Koronaviruspandemian vaikutus vuonna 2015 Helsingin yliopistosta valmistuneiden maistereiden työmarkkinatilanteeseen jäi melko vähäiseksi. Vain joka seitsemäs arvioi koronan vaikuttaneen jollain lailla työmarkkinatilanteeseensa. Tiedot käyvät ilmi loppusyksyllä 2020 tehdystä uraseurantakyselystä.
Koronatilanteen vuoksi lomautettujen määrä oli suurimmillaan toukokuussa 2020, mutta valtaosa oli jälleen töissä lokakuussa 2020. Jotkut vastaajista raportoivat työnhaun vaikeutuneen. Osa oli siirtänyt uuden yrityksen toiminnan aloittamista ja joillakin yrittäjillä yritystoiminta oli vaikeutunut.
Toisilla työn imu kasvoi, toisilla motivaatio heikkeni
– Valtaosa vastanneista raportoi muutoksista työn sisältöön, työtapoihin tai työssä tarvittuun osaamiseen. Suurin yksittäinen muutos oli siirtyminen etätyöhön. Lähityöhön jääneillä virus piti huomioida työn terveysturvallisuudessa, kertoo asiantuntija Eric Carver opetuksen strategisista palveluista.
Vastaajien näkemykset siitä, miten korona-aika vaikutti työn osaamistarpeisiin tai työhyvinvointiin, vaihtelivat paljon.
– Osa koki oppineensa paljon uutta, osa arvioi, että työn sisältö tai sen tekemiseen vaadittava osaaminen ei juuri muuttunut etätyöhön siirtymisen takia. Moni vastaaja raportoi korona-ajan, etätyön ja vuorovaikutuksen muuttumisen tai rajoittumisen heikentäneen työhyvinvointia tai motivaatiota. Mutta osa koki myös etätyön lisänneen työtehoa, työn imua ja parantaneen työn ja elämän yhteensovittamisen edellytyksiä, Eric Carver sanoo.
Koronapandemia nosti esiin uusien taitojen tarpeet
– Valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistuvien vastauksissa yllätti korona-aikanakin vahvana säilynyt työmarkkina-asema: vain neljä prosenttia kertoi olleensa lomautettuna. Noin puolet raportoi lisääntyneestä etätyöstä, lähityössä oli ollut muutoksia lähinnä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä. Osa on kukoistanut etätyöaikana eikä haluaisikaan palata entisen kaltaiseen lähityöhön, yliopistonlehtori Markku Sippola analysoi valtiotieteellisen tiedekunnan avovastauksia.
Humanistisen tiedekunnan vastaajat arvioivat tarvitsevansa korona-aikana entistä enemmän erityisesti it-osaamista sekä itsensäjohtamis- ja vuorovaikutustaitoja. Monella nämä tarpeet liittyivät etätöihin.
– Omana ryhmänään erottuivat opetustyötä tekevät, jotka problematisoivat muita ammattiryhmiä useammin etätyöhön siirtymisen tai lähityöympäristöön vaikuttavien koronarajoitusten vaikutuksia substanssiosaamistarpeisiinsa, erityisesti pedagogiseen osaamiseen, kertoo uraohjauksen asiantuntija Jarkko Immonen.
– Eläinlääketieteellisen, lääketieteellisen ja farmasian tiedekunnista valmistuneiden vastauksissa nousivat esiin substanssiosaamisen tarpeiden muutos ja tarve uusien toimintatapojen ja taitojen oppimiseen koronatoimien seurauksena, uraohjauksen asiantuntija Sanna Grannas kertoo.
– Oikeustieteellisestä valmistuneilla oli muutamia mainintoja työn sisältöjen muutoksista, esimerkiksi juridiset kysymykset koronaan liittyen olivat uutta työssä, pedagoginen yliopistonlehtori Tarja Tuononen Yliopistopedagogiikan keskuksesta kertoo.
Uraseurantakyselyn vastaukset vaikuttavat yliopiston rahoitukseen
Maistereiden uraseurantakysely vaikuttaa yliopistojen rahanjakomalliin kuluvasta vuodesta alkaen. Mittareina ovat sekä työssä olevien määrä että koulutuksen laatu, jota arvioidaan uraseurantakyselyn vastausten perusteella.
