Vuonna 2015 perustettu kiinalainen Leadmicro-yhtiö on noussut lyhyessä ajassa maan johtavaksi atomikerroskasvatus- eli ALD-laitteiden valmistajaksi ja merkittäväksi tekijäksi aurinkosähköteollisuudessa. Yhtiön valmistamilla laitteilla voi tehdä entistä tehokkaampia aurinkokennoja.
Kiinalaisyhtiön tarina linkittyy vahvasti Suomeen ja Helsingin yliopistoon. Yhtiön perustaja Wei-Min Li, 55, on hankkinut oppinsa juuri Helsingin yliopistossa, ja yhtiön valmistamien laitteiden ALD-tekniikka on suomalainen keksintö 1970-luvulta.
– Tulin Suomeen vuonna 1990 vain 22-vuotiaana. Halusin ulkomaille nähdäkseni maailmaa, avatakseni silmiäni. Suomessa hetken asunut tuttavaperhe kehui maata mukavaksi, joten hain opiskelupaikkaa Teknillisestä korkeakoulusta (TKK) ja Helsingin yliopistosta. Molempien ovet avautuivat, Li muistelee.
TKK:ssa Li opiskeli fysikaalista kemiaa, Helsingin yliopistossa epäorgaanista kemiaa. Kumpulan kampus vei Otaniemestä voiton, sillä kemian laitoksen ystävällinen vastaanotto teki nuoreen mieheen vaikutuksen.
Li oli aloittanut opintonsa Kiinassa silikaattitekniikan parissa. Opiskelu 1990-luvun kiinalaisessa ja suomalaisessa yliopistossa oli hyvin erilaista. Helsingissä Li yllättyi opintojen vapaudesta: kursseja sai valita omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan ja opintoaikataulunsa sai suunnitella itse.
– Opiskeluaika oli myös rankkaa, sillä ulkomaalaisena huolehdin itse omasta elannostani. Jälkikäteen ajatellen tuo aika teki minusta hyvin itsenäisen ja opetti kovaa työntekoa. Ymmärsin, että mahdollisuuksia tarjoutuu, kun vain jaksaa ahkeroida.
Opiskeluaikana Li solmi myös elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Löytyipä laboratoriosta myös rakkaus. Vuonna 1992 Li tapasi nykyisen vaimonsa.
– Opiskeluaikana ymmärsin paitsi kovan työn myös ystävällisyyden ja ystävyyden merkityksen. Tämän opin yliopistoyhteisöltä – opiskelukavereilta ja henkilökunnalta.
Mahdottomasta mahdollista
Li valmistui maisteriksi 1990-luvun puolivälissä, jolloin laman laineet vielä keinuttivat Suomea. Onnekseen Li sai jatko-opiskelupaikan, ja työ professori Markku Leskelän ALD-laboratoriossa alkoi.
– Väitöskirjani käsitteli luminoivia materiaaleja ja hyödynsin työssäni ALD-tekniikkaa. Sittemmin olen työskennellyt koko urani ajan jollain tapaa ALD:n parissa.
Tohtoriksi väiteltyään Li työskenteli muun muassa suomalaisissa Microchemistry ja Picosun-yhtiöissä, jotka molemmat ovat tunnettuja ALD-teknologian kehittäjiä.
ALD on nanometrien mittakaavassa toimiva ohutkalvoteknologia, joka on mahdollistanut muun muassa nykyisenlaisten mikroprosessorien valmistuksen.
Kiinaan Li palasi 2010-luvun puolivälissä bisnesmahdollisuuksien perässä. Vuonna 2015 hän perusti yhtiökumppaneidensa kanssa Leadmicron, jonka oli alun perin tarkoitus keskittyä aurinkosähköteknologian tuotannon automamaatioon. Lille aurinkosähkö oli aivan uusi aluevaltaus.
– Halusin kokeilla, sopiiko ALD-tekniikka aurinkokennojen valmistukseen. Muut olivat hyvin epäileväisiä, sillä tekniikkaa on pidetty hitaana ja kalliina. Aurinkokennojahan pitäisi tuottaa nopeasti ja halvalla, Li naurahtaa.
Laboratoriossa ALD näytti kuitenkin toimivan. Tekniikan avulla valmistetut kennot olivat aiempaa selvästi tehokkaampia.
Monien teknisten ongelmien ratkettua yhtiö rakensi prototyypin ja aloitti sarjatuotannon.
Nyt Leadmicro on Kiinassa alansa johtava yritys.
– Sanon aina, että yhtiömme tarjoaa ihmiskunnan käyttöön ALD-teknologiaa, joka tulee Suomesta. Nyt meidän laitteidemme avulla valmistetut aurinkokennot tuottavat sähköä noin 300 gigawatin verran ja määrä kasvaa koko ajan. Voi sanoa, että me olemme mukana muuttamassa maailmaa.
Vastaisuudessa Li haluaa löytää ALD-teknologialle vielä uusia sovellusmahdollisuuksia. Niissä vain taivas on rajana, hän uskoo.
Ti 28.3. klo 17 Alumnipäivä: Energiamurros – uhka vai mahdollisuus?
Energiamurroksessa ei ole kyse vain vanhan teknologian korvaamisesta uudella, vaan se koskettaa meitä kaikkia. Jos muutos tapahtuu nopeasti ja hallitsemattomasti, osa meistä voi joutua eriarvoiseen asemaan. Miten varmistamme, että muutos tapahtuu oikeudenmukaisesti ja turvallisesti? Minkälaista osaamista tarvitsemme, jotta muutos voi tapahtua? Entä minkälaisia mahdollisuuksia energiamurros tuo meille?
Vastauksia etsitään Alumnipäivässä 28.3.2023 klo 17 Metsätalon suuressa salissa toimittaja, VTM Reetta Rädyn johdolla. Keskustelemassa ovat alumnimme professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. Ilmoittaudu mukaan nyt!