– Maailman humanitaarinen tilanne on pahentunut kymmenen viime vuoden ajan. Miljoonia ihmisiä on ajautunut äärimmäisiin, elämää uhkaaviin tilanteisiin. Ilmastonmuutos, pitkittyneet konfliktit ja sodat ovat lisänneet avun tarpeessa olevien määrää valtavasti. Vuonna 2022 yli 100 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, sanoo Maria Immonen.
Immonen johtaa Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelun mittavaa humanitaarista avustustoimintaa ja kehitysyhteistyötä. Hän on tehnyt pitkän uran kansainvälisen avustustyön parissa Suomessa, Tansaniassa, Sveitsissä ja ympäri maailmaa, ja hänen työssään korostuu kaikkein heikoimpien huomioiminen sekä globaali vastuu. Nämä asiat on nostettu esiin myös kunniatohtorivalinnan perusteissa.
Kehitysyhteistyö on osa globaalia vastuuta
Kehitysyhteistyötä tekevän järjestön johtajana hän puhuu kehitysyhteistyön rahoituksen puolesta.
– Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat paitsi eettisesti tärkeä osa Suomen osallistumista globaaliin vastuuseen, myös tärkeä osa ulkopolitiikkaa. Suomi asettuu arvoyhteisöön, jossa kansainväliset sitoumukset, yhteisvastuu planeetasta sekä sitoutuminen laki- ja sopimuspohjaiseen maailmanjärjestykseen ovat valintoja ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta. Leikkaamalla ja kääntymällä sisään päin jätetään tilaa niille toimijoille, joille läntiset arvot ja tavoitteet eivät ole tärkeitä. Ennen pitkää se uhkaa meitäkin, Immonen sanoo.
– Rahoituksen leikkaamisesta maksavat köyhimmät ja haavoittuvimmat, monesti hengellään, Immonen sanoo.
Koulunkäynti on kehityksen edellytys
Maailman ruokakriisit olisivat pitkälle ennaltaehkäistävissä, jos reagoitaisiin ajoissa. Myös monet luonnonkatastrofien pahimmista vaikutuksista voitaisiin välttää kokonaan, jos parempaan varautumiseen panostettaisiin ja siihen olisi riittävästi resursseja.
– Rauhantyöhön ja konfliktien ratkaisuun sijoitetaan mikroskooppisen vähän verrattuna aseteollisuuteen. Kaupankäynnin edellytysten parantamiseen sijoittaminen mahdollistaisi paremman toimeentulon kaikkein köyhimpien parissa.
Koulunkäynti on edellytys kaikkeen kehitykseen.
– Ilman lukutaitoa ei demokratia voi vakiintua, ja väestön koulutustason kohoaminen on aina liittynyt elintason nousuun globaalisti.
Immonen muistuttaa, että Ukrainan sota on vain yksi sota. Sudan, Myanmar, Etiopia, Haiti, Venezuela – näissä kaikissa kriiseissä ympäristön tuhoutuminen kietoutuu poliittisiin konflikteihin ja sotaan. Maailmaa ei voi pelkistää yhteen asiaan kerrallaan, vaan pitää osata huomioida monimutkaisia riippuvuuksia ja ratkaista monia ongelmia samanaikaisesti.
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan alumni Maria Immonen ja seitsemän muuta henkilöä vihitään kunniatohtoriksi teologisen tiedekunnan promootiossa 9. kesäkuuta.