Koulupsykologien vastaanotot ovat tukossa. Pandemia-aika lisäsi ahdistuneisuus- ja masennusoireilua etenkin tytöillä. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jää yhä useampi alle 35-vuotias.
Käynnissä on nuorten mielenterveyskriisi, sanoo Mieli Suomen mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Nuorten pahoinvoinnin takana on monenlaisia ilmiöitä. Sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt vaikuttavat siihen, että nuoret odottavat itseltään nykyään paljon. Myös yhteiskunta odottaa nykyisiltä nuorilta ja nuorilta aikuisilta enemmän kuin aiemmilta sukupolvilta: itseohjautuvuuden vaatimus on koventunut erilaisten koulutusuudistusten, kuten lukion luokattomuuden, myötä.
– On myös ilman resursseja toteutettu perusopetuksen inkluusio. Opettajat uupuvat, joten nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea. Lisäksi opiskelijavalinnat uudistettiin hiljattain, Aalto-Matturi sanoo.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa painotetaan aiempaa vahvemmin lukion päättötodistusta, mikä luo aiempaa kovempia paineita pärjäämisestä koko lukion ajalle.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat globaaleja kriisejä, jotka vaikuttavat myös nuoriin ja heidän uskoonsa tulevaisuutta kohtaan. Vaikutuksiltaan isoin kriisi on ympäristökriisi.
Aalto-Matturi puhuukin kolmoiskriisin ajasta. Kolminkertaisesti epävarma aika vaikuttaa erityisellä tavalla kasvuiässä oleviin nuoriin, jotka kokevat epävarmuutta tulevaisuudesta jo lähtökohtaisesti:
– Esimerkiksi pandemian kohdalla oltiin aluksi huolissaan ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista, mutta lopulta he pärjäsivät hyvinkin hyvin. Kovempia iskuja ottivat nuoret ja nuoret aikuiset. Sitten tuli Venäjän hyökkäyssota, ja nuoret kuvailevat, että taasko se oma tulevaisuus vietiin. Nyt voisi puhua jo neloiskriisistä, kun taloudellinen epävarmuus koitti energian hinnan noususta ja inflaatiosta.
Sosiaalinen media on monelle tärkeä itseilmaisun, vertaistuen ja ystävyyksien muodostamisen kanava. Samaan aikaan se voi osaltaan kerryttää elämään paineita vertailun mahdollisuuden ja jatkuvan läsnäolon vaatimuksen kautta – ja verottaa tehokkaasti aikaa yöunista.
– Nuorten pahoinvoinnin taustalla on siis hyvin paljon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhtä aikaa. Se tarkoittaa myös sitä, ettei kriisiin ole olemassa myöskään yhtä tiettyä ratkaisua.
Kriisiin on monta ratkaisua
Mieli Suomen mielenterveys ry kutsui vastikään toistasataa organisaatiota yhteen pohtimaan ratkaisuja tilanteeseen. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on Aalto-Matturin johtaman kansalaisjärjestön työn ytimessä.
Kutsuun vastasi myöntävästi 142 organisaatiota. Yhdessä saatiin kokoon kaikkiaan 70 toimenpidettä.
– Osa niistä on hyvin konkreettisia, kuten opintotuen tason palauttaminen leikkauksia edeltävään aikaan. On myös hyvin isoja teemoja, kuten maapallon elinkelpoisuudesta huolehtiminen.
Olennaisen tärkeä ratkaisu olisi palvelujärjestelmän kiepauttaminen ylösalaisin, tai oikein päin, kuten Aalto-Matturi sanoo. Kuormittuneet hoitojonot pitää purkaa, ja sen jälkeen palvelut tulisi järjestää niin, että apua aidosti saisi perusterveydenhuollosta – ja tukea jo ennen ongelmien ilmenemistä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun turvallisilta aikuisilta.
Erityistä huolta Aalto-Matturi kantaa nuorten pahoinvoinnin laajuudesta.
– Joka kolmas eri kouluasteiden tytöistä sanoo olevansa vähintään kohtalaisen ahdistunut. Pieni ilmiö tässä voi olla se, että nuorilla tai perheillä voi olla vaikeutta tunnistaa, mistä pitää olla huolissaan. Jollain tavalla on ehkä menetetty kyky kannatella normaalia surua tai tavanomaista väsymystä.
Sari Aalto-Matturi on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan alumni. Viestinnän pääaineopinnot antoivat maisterivaiheessa pätevyyden ja välineet uralle haaveiden alalla viestintätehtävissä.
– Menin koulusta suoraan opiskelemaan. Nyt puhutaan paljon opiskeluaikojen lyhentämisestä. Olisin itse hyötynyt siitä, jos opintoihin olisi voinut yhdistää enemmän työelämää. Moni yliopistossa teoriassa opiskelemani ilmiö tuli minulle ensimmäistä kertaa käytännössä vastaan vasta töissä valmistumiseni jälkeen.
Nelikymppisenä Aato-Maturi palasi yliopistoon opiskellakseen itsensä valtiotieteiden lisensiaatiksi.
– Uuden tutkinnon myötä vaihdoin ammattia. Menin oikeusministeriöön demokratian vastuualueen johtajaksi. Vastasin kansalaisyhteiskuntapolitiikan valmistelusta. Samojen teemojen parissa olen nykyisessäkin työssäni valtakunnallisen kansalaisjärjestön johtajana.
Lisensiaatin opinnot olivat ”tajunnanräjäyttäviä”, hän kuvailee.
– Päinvastoin kuin maisterivaiheessa, lisuriopinnoissa sain teoreettisen tiedon työelämässä oppimani päälle. Se avasi näköalaani todella paljon.
Mieli ry:n toiminnanjohtajana hän seuraa läheltä mielenterveydestä käytävää keskustelua. Siinä valopilkkuna on, kuinka paljon mielen hyvinvoinnista käydään keskustelua esimerkiksi somessa – erityisesti nuorten keskuudessa.
– Uskon, että nuorissa on valtavasti potentiaalia ja voimavaroja siihen, mitä heidän täytyy tehdä, eli pelastaa tämä maailma.