Väisälä-palkinnon 2021 saaja professori Emilia Kilpua on kansainvälisesti avaruusfysiikan tuotteliaimpia tutkijoita ja on ollut laatimassa lähes 150 vertaisarvioitua artikkelia. Hän tutkii erityisesti Auringon purkauksia, aurinkotuulen ominaisuuksia ja avaruusmyrskyjä Maan lähiavaruudessa.
– Tutkin Auringon koronan massapurkauksia. Ne ovat valtavia magneettisia plasmapilviä, jotka etenevät Auringosta planeettainväliseen avaruuteen ja aiheuttavat kaikista voimakkaimmat avaruusmyrskyt Maan lähiavaruudessa.
Teemme ryhmässäni monitieteistä perustutkimusta, joka tähtää ymmärtämään purkausten ja niiden plasmaympäristön ominaisuuksia ja fysikaalisia prosesseja, ja siten myös parantamaan avaruussääennusteita, Kilpua kertoo.
Avaruussään ennustaminen on tärkeää, sillä yhteiskuntamme on yhä riippuvaisempi teknologiasta, jota avaruussää voi vaurioittaa.
Kilpua on toiminut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina vuodesta 2020. Hän on saanut muun muassa kilpaillun Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoituksen ja on mukana Suomen Akatemian Centre of Excellence in Research of Sustainable Space -huippuyksikössä.
– Avaruuden tutkimus on hyvin monipuolista ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa yhä enemmän. Alalla yhdistyvät käytännön hyödyt, ihmiskuntaa askarruttavat isot kysymykset ja perustutkimus. Alalla ei kouluteta osaavia ihmisiä vain akateemiseen maailmaan vaan myös useille muille aloille, kuvaa Emilia Kilpua alaansa.
Apulaisprofessori Christian Webbin tutkimus liittyy matemaattisen fysiikkaan ja todennäköisyysteoriaan eli sattuman matemaattiseen teoriaan. Webb on tutkinut sekä kaaosmittojen teoriaa että niiden sovelluksia. Hänen tutkimustyönsä on ollut luonteeltaan uraauurtavaa ja hän on viime aikoina edelleen laajentanut sen aihepiiriä.
– Matemaattista fysiikkaa pidetään usein erillisenä, ja ehkä hieman pelottavanakin matematiikan alana. Suurin ero muihin matematiikan aloihin lienee itse alan laajuus. Monet tärkeät kysymykset matemaattisessa fysiikassa saattaisivat kuitenkin olla mielenkiintoisia myös muilla matematiikan aloilla. Uskoisinkin, että suurempi yhteistyö matemaattisten fyysikoiden ja muiden matemaatikkojen välillä voisi olla hyvinkin hedelmällistä, pohtii Webb alaansa.
Christian Webbin on ollut tekijänä kahdessakymmenessä tutkimusartikkelissa, jotka on julkaistu johtavissa tieteellisissä lehdissä. Hänen työllään on siten huomattava kansainvälinen näkyvyys.
Palkitseminen tapahtuu Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa maanantaina 13.12.2021 klo 17.15 alkaen.
Suomalainen Tiedeakatemia on perustettu vuonna 1908. Sen tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Tiedeakatemialla on lähes tuhat kotimaista ja ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Suomalainen Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja, erityisesti nuorille tutkijoille.
Lisätietoa palkinnosta ja palkinnonsaajista Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivuilta