Euclidin ensimmäiset havaintotulokset, ERO (Early Release Observations), julkaistiin toukokuussa 2024. Nyt on vuorossa huomattavasti suurempi määrä havaintotuloksia. Tämä julkaisu kulkee nimellä Q1 (“Quick release 1”). Euclid-konsortion tutkijat ovat analysoineet kolmea taivaanaluetta, jotka kattavat yhteensä 63 neliöastetta. Tämä alue on seitsemän kertaa laajempi kuin aikaisempi ERO-julkaisu, ja edustaa suurimpia yhtenäisiä taivaanalueita, joita koskaan on mitattu samanaikaisesti näkyvän valon alueella ja infrapuna-alueella avaruusteleskoopista käsin. Tästä huolimatta tänään julkaistava osuus Euclidin datasta on vasta kurkistus Euclidin koko havaintokampanjaan.
Tähän julkaisuun sisältyvä taivaanalue kattaa 0.45 % Euclidin lopullisesta kartoitusalueesta. Euclidin laajan kuva-alueen ja korkean resoluution ansiosta jo tämä data on erittäin arvokasta erilaisten pienen skaalan astrofysikaalisten kohteiden tutkimukselle, galaksijoukoista planeetan kokoisiin kohteisiin, ja konsortion tutkijat ovat saavuttaneet jo valtavan määrän kiinnostavia tuloksia. Havaintokohteisiin kuuluu voimakkaita gravitaatiolinssejä, galaksijoukkoja, aktiivisia galaksiytimiä (AGN) ja kvasaareita, kääpiögalakseja ja muuttuvia kohteita. Tulokset esitellään 27 tieteellisessä julkaisussa. Lisäksi julkaistaan 7 teknistä paperia, joissa kuvataan Euclidin datankäsittelyprosessia.
Teleskooppi on suunniteltu tuottamaan ennennäkemättömän tarkka kolmiulotteinen kartta maailmankaikkeudesta ja sen suuren skaalan rakenteesta, ja kartoittamaan maailmankaikkeuden laajenemishistoria. Kuuden vuoden aikana Euclid kartoittaa oman Linnunratamme ulkopuolisen taivaanalueen, ja kerää havaintodataa, joka tuo uutta tietoa pimeän aineen ja pimeän energian koostumuksesta ja luonteesta.
Euclid laukaistiin avaruuteen 1. heinäkuuta 2023, ja se aloitti varsinaisen kartoitustehtävänsä seuraavan vuoden alussa, 14. helmikuuta. Ensimmäinen varsinaisia kosmologisia tuloksia sisältävä datanjulkistus on ohjelmassa lokakuussa 2026.
“Nyt julkaistavat tulokset osoittavat Euclid-avaruusteleskoopin tehon”, kertoo Suomen Euclid-kollaboraation johtaja, vanhempi tutkija Elina Keihänen Helsingin yliopistosta. “Ne antavat esimakua sitä mitä on odotettavissa ensi vuonna, kun Euclidin koko ensimmäisen vuoden data tulee julkiseksi. Silloin luultavasti tiedämme jo enemmän myös pimeästä energiasta.”
"Uusin julkistus toimii myös hyvänä lämmittelynä Euclidin prosessointi- ja analyysikykyjen testaukseen", toteaa Euclidin pohjoisen taivaanalueen Maasta käsin kerätyn datan prosessoinnista vastaava Aku Venhola Oulun yliopistosta. "Jos vertaamme nyt julkaistua taivaanaluetta vaikkapa avaruusteleskooppi Hubblen 30 vuodessa kuvaamaan alueeseen, olemme jo nyt saavuttaneet saman kokoluokan. Euclidin datan tieteellinen arvo on valtava, kuten tänään julkistetut artikkelit osoittavat."
Euclid-konsortioon kuuluu yli 2600 henkeä yli 300 laboratoriosta tai tutkimuslaitoksesta 15 Euroopan maasta, sekä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista. Suomesta mukana ovat Helsingin, Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot, Aalto-yliopisto, sekä CSC, Tieteen tietotekniikan keskus. Yksi yhdeksästä Euclidin datankäsittelykeskuksesta sijaitsee Suomessa.
Aku Venhola, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, 050 466 5604, aku.venhola@oulu.fi,
Elina Keihänen, vanhempi tutkija, Helsingin Yliopisto, Fysiikan osasto040 5636991, elina.keihanen@helsinki.fi,