Tutkijoiden yö perjantaina 27.9. tuo tieteen ihmeet kaikkien nähtäville

Helsingin yliopiston Tutkijoiden yössä perjantaina 27.9.2024 pääset tutustumaan tieteeseen ja tutkijoihimme niin Tiedekulmassa, Observatoriolla kuin tiedemuseo Liekissäkin. Lisäksi päivällä järjestetään kampuksilla työpajoja päiväkoti-, koululais- tai opiskelijaryhmille. Niihin voi ilmoittautua 20.9. saakka.

Tutkijoiden yö on Euroopan-laajuinen tiedetapahtuma, joka tekee tiedettä ja tutkijoiden työtä tutuksi laajalle yleisölle. Tapahtumassa 27.9.2024 on maksutonta ja monipuolista ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

Päiväohjelmaa lapsille ja nuorille Helsingin keskustassa, Meilahdessa, Viikissä ja Kumpulassa

Kampusten työpajoissa lapset ja nuoret pääsevät päivällä tutustumaan tutkijoiden työhön ja tiloihin Helsingin yliopiston neljällä kampuksella. Työpajat ovat maksuttomia.

Ilmoita päiväkoti-, koululais- tai oppilaitosryhmäsi mukaan haluamaasi työpajaan viimeistään 20.9.2024 lomakkeilla, joihin pääset alla listatuista työpajojen otsikkolinkeistä. Työpajat täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä.

Löydät lisätietoa työpajoista lomakkeilta. Työpajan kohdalla mainitaan, jos työpajan kieli on sekä suomi että englanti. Ole tarkkana, että valitset omalle ryhmällesi oikean kellonajan. Tarkista työpajan luokkatila ja rakennuksen osoite saamastasi vahvistusviestistä ennen reitin suunnittelua. Apua reitin suunnitteluun löydät esimerkiksi kampusten esittelyistä ja HSL:n Reittioppaasta. Tulethan paikalle hyvissä ajoin ennen työpajan alkua. Saat ohjeet työpajaan osallistumista varten myös vahvistusviestistä. 

Kumpulassa tutustutaan geotieteiden, maantieteen ja valeuutisten maailmaan, aurinkomyrskyihin sekä kemiaan kolmessa eri työpajassa: Karkkeja ja valoja, Karkkeja ja lasereita, Mittaa oma NMR-spektri sekä ALD – tehokkaampia tietokoneita atomikerros kerrallaan. Meilahdessa tutustutaan syöpätutkimukseen, Viikissä mikrobeihin ja kasvien terveyteen, metsien mittaamiseen laaserkeilauksella sekä eläinten varoitusväreihin ja keskustakampuksella luodaan animaatiota tekoälyllä sekä tutustutaan voimaannuttaviin voiman paikkoihin. 

Iltaohjelmaa Observatoriolla ja Tiedekulmassa 

Illalla kuka tahansa pääsee tutustumaan tieteen ihmeelliseen maailmaan tutkijoiden vetämissä pisteissä Observatoriolla klo 17–20 ja Tiedekulmassa klo 16–20. 

Observatorion pysyvässä näyttelyssä voit lisäksi sukeltaa maailmankaikkeudenkin saloihin.

Osoite: Kopernikuksentie 1, Helsinki (Observatorio) ja Yliopistonkatu 4, Helsinki (Tiedekulma)

Observatorion ja Tiedekulman ohjelma ja Observatorion näyttelyt ovat Tutkijoiden yönä avoinna kaikille ja maksuttomia eikä niihin ilmoittauduta.

(Katso Observatorion ja Tiedekulman tarkempi ohjelma sivun alareunasta!)

Tutkijoiden yö Tiedemuseo Liekissä 

Vapaa pääsy Tiedemuseo Liekin näyttelykeskukseen pe 27.9.2024 klo 16-20.

Oletko jo tutustunut Tiedemuseo Liekin uusiin näyttelyihin? Tervetuloa kurkistamaan! Ruokaa kaikille -näyttelyssä pääset pureutumaan meidän jokaisen arkea koskettaviinn asioihin: Miten tiede on vaikuttanut siihen, mitä syömme? Mistä ruoka tulee? Tarjolla on runsas annos tieteen historiaa maustettuna ripauksella huumoria. Näyttely haastaa pohtimaan ruokaan liittyviä käsityksiä.

Pysyvässä Tieteen palo -näyttelyssä voit tutustua yliopiston ja siellä toimineiden ihmisten tarinoihin. Millaisissa paikoissa tutkimusta tehdään ja miten eri tieteenalat ovat vaikuttaneet Suomen syntyyn ja kehitykseen?  

Osoite: Fabianinkatu 33, Helsinki.

