Ilmastokriisi on pakottanut ihmiskuntaa etsimään uusiutuvan energian mahdollisuuksia kaikkialta. Niitä on etsitty kirjaimellisesti maan alta, yhtenä vaihtoehtona.
Monet kerrostalotkin lämpiävät jo maalämmöllä, kotipihasta poratulla uusiutuvalla energialla.
Tulevaisuudessa esimerkiksi kokonaiset asuinalueet voisivat lämmetä geotermisellä energialla, sanoo geotermisestä energiasta väitöstutkimusta tekevä Helsingin yliopiston alumni Pelayo Barrón.
Syvälle maankuoreen varastoitunut geoterminen energia on energiaa, jota voivat hyödyntää voimalaitokset.
– Geoterminen energia on maan tuottamaa kokonaan uusiutuvaa energiaa, käytännössä lämpöä, johon päästään käsiksi poraamalla kilometrien syvyyteen maan pinnalta. Tulevaisuudessa sitä voitaisiin käyttää hyödyksi esimerkiksi Helsingin keskustan kokoisen alueen lämmittämiseen, Barrón selittää.
Hän valmistui Helsingin yliopiston geologian ja geofysiikan kaksivuotisesta maisteriohjelmasta vuonna 2020.
Sitä ennen hän oli opiskellut geologiaa ja valmistunut maisteriksi Espanjassa, jossa hän syntyi ja kasvoi.
Suomi alkoi kiinnostaa
Suomeen Barrón muutti seitsemän vuotta sitten. Hän oli etsinyt valmistuttuaan alansa töitä Espanjasta, mutta se osoittautui vaikeaksi.
Miksi Suomi? Klassinen kysymys, Barrón nauraa. Työnhakunsa ohessa hän alkoi pohtia muita vaihtoehtoja ja miettiä geologian maisteriopintoja esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kanadassa.
Ne sijaitsevat kuitenkin Espanjasta katsottuna kaukana ja kokonaan eri aikavyöhykkeillä. Barrónin perhe asuu Espanjassa, joten yhteydenpidosta olisi tullut haastavaa.
Siihen aikaan hän toivoi päätyvänsä töihin kaivosalalle. Googlailun seurauksena Barrón huomasi, että Suomessa olisi tarjolla alan työpaikkoja.
– Lopullisesti asian ratkaisi löytämäni tieto, kuinka korkea koulutustaso Suomessa on. Suunnitelmani oli, että suoritan täällä maisterintutkinnon ja samalla tutustun paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan sekä pääsen hankkimaan verkostoja alalta, jolle halusin.
Suunnitelma toimi: Vaikka työnhaku Espanjassa oli ollut kinkkistä, Suomessa Barrón päätyi alansa töihin jo maisteriopintojensa aikana. Hän työskenteli muutamia vuosia toivomallaan kaivosalalla pohjoisessa. Vuosi sitten hän muutti takaisin Helsinkiin. Viime keväänä hän puolestaan palasi akateemiseen maailmaan ja alkoi tehdä väitöstutkimustaan geotermisestä energiasta.
– Tutkimuksen tekeminen sopii paitsi kiinnostuksenkohteisiini myös urasuunnitelmiini. Elämäni on nyt Suomessa. Minulla on ystäviä, työelämän verkostoa, ja lisäksi elämässäni on kumppani, joka on syntynyt Suomessa.
Ihmiset tuovat mahdollisuuksia
Helsingin yliopiston maisteriohjelma opetti Barrónille paljon, tärkeimpänä kaksi asiaa. Ensinnäkin sen, millainen merkitys verkostoilla.
– Ihana juttu oli geologian opiskelijoiden ainejärjestö Vasara, joka toivotti myös meidät kansainväliset opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi, tarjosi tietoa ja järjesti aktiviteetteja. Niistä sain myös monet nykyiset ystäväni.
Verkostoja tarvitaan myös työelämässä tutkintotodistuksen lisäksi, Barrón sanoo.
– Ihmiset, jotka tuntevat sinut, tietävät myös, miten hyvä olet siinä mitä teet.
Toisen tärkeän oppinsa Barrón sai, kuten suomeksi sanotaan, kantapään kautta.
– Isoin pulma täällä asuessani on ollut se, etten vielä puhu suomea kovin hyvin. Englannilla pärjää, mutta jos aloittaisin opintoni täällä nyt, suorittaisin välittömästi myös suomen opinnot. Jos todella haluaa integroitua uuteen maahan, on puhuttava kieltä – samalla tavalla kuin Espanjaan muuttavan oletetaan puhuvan espanjaa.