Juuso Joona on omistanut tärkeälle asialle vapaa-aikansa ja työnsä, ja eri rooleja on monia. Hän toimii luonnon ja ilmaston puolesta maanviljelijänä, tutkijana ja viljelymenetelmien kouluttajana.
Eri tekemisen muotoja yhdistää uudistava viljely, jonka menetelmillä Joona viljelee itse maata Joutsenossa sijaitsevalla Tyynelän tilallaan. Kipinän uudistavan viljelyn menetelmiin hän sai Helsingin yliopistosta.
Uudistava viljely on yksi isoista ajattelutavan muutoksista, joita ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan.
Uudistavassa eli regeneratiivisessa viljelyssä lähtökohta on, että maaperän hyvinvoinnista hyötyvät sekä viljelijä että ilmasto. Viljelijä saa paremman sadon, ja maaperä sitoo tavallista enemmän hiiltä, kun kykyä ei ole esimerkiksi tukahdutettu liialla lannoituksella.
– Uudistavassa viljelyssä kyse on siitä, että samalla kun tuotetaan ruokaa, parannetaan ympäristön tilaa. Tähän asti, ja valtaosin edelleenkin, maatalous rappeuttaa ympäristöä. Uudistavassa viljelyssä asetelma yritetään kääntää päinvastaiseksi, Joona sanoo.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutoksen rajaaminen 1,5 asteeseen ei ole enää mahdollista pelkästään päästöjä rajoittamalla. Tarvitaan myös ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin ”imurointia” ja sitomista esimerkiksi metsiin. Puista hiilinieluina puhutaan paljon, mutta yhtä lailla hiiltä voisi sitoa viljelysmaa.
Maalta kaupunkiin
Joona on myös tutkija, joka valmistelee väitöskirjaa maaperän hiilensidonnasta Helsingin yliopistoon.
Lisäksi hän kouluttaa uudistavan viljelyn menetelmistä muita viljelijöitä. Joona on myös yrittäjä, jonka yhdessä muiden toimijoiden kanssa perustama Soilfood tarjoaa teollisuudelle ja viljelijöille palveluja ja tuotteita, kuten kierrätyslannoitteita.
Joona lannoittaa omatkin peltonsa metsäteollisuuden sivutuotteilla.
Samoilla pelloilla Joona juoksenteli lapsena. Tyynelän tila on hänen lapsuudenkotinsa. Vuonna 2001 hän haki ja pääsi opiskelemaan maatalous- ja metsätieteitä Viikin kampukselle.
– Vanhempieni sukupolvi halusi maalta pois. Minä en sellaista koskaan kokenut. Koin ammatin luontevaksi. Ensin valitsin opinnot, vasta sitten työn sukutilalla.
Kaikki tekeminen on yhtä
Joona valmistui maisteriksi maatalouden ympäristöteknologiasta. Opinnoissa antoisinta oli sama laaja-alaisuus, joka on läsnä Joonan työssä tänä päivänä.
– Olin lopulta opiskelija kymmenen vuotta, enkä kadu päivääkään. Opintoja kertyi tosi paljon, ja ristiinpölytys oli kaikkein parasta.
Joona valitsi kursseja myös eri tiedekunnista. Erityisen hyvin mieleen jäi esimerkiksi yliopistonlehtori Ripa Willamon ympäristönsuojelun kurssit bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Kipinä maatalouden mahdollisuuksiin ympäristön suojelussa syttyi osittain juuri siellä.
– Se oli erittäin antoisa ja maatalousopiskelijalle ehkä poikkeuksellinenkin valinta. Maatalouspuolen kursseista pidin erityisesti maatalouspolitiikan kursseista. Nykyisin olen hyvin kiinnostunut siihen vaikuttamisesta. Haluan nähdä elinaikanani täydellisen muutoksen nykyisessä maatalouspolitiikassa ja mahdollisimman nopeasti siinä edes jonkinlaisen suunnanmuutoksen.
Maatalous on soveltava ala: teoriaa ei voi runnoa käytäntöön suoraan, vaan monesti on kokeiltava, mikä oikeasti toimii. Soveltavia olivat myös opinnot Viikin kampuksella, Joona kertoo.
Opiskeluaikoina hän vietti viikot Helsingissä mutta kasvukauden aikaan kaikki viikonloput kotitilalla tilan töissä. Samanlainen tilanne oli monilla opiskelukavereilla. Se vaikutti väistämättä luentojen sisältöön.
– Kyse oli hyvin tehokkaasta tiedon siirrosta käytäntöön, mutta samalla tavalla meidän opiskelijoiden luennoilla esittämämme kysymykset tulivat suoraan pellolta, ja opettajat saivat siten tuntuman käytäntöön. Samoin nykyisessä työssäni yhdistyvät toisiinsa tieto, teoria ja käytäntö.
Eri roolit ovat Joonan mielessä nykyään yhtä, eikä hän esimerkiksi erottele ajattelussaan työtä ja vapaa-aikaa. Kaikki tekeminen nivoutuu yhteen.
– Se vaatii tietenkin organisointia ja ajanhallintaa.
Tiede ja koulutus rakentavat hyvinvointimme. Niihin panostaminen on tulevaisuutemme kohtalonkysymys. Lue lisää siitä, miten tutkimus ja koulutus vaikuttavat yhteiskunnassa ja tutustu Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteisiin 2023–2027. #Siksitiede