Koulutusta kestävän kehityksen edistämisessä, eettisten riskien hallinnassa ja tietoturvassa. Valmennusta palautteen antoon ja ongelmanratkaisuun. Työntekijöiden omien oppimistaitojen kehittämistä.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta väitellyt Matti Aarnio työskentelee koulutusasiantuntijana Nordean Learning and development -yksikössä.
Työnä on kehittää koulutusratkaisuja ja tarjota oppimisen tukea koko konsernin työntekijöiden tarpeisiin. Muoto voi vaihdella verkkokursseista pidempien koulutusohjelmien kehittämiseen tai pätevän kouluttajan löytämiseen.
– Tärkein tavoite on kehittää osaamista mahdollisimman tehokkaasti, koska koulutukset ovat pois ihmisen varsinaisista työtehtävistä. Ja koulutuksen pitää osua maaliin, Aarnio sanoo.
Sitä varten koulutuksen huolellinen ennakkosuunnittelu ja kartoitus ovat olennainen osa työtä.
– Keskustelen yhdessä bisnesalueiden edustajien ja sisällönasiantuntijoiden kanssa, mitä koulutuksella halutaan saada aikaan.
Kasvatustieteen opit ovat sovellettavissa laajasti eri aloille
Väitöskirjansa Matti Aarnio teki lääketieteen pedagogiikasta 2015. Siinä hän tutki yhteisöllistä tiedonrakentamista ongelmalähtöisessä oppimisessa. Käytännössä: miten opiskelijaryhmät käsittelivät tilanteita, joissa oli ristiriitaista tietoa tai erimielisyyksiä, ja millaista tukea opettajat voivat tilanteessa antaa.
Samoihin aikoihin Aarnio työskenteli myös yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteellisen koulutuksen kehittämisen parissa. Lisäksi hän valmensi HUSin ohjaajalääkäreitä siinä, miten he voisivat ohjata juniorilääkäreiden oppimista tehokkaasti jokapäiväisten työkiireiden keskellä.
– Minulla on hyvin vahva ja käytännönläheinen keep it simple -lähestymistapa, vaikka olen tutkijaksi kouluttautunut, Aarnio sanoo.
– Monimutkaisen teoretisoinnin sijaan haluan tietää, miten asiat kannattaa tehdä. Mikä on tutkimusnäyttö jonkin lähestymistavan puolesta tai sitä vastaan. Se on myös nykyisessä finanssialan työssäni iso vahvuus.
Ennen nykyisissä tehtävissään aloittamista 2019 Aarnio ehti työskennellä koulutuksen parissa vielä Euroopan suurimmassa verkko-oppimisympäristöjä tarjoavassa yrityksessä ja suuressa suomalaisessa pörssiyhtiössä sekä tehdä vuoden mittaisen yliopistonlehtorin sijaisuuden Helsingin yliopistossa.
Aarnion näkee kasvatustieteen opintojen yhtenä hyvänä puolena niiden sovellettavuuden. Saadut opit toimivat niinkin erilaisilla aloilla kuin lääketieteessä ja finanssialalla.
– On ollut jännä huomata, ettei mikään aiempi ei ole mennyt hukkaan, vaan oppimisen perusperiaatteita voi soveltaa samalla tavoin eri konteksteissa.
Tieteellisen ajattelun oppimisesta on ollut uralla suurin hyöty
Aarnio sanoo saaneensa Helsingin yliopistosta hyvän alan perusosaamisen. Merkittävin oppi on kuitenkin ollut akateemisen koulutuksen mukanaan tuoma kyky tieteellisen ajatteluun.
Se antaa Aarnion mukaan valmiudet arvioida, onko jokin informaatio uskottavaa, luotettavaa ja käyttökelpoista. Osaamisesta on hyötyä työmarkkinoilla, esimerkiksi nykyisissä koulutusasiantuntijan tehtävissä.
– Yrityskoulutuskin on aika villi kenttä. Siellä on monenlaista palveluntarjoajaa. Tutkijakoulutuksen ja akateemisen prässin käyneenä pystyy arvioimaan, ketkä ovat oikeastikin loistavia, ja ketkä eivät vastaa tarpeisiin. Ja jos joku miettii, onko jossain koulutuksessa mitään järkeä, pystyn auttamaan.
Aarnio nostaa esiin akateemisesta koulutustaustasta työnantajalle seuraavan toisenlaisenkin hyödyn. Tutkittuun tietoon perustuva koulutus ja oppiminen ovat toimivia ja tehokkaita. Aikaa ei silloin kulu hukkaan turhia keinoja pyöritellessä.
Yliopistosta Aarnion mukaan on tarttunut myös laaja-alainen uteliaisuus. Itsensä kehittäminen kannatta hänestä aina. Hän kannustaakin esimerkiksi väitöskirjan tekoon.
– Vaikka se on työlästä, se kannattaa. On päivänselvää, että tohtoreita ja heidän osaamistaan arvostetaan myös yrityksissä.