Asteroidi 2024 YR4 havaittiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2024, minkä jälkeen tammikuussa 2025 se herätti kansainvälisen asteroideista varoittamaan perustetun verkoston (International Asteroid Warning Network, IAWN) huomion. Alustavat laskelmat ennustivat silloin asteroidille 1,3 prosentin todennäköisyyttä törmätä Maahan 22.12.2032. Kooltaan asteroidin arvioitiin olevan 40–90 metriä. Laskelmien perusteella tähtitieteiljät antoivat sille uhka-arvion 3 Torinon asteikolla 0–10, mikä merkitsi tarkkaa seurantaa vaativaa kohdetta.
Kansainvälinen tähtitieteilijäyhteisö käynnisti nopeasti havaintokampanjan, jossa Helsingin yliopiston tutkijat ovat olleet eturintamassa. Helsingin yliopiston tutkijatohtorit Zuri Gray ja Grigori Fedorets ovat seuranneet asteroidia tiiviisti tammikuun 30. päivästä lähtien.
Havaintoja tehtiin Kanariansaarilla sijaitsevalla 2,5-metrisellä pohjoismaisella teleskoopilla nimeltä Nordic Optical Telescope (NOT), jota suomalaiset tähtitieteilijät ovat jo pitkään käyttäneet Maata lähellä olevien asteroidien tutkimiseen.
– Olemme keskittyneet määrittämään datan perusteella asteroidin tarkkaa sijaintia ja liikettä sekä analysoimaan sen pyörimistä, kokoa ja muotoa. Näiden tietojen pohjalta pystyimme tarkentamaan huomattavasti ennustetta asteroidin radasta ja sen törmäystodennäköisyydestä, kertoo Gray.
– Viimeaikaiset havaintomme osoittavat, miten merkittävä NOT-teleskooppi on maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä suojata planeettaamme, Fedorets lisää.
Törmäys Kuuhunkin riskinä
Helmikuun puolivälissä arviot asteroidin törmäystodennäköisyydestä saavuttivat huippunsa: 3 prosentin todennäköisyyden. Tämä on korkein törmäystodennäköisyys, jonka mikään tämän kokoluokan asteroidi on koskaan saavuttanut asteroiditörmäysriskien mittaushistorian aikana.
Havainnot jouduttiin keskeyttämään hetkeksi täysikuun vuoksi, mutta täysikuun jälkeen suomalaiset tutkijat saivat ensimmäisinä uusia tietoja. Tiedot johtivat merkittävään pudotukseen törmäystodennäköisyydessä. Nykyinen todennäköisyys on alle 0,001 prosenttia.
Uusimmat tiedot ja laskelmat ovat tuoneet kuitenkin uuden, vaikka pienemmän uhan: asteroidin törmäystodennäköisyys Kuuhun on tällä hetkellä noin 4 prosenttia.
– Jos asteroidi törmää Kuuhun, Maa-Kuu-järjestelmään voisi levitä Kuusta ja asteroidista irronneita kappaleita, mikä puolestaan saattaisi uhata avaruusinfrastruktuuria ja -operaatioita, kertoo akatemiaprofessori Karri Muinonen.
Infrapunasäteily tarkensi arviota koosta
James Webb -avaruusteleskooppi havaitsi asteroidia 26.3. Silloin tutkijatohtori Eric MacLennan analysoi asteroidin infrapunaominaisuuksia. James Webb on nimittäin tällä hetkellä ainoa avaruusteleskooppi, jolla on kyky mitata lämpösäteilyä.
– Alkuperäinen arvio asteroidin halkaisijaksi perustuu näkyvän valon mittauksiin, jotka riippuvat sekä kohteen koosta että pinnan heijastavuudesta. Infrapuna-aallonpituuksilla tapahtuva lämpösäteily riippuu vain koosta. Ensimmäinen yrityksemme asteroidin lämpösäteilyn mittaamiseksi maaliskuun 8. päivä ei onnistunut, joten kuvien vastaanottaminen teleskoopilta oli erittäin huojentavaa, sanoo MacLennan.
