Yhteiskuntatieteitä ovat esimerkiksi politiikantutkimus, sosiologia, antropologia ja sosiaalipolitiikka.
Elisa Gebhard, oikeustieteen maisteri ja Helsingin yliopiston alumni, halusi opiskelemaan juridiikkaa, koska tuntee paloa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Oikeustiede on myös yhteiskunnallinen ala, Gebhard sanoo.
Oikeusvaltiossa juridiikka määrittää kehityksen suuntia, mikä näkyy vaikka ympäristökysymyksissä. Lainsäädännöllä voidaan säännellä esimerkiksi ympäristöä pilaavien tuotteiden tuotantoa, mainontaa ja verotusta.
- Jos haluaa vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteiskunta kehittyy, on hyvä olla perillä nykyisestä lainsäädännöstä, sen muuttamisen tarpeista ja myös historiasta. Minulle oli itsestään selvää opintojen alusta asti, ettei juridiikka kehity tai operoi tyhjiössä. Lainsäädäntöä on mahdotonta irrottaa laajemmasta yhteiskunnallisesta kehyksestä, Gebhard sanoo.
28-vuotias Gebhard on ehtinyt urallaan monenlaista. Hän on töissä Asianajajaliitossa oikeuspoliittisena juristina. Lisäksi hän on SDP:n kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Gebhard on myös Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja.
Aiemmin hän on toiminut pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana ja silloisen kansanedustajan Jutta Urpilaisen eduskunta-avustajana.
- Ajattelen olevani onnekas, kun olen tiennyt haluavani tehdä yhteiskunnallisesti merkittäviä hommia sekä töissä että luottamustehtävissä. On toki ok myös harhailla ja etsiä omaa suuntaa. Minullakaan ei ole ollut sen kummempaa urasuunnitelmaa, vaan olen pyrkinyt sanomaan kiinnostaville mahdollisuuksille kyllä.
Utelias pärjää
Oikeustieteen opinnoissa Gebhardia inspiroi eniten se, miten kyseenalaistaminen on sisäänrakennettu akateemiseen ajatteluun.
- Asioita ei pitäisi ottaa annettuina vaan pyrkiä ajattelemaan niitä itse tarjolla olevan tiedon valossa. Sitä voi sanoa uteliaisuudeksi ja vapaudeksi kyseenalaistaa myös omia aikaisempia ajatuksiaan. Kyseenalaistamisen kautta oma ajattelu voi kehittyä ja samalla oma suhde ympäröivään maailmaan.
Gebhard kertoo esimerkin omasta elämästään.
Oikeustieteen opinnoissa on vain vähän valinnaisuutta. Koska Gebhard meni jo varhain työelämään, hän suoritti ison osan opinnoista töiden ohella. Motivaatio ei aina ollut huipussaan.
Maisterivaiheen valinnainen kurssi eläinten oikeuksista vaikutti kuitenkin Gebhardin ajatteluun paljon.
- En mennyt kurssille hakemaan ammatillista osaamista vaan puhtaasta mielenkiinnosta. Siellä tuli näkyväksi, kuinka koko ajan enemmän ja enemmän kyseenalaistetaan eläimen arvo pelkkänä välineenä. Minulle oli suorastaan mullistava huomio, kuinka vähän asiat tätä taustaa vasten ovat sitten käytännössä muuttuneet.
Akateemisista opinnoista saa kyseenalaistamisen taitoa, verkostoja ja asiaosaamista, mutta ei tarkkaa urapolkua.
Millä periaatteella Gebhard on rakentanut omaansa?
- Olen perusluonteeltani aikamoinen varmistelija. Siitä olen pyrkinyt pääsemään eroon. Uran suhteen sain jo varhain oivalluksen, ettei saa jämähtää. Siksi täytyy välillä uskaltaa tehdä myös asioita, jotka vähän hirvittävät, jos niissä on eteenpäin vievä tarkoitus.
Oletko sinä opiskellut tai työskennellyt Helsingin yliopistossa?
Helsingin yliopiston alumnina hyödyt uudesta verkostostasi, jonka jäsenenä saat tukea, tietoa ja tuoreita kontakteja työelämään. Voit jakaa osaamistasi muille ja oppia lisää kiinnostavista aiheista tai ryhtyä vaikkapa valmistuvan mentoriksi. Lue lisää Helsinki Alumni -yhteisön eduista ja liity jäseneksi täysin ilmaiseksi.
Liittymislahjaksi saat Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston lahjakortin!