Svärd on jo tehnyt ensimmäisiä kokeiluja kieliteknologian alan tutkimusjohtaja Krister Lindénin kanssa.

– Savitaulujen tekstejä voidaan tutkia digitaalisin menetelmin lähes samoin kuin nykykieliä, Svärd kertoo.

Kieliteknologiaa hyödyntäen Svärd suunnittelee etsivänsä sanaryppäitä, joissa esiintyy kansoja kuvailevia termejä.

– Kieli on ollut käsitejärjestelmä, joka on jäsentänyt ihmisten ajattelua. Sen kautta päästään sisään ihmisten mielen sisäisiin liikkeisiin.

Käyttöön otetaan myös sosiaalisten verkostojen analyysi. Svärd aikoo selvittää sen avulla ihmisten välisiä suhteita. Hän tutkii, millaisiin ryhmiin ihmiset sijoittuvat kirjoitusten perusteella.

Muinaisen Lähi-idän imperiumit -hankkeen sivut