Tuntien työn jälkeen asteroidin koko saatiin tarkentumaan 53–67 metriin, jota halkaisija on 95 prosentin todennäköisyydellä. Tämä tieto auttaa tutkijoita tarkentamaan tulevaisuudessa myös arvioita mahdollisesta Kuuhun törmäämisen seurauksista.
Vaikka riski on pienentynyt, Maasta ja avaruudesta käsin toimivat observatoriot jatkavat YR4:n seurantaa huhti- tai toukokuuhun 2025 asti, jonka jälkeen se ei ole enää havaittavissa eikä tutkittavissa ennen seuraavaa Maan ohitusta vuonna 2028.
Pitkäjänteinen työ tuotti tulosta
NOT-teleskooppi tarjosi helmikuussa tietoa tiedeyhteisölle nopeammin ja tarkemmin kuin useimmat muut vastaavat laitteistot, mikä osoittaa, ettei pohjoismaisen tiedeyhteisön pitkäjänteinen työ teleskoopin eteen ole mennyt hukkaan.
– Pystyimme hyvin nopeasti havainnoimaan asteroidia ja tarkentamaan siitä tehtyjä arvioita. Joustavilla ja laadukkailla tähtitieteellisillä laitteistoilla kuten NOT:lla on oleellinen merkitys tällaisten potentiaalisesti vaarallisten asteroidien nopeassa seurannassa, toteaa apulaisprofessori Mikael Granvik.
– Helsingin yliopistossa on kotiplaneettamme puolustamiseksi ainutlaatuista osaamista, jonka kirjo kattaa tähtitieteelliset havainnot, laboratoriomittaukset, teoreettisen ja numeerisen tutkimuksen sekä Maan läheltä kulkevien kappaleiden ratojen, pyörimistilojen, muotojen, pinnan rakenteen ja koostumuksen selvittämisen”, Muinonen tiivistää onnistumisen taustat.
Suomessa Maan lähiasteroidien törmäysriskien valvonnasta vastaa viranomaistasolla Maanmittauslaitos, ja lähitulevaisuudessa perusteilla oleva Avaruustilannekeskus. Maan lähiasteroidien aiheuttamat riskit ovat yksi Avaruustilannekeskuksen valvontavastuualueista avaruussään, avaruusromun, ja satelliittitoiminnan mahdollisesti aiheuttamien riskien lisäksi.
– Helsingin yliopiston tähtitieteilijöiden kattava osaaminen asteroiditutkimuksessa on kriittinen osa sitä asiantuntemusta, jota tarvitaan myös viranomaistasolla määrittämään Maan lähiasteroidien mahdolliset törmäysriskit niin Suomeen kuin muihinkin maihin, kiteyttää Maanmittauslaitoksen vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Anne Virkki.
Alkuperäinen artikkeli
A. S. Rivkin, T. Mueller, E. MacLennan, B. Holler, A. Burdanov, J. de Wit, P. Pravec, M. Micheli, M. Devogele, L. Conversi, C. A. Thomas, D. Farnocchia, J. L. Dotson, L. Wheeler, H. Hammel, S. N. Milam, J. de Leon, and A. Glantzberg. JWST Observations of Potentially Hazardous Asteroid 2024 YR4. 2025 Res. Notes AAS 9 70 DOI 10.3847/2515-5172/adc6f0
Lisätietoja
tutkijatohtori Zuri Gray, +358 (0)50 562 5498
tutkijatohtori Grigori Fedorets, +358 (0)41 5340134
tutkijatohtori Eric MacLennan, +358 (0)41 3159592
apulaisprofessori Mikael Granvik, +358 (0)50 318 2271
akatemiaprofessori Karri Muinonen, +358 (0)50 415 5474
akatemiatutkija / vanhempi tutkija Anne Virkki, +358 (0)50 516 1549
Tutkijoiden sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi