Miten työuupumus tai somen käyttö näkyvät aivoissa? Entä kielenoppiminen? Muun muassa tämän tyyppisiä asioita tutkitaan nyt lääketieteellisessä tiedekunnassa.

– Psykologia on oppiaine, joka on samaan aikaan kotonaan melkein kaikkialla, eikä oikein missään, sanoo Helsingin yliopiston psykologian professori Kimmo Alho, joka muuttaa kollegoidensa ja opiskelijoidensa kanssa Siltavuorenpenkereeltä Meilahden kampukselle pääosin vielä tämän vuoden aikana.

Historiansa aikana psykologia on Helsingin yliopistossa etsinyt paikkaansa eri tiedekunnista, mutta nyt on edessä paluu juurille – ensimmäinen psykologian laboratorio sijaitsi 1930-luvulla fysiologian laitoksella.

– Yhteydet lääketieteeseen ovat säilyneet kaikki nämä vuosikymmenet. Se näkyy tutkimusvahvuuksissamme, joita ovat erityisesti aivotutkimus, kehityspsykologia sekä persoonallisuus- ja terveyspsykologia, Alho sanoo.

Aivokuvantamisen kertomaa

Kuukauden sisällä psykologian oppiaineesta väittelee peräti kolme aivotutkijaa. Heidän tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä kuvaavat hyvin suuntaa, johon psykologian tutkimus ja opetus ovat Helsingin yliopistossa entistä vahvemmin menossa.

Mona Moisala väitteli maaliskuun lopussa muun muassa teknologian käytön yhteyksistä nuorten keskittymiskykyyn. Tutkimuksessa käytettiin aivojen toiminnallista magneettikuvantamista. 

Tuloksista selvisi, että nuorilla, joilla on tapana käyttää useita teknologioita ja medioita yhtäaikaisesti näkyi muutoksia aivoalueiden aktivaatiossa – heidän etuotsalohkonsa aktiivisuus oli suurempaa, joka kertoi pinnistelyn tarpeesta tarkkaavaisuutta vaativassa koetilanteessa.

Myös Laura Sokka havaitsi väitöstutkimuksensa koehenkilöillä runsaampaa etuotsalohkon aktiivisuutta. Hän tutki työssäkäyviä työuupumusoireista kärsiviä ja heidän verrokkiryhmäänsä aivosähkökäyrämenetelmällä tiedonkäsittelyä haastavien tehtäväsuoritusten aikana.

Koehenkilöillä esiintyi heikompaa aivoaktivaatiota päälakilohkon alueella, josta seurasi tehtävän aikana etuotsalohkon alueella näkyvää pinnistelyä. Sen sijaan tehtäväsuorituksen tasoon lievä työuupumus ei vielä vaikuttanut.

Kolmas tuore väitöstutkimus käsittelee kielenoppimista ja siinäkin koehenkilöiden aivovastetta mitattiin aivosähkökäyrän avulla.

Lilli Kimppa on tutkimuksessaan selvittänyt muun muassa, että lapsuudessa aloitetut usean kielen opinnot edistävät vieraan kielen oppimista vielä aikuisiällä. Aivosähkökäyrällä se näkyi nopeampana aivovasteen kasvuna vierasperäisille sanoille kuuntelutehtävän aikana.

Monitieteisen aivotutkimuksen mahdollisuudet

– Jatkuvasti kehittyvillä aivokuvantamismenetelmillä saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi ihmisen tiedonkäsittelyn ja toiminnanohjauksen sekä niiden kehityksen ja häiriöiden hermostollisesta perustasta, professori Kimmo Alho toteaa.

Aivot kiinnostavat Helsingin yliopistossa psykologien lisäksi psykiatreja, neurologeja sekä neurotieteilijöitä. Lähestymistavat aivojen toimintaan ovat toki oppiaineesta toiseen erilaiset, mutta Alho uskoo, että aivotutkimuksen keskittyminen Meilahteen synnyttää uusia opetus- ja tutkimusideoita, kun eri alojen tutkijat saadaan lähemmäs toisiaan. 

Myös Meilahden tutkimusinfrastruktuurien, kuten BioMag-kuvantamislaboratorion läheisyys sekä opiskelijoiden entistä tiiviimmät työelämäyhteydet HUSin sairaaloihin luovat uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia.

– En väitä, että kaikki psykologian puolella suhtautuisivat muuttoomme varauksettoman myönteisesti, mutta psykologia on laaja oppiaine, jota on vaikea rajallisin voimavaroin kattaa kokonaan yhdessä yliopistossa. Suomessa sen tutkimusta ja opetusta on kuudessa yliopistossa ja tästä joukosta Helsingin yliopisto voi selkeästi profiloitua lääketieteen ja luonnontieteiden suuntaan, Alho sanoo.

Tätä profiloitumista tukevat myös Suomen Akatemian Profi2-rahoituksen tuella avatut uudet tenure track –työsuhteet käyttäytymisaivotutkimuksen, käyttäytymisgenetiikan ja eHealth’in aloilla.