Tiedemuseo Liekin näyttely on maksuton ja avoin kaikille klo 16-20.

Tiedekulmassa pääset tutustumaan tutkijoiden pisteisiin:

Helsinki Institute of Sustainability Science

HELSUS will present examples of multidisciplinary research at the University of Helsinki that enable and guide sustainability transformations in society. The display stand also provides information on how the visitor(s) can contribute to a more sustainable future.  
Organiser: HELSUS Coordination Unit 

Ilmastonmuutos, luontokato ja metsät  

Miten ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat metsiin, metsien hiilensidontaan ja niissä asuviin eliöihin? Entä onko puunkäytöllä osana kestävää rakentamista vaikutusta ihmisten koettuun ja mitattavaan hyvinvointiin? Millaisilla työkaluilla metsiä mitataan nyt ja tulevaisuudessa? Tällä pisteellä pääset tekemään metaani- ja hiilidioksidimittauksia, halaamaan erilaisia puita ja selvittämään, mikä on oma suosikkipuusi. Pääset myös tarkkailemaan ihmissilmälle näkymätöntä puiden lehtien tuottamaa valoa, josta voidaan päätellä miten puut voivat.  Tarjolla on myös tietoa erilaisista metsien hyönteisistä sekä niiden salaisesta sosiaalisesta elämästä, hyönteisten tarkastelua mikroskoopin avulla, hyönteisten syömäjälkien opettelua sekä salapoliisitehtävä, jossa opit pölyttäjien värinäöstä ja käyttäytymisestä UV-lamppujen avulla. Nämä aktiviteetit sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin!
Järjestäjä: Helsingin yliopiston Metsätieteen osaston tutkimusryhmät 

Käsityötä ja tiedettä - käsityötiedettä!  

Käsityötieteen ständillä virkataan yhteisöllisesti kasveja ja tutustutaan kasvivärjäykseen BioColour-hankkeessa. Voit kokeilla erilaisia virkkauksen toteutuksia ja halutessasi osallistua yhteisen viherseinän virkkaamiseen. Esillä on myös kokoelma mielenkiintoisia ja mielikuvituksellisia virkattuja kasveja, joita on toteutettu osana käsityötieteen perusopintojen opetusta.  
Järjestäjä: Anna Kouhia, Laura Virta, Saara Tahvanainen, Milla Plit 

Mikrobit ja kasvien terveys 

Kasvien juuristoissa asuvilla mikrobeilla on suuri merkitys kasvien kasvuun, satoisuuteen ja taudinkestävyyteen. Mikrobit pystyvät esimerkiksi vapauttamaan maaperään sitoutuneita ravinteita kasveille ja pitämään kasvipatogeeniset bakteerit kurissa kilpailun tai loisinnan kautta. Tule tutustumaan, miten Viikissä tutkimme hyödyllisiä ja haitallisia mikrobeja ja kuinka mikrobeja voi käyttää hyödyksi maataloudessa. Voit samalla tutustua Helsingin yliopiston mikrobikantakokoelmiin, joita ylläpidämme Mikrobiologian osastolla (HAMBI).  
Järjestäjä: Ville Frimanin tutkimusryhmä 

Miten somejätit profiloivat meitä?  

Työpajassa tutustutaan Generation AI -hankkeessa kehitettyyn Somekoneeseen, sosiaalisen median simulaattoriin. Perusopetukseen suunnatun Somekoneen avulla opitaan millaista tietoa sosiaalisen median sovellukset meistä keräävät ja miten tätä tietoa hyödynnetään profiloinnissa ja markkinoinnissa. 
Järjestäjä: Generation AI hankkeen tutkijat Kaiju Kangas, Sini Davies ja Kati Sormunen 

Testaa medialukutaitosi: harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen maailman uutisista  

Sinäkin luet, kuulet ja näet mediassa liki päivittäin uutisia ja tapahtumia maailmalta. Uutiset saavuttavat meidät nopeasti ja uutisvirta on loputonta. Uutistentäytteistä arkeamme värittävät uutiset esimerkiksi laajoista metsäpaloista, nälänhädästä, ihmiskaupasta, sodista ja konflikteista. Nämä ovat kaikki maantieteellisiä ilmiöitä. Uutisten kartat, kuvat, videot, teksti tai vaikkapa diagrammit välittävät tätä maantieteellistä tietoa meille. Tällöin niitä voidaan kutsua geomediaksi. Tällainen geomedian vyöry maailmalta ja sen tapahtumista vaatii lukijalta hyvää kriittistä geomedialukutaitoa ja -osaamista. Kartoilla, diagrammmeilla, valokuvilla ja muilla geomedian muodoilla on helppo johtaa lukijaa harhaan - tahallaan tai vahingossa. Onko sinulla hyvät geomedialukutaidot vai johdetaanko sinua harhaan? Tule testaamaan taitosi!
Järjestäjä: CRITICAL-hanke, Geotieteiden ja maantieteen osasto 

