Helsingin yliopiston alumni Eeva Raita yhdisti jo gradussaan sosiaalipsykologisen osaamisen teknologia-alaan. Nyt hän työskentelee liiketoimintajohtajana Futuricella, jossa hän yhdessä tiiminsä kautta auttaa asiakasyrityksiä viimeisimmän teknologisen murroksen läpi. Tällä hetkellä heidän tekemänsä teknologiastrategiat keskittyvät pitkälti tekoälyyn. Strategiatyön lisäksi he rakentavat ja ylläpitävät erilaisia teknologisia ratkaisuja.
Konkreettisesti asiakkaille tehtävät projektit ovat esimerkiksi asiakaspalvelun kokonaisuudistuksia. Raidan tiimin tekemissä tekoälyratkaisuissa panostetaan siihen, että ne palvelevat ihmistä sen sijaan, että ihminen korvattaisiin teknologialla. Niissä keskitytään esimerkiksi siihen, että asiakaspalvelijoille luodaan kokoava käyttöliittymä kaikelle tarvittavalle tiedolle, jotta he voivat keskittyä asiakkaiden auttamiseen.
- Asiakaspalvelubottien sijaan meidän kannattaa keskittyä ratkaisuihin, jotka auttavat työtä tekeviä ihmisiä olevaan tehokkaampia ja keskittymään siihen, missä arvo oikeasti on, Raita toteaa.
Teknologia voi auttaa ihmisiä onnistumaan
Eeva Raidan mielestä teknologia-alalle tarvittaisiin paljon enemmän ihmistieteilijöitä. Hän kannustaakin etsimään omaan osaamiseen sellaisen kulman, johon ymmärrystä ihmisestä ja sosiaalisista ilmiöistä voi sitoa. Kun ihmistieteellistä osaamista soveltaa käytännössä vaikka asiakaspalvelun, älysormuksen tai puolustusteknologian kehittämiseen, sen arvo tulee näkyväksi.
- Kunpa ihmiset uskaltaisivat soveltaa osaamistaan omaan intohimoonsa vahvalla itsevarmuudella eivätkä pienentäisi itseään. Me ihmistieteilijät voisimme rohkeammin luottaa siihen, että meillä on erityistä osaamista, jota muilla ei ole. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan poikkitieteellisyydestä, Raita sanoo.
Raita itse päätyi teknologia-alalle tutkimustyön kautta. Sosiaalipsykologian maisteriksi valmistuttuaan hän opetti yliopistolla ja teki väitöskirjaa. Hän oli mukana tutkimassa uusimpia teknologioita ja sitä, miten ihmiset niihin suhtautuvat. Väitöskirjansa hän teki älypuhelimiin ja niiden käyttöönottoon liittyen.
- Väitöskirjan jälkeen pohdin tosi paljon, miten voisin hyödyntää intohimoani ja osaamistani siitä, miten teknologian avulla tehdään työelämästä parempaa. Iso osa teknologiatyöstä voi todella muuttaa maailmaa paremmaksi silloin, kun oikeasti mietitään, miten teknologia auttaa ihmisiä onnistumaan, Raita sanoo.
Hänen mielestään on tärkeää löytää ne teknologiat, jotka eivät ole pelkkää hypeä, vaan joista voi aidosti saada hyötyä. Teknologiseen murrokseen hän kannustaa suhtautumaan aina mahdollisuutena ja suurella uteliaisuudella. Vaikka tuntuu siltä, että uuden teknologian aalto pyyhkäisee ylitsemme, on hyväksyttävä se, ettei kukaan meistä ole sen päällä. Siksi siitä ei myöskään tarvitse olla huolissaan.
Valtsikan tutkinnot mahdollistavat laaja-alaisen sivistyksen
Eeva Raita ajattelee, että sosiaalipsykologian tutkinto ja muutkin valtiotieteellisen tiedekunnan tutkinnot mahdollistavat todella laaja-alaisen sivistyksen ja kyvyn tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Pitkänä sivuaineena hän on opiskellut psykologiaa, mikä on tuonut ihmisen ja ihmisnäkökulman hänen uransa keskiöön.
- Kun on alalla, jossa tosi harvalla on sama koulutus, siitä saa enemmän iloa irti. Keskusteluun pystyy tuomaan erilaisia, myös tieteeseen perustuvia näkökulmia, ja se on vaikuttanut työuraani merkittävästi. Koulutukseni on tuonut paljon työkaluja myös johtamistyöhön, kuten itsetuntemukseen, muiden ihmisten ymmärtämiseen ja organisaation rakenteiden ja prosessien muotoiluun, Raita pohtii.
Sosiaalipsykologian opinnoissa erityisesti sen johdantokurssi on ollut Raidalle merkityksellinen, ja hän suositteleekin sitä kaikille johtamistyötä tekeville. Lisäksi menetelmäopinnoista on ollut hänelle paljon hyötyä työelämässä. Väitöskirjassaan hän hieman epätyypillisesti yhdisti määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
- Tästä osaamisesta on ollut ihan käytännön hyötyä, kun pystyy analysoimaan sekä sitä, mitä numerot sanovat että ilmiön laadullista puolta. Helposti ajatellaan, että bisnesmittarit ovat vain numeroita eikä huomioida, että ne syntyvät aina tietynlaisen subjektiivisen tulkinnan seurauksena.