Seuraava uraseurantakysely alkaa maanantaina 4. lokakuuta. Tällä kertaa vastausvuorossa ovat 2016 valmistuneet maisterit ja 2018 valmistuneet tohtorit. Vastaajia lähestytään henkilökohtaisesti.
Poimintoja uraseurantakyselyn 2020 tuloksista, maisterit
- Helsingin yliopistosta valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen töissä oli 93 %, työttömänä 2 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat. Työssä olevien osuus työvoimasta oli erittäin korkea 98 %.
- Uraseurantakyselyyn vastanneista yli neljä viidestä on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, työskentelee hyvin koulutustasoaan vastaavissa työtehtävissä ja pystyy hyödyntämään työssään yliopistossa opittuja taitoja ja tietoja.
- Helsingin yliopiston 11 tiedekunnasta valmistuneet päätyvät moninaisiin asiantuntijatehtäviin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen noin joka viides toimi opetus- tai kasvatustehtävissä ja samoin noin joka viides asiakas- ja potilastyössä. Noin joka seitsemäs toimi hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Reilu kymmenesosa vastaajista teki tutkimustyötä.
- Reilu kolmasosa uraseurantakyselyyn vastanneista työskentelee yrityksissä ja vajaa kolmannes on kuntien palkkalistoilla. Myös valtio, yliopistot ja kolmas sektori ovat merkittäviä työllistäjiä. Hieman yli viidennes vastaajista on toiminut yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana valmistumisen jälkeen.
- Työttömyyttä valmistumisen jälkeen kohdanneiden vastausten osuus on samalla tasolla kuin aiemmissa kyselyissä (noin kolmannes, 2015 valmistuneista 34 %). Tiedekuntaerot ovat merkittäviä.
- Kriittisimmin valmistuneet arvioivat kysymystä siitä, onko koulutus antanut riittävät valmiudet työelämään. Kaksi kolmasosaa vastaajista on tämän väittämän kanssa vähintään melko samaa mieltä.
- Tiedekuntien väliset erot ovat osin merkittäviä koulutuksen ja työn suhteen arvioinnissa.
- Tutkintoon tyytyväisten osuus vaihtelee eläinlääketieteellisen 100 %:sta teologisen 69 %:iin. Vastausten hajonnassa erottuvat ns. professioalat, joissa tutkinto tuottaa suoraan ammatillisen pätevyyden ja oikeuden harjoittaa ammattia ja ns. generalistialat, jossa tutkinto antaa valmiudet toimia monenlaisissa asiantuntijatehtävissä. Professioaloilla arvioidaan työn ja koulutuksen suhdetta keskimäärin positiivisemmin kuin generalistialoilla. On kuitenkin tärkeää huomata, että näkemykset eroavat merkittävästi myös tiedekuntien ja koulutusalojen sisällä.
Lisätietoa eri tieteenaloilta maisteriksi valmistuneiden työllisyydestä löytyy uraseurantaraportista (PDF).
Poimintoja uraseurantakyselyn 2020 tuloksista, tohtorit
- Helsingin yliopistosta valmistuneet tohtorit työllistyvät hyvin. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen Töissä oli 94 %, työttömänä 1 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %. Työssä olevien osuus työvoimasta oli erittäin korkea 99 %.
- Uraseurantakyselyyn vastanneista yli neljä viidestä työskentelee hyvin koulutustasoaan vastaavissa työtehtävissä, pystyy hyödyntämään työssään yliopistossa opittuja taitoja ja tietoja ja on tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta.
- Yli 40 prosenttia tohtoreista tekee päätyökseen tutkimusta. Tohtorien työtehtävien kirjo on laaja, koulutus- ja tiedealasta riippuen. Kolmasosa tohtoreista työllistyy yliopistosektorille, neljäsosa yrityksiin ja vajaa viidennes valtiolle.
Lisätietoa eri tieteenaloilta tohtoriksi valmistuneiden työllisyydestä löytyy englanninkielisestä tohtoriuraseurantaraportista (PDF).