Voiman paikka  

Mikä on sinun voiman paikkasi, ja mikä tekee siitä sellaisen? Työpajassa keskustelemme meille tärkeistä paikoista postikorttien ja muiden inspiroivien aineistojen avulla. Pohdimme, mitkä tekijät ympäristössä voimaannuttavat ja miten voiman paikkojen merkitys näkyy arjessamme.  
Järjestäjä: Terhi Ainiala & Pia Olsson 

Ihmiskeskeistä tutkimusta ja hoitoa  

Potilaat eivät ole hoidon kohteita, vaan aktiivisia omaan hoitoonsa osallistuvia ja vaikuttavia toimijoita. Miten potilaskeskeisyys ja -osallisuus käytännössä toteutuvat tutkimuksessa ja hoidossa? Ja miksi potilaskeskeisyys on niin tärkeää? Tule ja testaa elämänlaatusi, kokeile kommunikointia plastiikkakirurgin kanssa ja hyppää potilasraatilaisen saappaisiin ottamaan selkoa tutkimussuunnitelmien saloista! Pääset myös laboratorio-pöydän ääressä testaamaan nopeuttasi ja näppäryyttäsi minikokoisten labraputkien kanssa!
Järjestäjä: Syöpätutkimuksen lippulaivahanke iCAN (Helsingin yliopisto), HUS ja Veripalvelun biopankki.

Observatoriossa pääset tutustumaan tutkijoiden pisteisiin:

HIPScapeRoom - Suurenergiafysiikka-teemainen pakohuone

Sinulla on noin puoli tuntia aikaa päästä pakoon suurenergiafysiikan pauloista. Max 10 henkiloa/sessio, ilmoittautuminen samana iltana pakohuoneoven suussa Observatoriolla.

Hiukkasen fysiikkaa 

Mitä hiukkauskiihdyttimet ovat? Miten säteilyä voidaan havaita? Mitä kokeellisen hiukkasfysiikan taustalla on? Tule kuulemaan, mitä teoreettinen fyysikko oikein tekee ja mikä on mm. standardimalli. Kun olet tutustunut hiukkasfysiikan maailmaan, voit päästä vastailemaan muutamaan kysymykseen pienen hiukkasvisailun merkeissä.
Järjestäjä: Fysiikan tutkimuslaitos  

Latest research with Bjurböle meteorites 

Bjurböle meteorite impacted sea ice close to Porvoo 125 years ago. The meteorite collection is still valuable in topical research. We will show you how Bjurböle is utilized to calibrate ASPECT hyperspectral camera sent to space to study composition of asteroids. You can laser-scan the meteorites to study their shapes in 3D, and investigate X-ray microtomography sections to visualize voids within the meteorites. 
Organisers: Tomas Kohout, Arto Luttinen  

Bjurbölen meteoriitin uusimmat tutkimukset 

Bjurbölen meteoriitti iskeytyi meri jäähän lähellä Porvoota 125 vuotta sitten. Meteoriittikokoelma on edelleen arvokasta tutkimusaineistoa. Näytämme, kuinka Bjurböleä käytetään avaruuteen lähetetyn ASPECT-hyperspektrikameran kalibrointiin asteroidien koostumustutkimuksessa. Meteoriitin kolmiulotteinen muoto voidaan määrittää laserkeilauksella ja sen sisäosan huokoset ja muut rakenteet voidaan tutkia röntgenmikrotomografialla.  
Järjestäjät: Tomas Kohout, Arto Luttinen 

Sata vuotta seismisiä mittauksia Suomessa 

Vuonna 2024 on kulunut sata vuotta siitä, kun ensimmäiset seismologiset mittaukset aloitettiin Suomessa. Vaikka maamme luonnollinen seismisyys ei ole merkittävä yhteiskunnallinen huolenaihe, on täällä tehdyillä seismisillä mittauksilla useita tärkeitä käyttö- ja sovelluskohteita. Mittauksien avulla voidaan esimerkiksi arvioida seismistä uhkaa ydinvoimalaitoksilla, tutkia maanjäristysten esiintymistä kallioperässämme, tunnistaa seismisesti aktiivisia alueita ja osallistua maailmanlaajuiseen ydinkoevalvontaan. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan seismisten mittauksien historiasta, oppimaan lisää seismisyydestä sekä tutustumaan seismologian nykyisiin ja tuleviin tutkimussuuntauksiin.  
Järjestäjät: Seismologian instituutin asiantuntijat