Vitkuttelijan logiikkaa – miksi ihminen viivyttelee, kun pitäisi toimia?

Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio liittyy usein tehtäviin, jotka tuntuvat vaikeilta. Toisinaan mukavienkin asioiden tekeminen jää viime tinkaan.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla 4/2020.

Pitäisi tehdä veroilmoitus, valmistella opinnäyte, siivota, puhdistaa hammasvälit — ei vain saa aikaiseksi. Miksi ihminen lykkää välttämätöntä, opintopsykologi Tiina Tuominen Helsingin yliopistosta?

— Helposti ajatellaan, että asioiden lykkääminen johtuu laiskuudesta, tyhmyydestä, osaamattomuudesta tai näiden yhdistelmästä. Taustalla on kuitenkin tunteiden kohtaamisen ongelma.

Mistä tunteiden kohtaamisen ongelmassa on kyse?

— Asioiden lykkääminen, prokrastinaatio, syntyy hetkessä, jolloin kohtaamme tehtävän, jonka tekeminen tuntuu vaikealta ja epämiellyttävältä. Ihminen pyrkii helpottamaan omaa oloaan lykkäämällä tekemistä, vaikka se auttaa vain hetkellisesti. Usein käy niin, että lykkäämisen jälkeen on huono olla.

Monesti lahjaksi saadun elokuvalipun tai lahjakortin käyttää aivan viime hetkellä. Miksi hauskakin asia tahtoo jäädä?

— Joskus odotus tiettyä tapahtumaa kohtaan voi olla lahja sinänsä: kun käytämme saadun lahjalipun, ikään kuin menetämme saavutetun edun, joka takaa hyvää tulevaisuudessa. Lahjan odotus lisää vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia — siitä kiinni pitäminen voi joskus tuntua paremmalta kuin itse kokemuksen hetki.

Miten työ- ja opiskelutehtävien lykkäämisen ongelman voi omatoimisesti selättää?

— Tähän on onneksi monia keinoja. Voimme pohtia, liittyykö vaikeiden tehtävien tekemiseen häpeän pelkoa. Omia tunteitaan voi oppia kohtaamaan ja toimimaan niiden kanssa, pienin askelin.

— Voimme myös pilkkoa tehtävää asiaa pienemmäksi. Pilkkomalla tehtäviä asia edistyy ja tunne omasta kyvykkyydestä kasvaa: Pystyn tähän sittenkin!

Millaisissa tilanteissa vitkutteluun taipuvaisen opiskelijan kannattaa hakea apua?

— Opiskelijan kannattaa lähestyä opintopsykologia tai muuta ammattiapua, jos asioiden lykkäämisellä on selkeitä kielteisiä vaikutuksia omaan elämään.

— Prokrastinaatio ei helpotu itsensä piiskaamisella eikä itse-

kritiikillä. Jos se auttaisi, harvalla meistä olisi ongelmaa vitkuttelun kanssa. 

Onko vitkuttelun selättämisellä laajempia vaikutuksia?

— Me kaikki lykkäämme asioita välillä, mutta jos siitä tulee vakiotoimintatapa ja se alkaa vaikuttaa kielteisesti elämään ja kuvaan itsestä, voisimme hyötyä asian syvällisemmästä tarkastelusta.

— Ihminen voi pohtia sitä, millainen haluaa olla ja millaista elämää haluaa elää. Prokrastinaation ongelma on sekin, millaiseksi elämämme muuttuu, kun viivyttelemme: peruutamme, pelkäämme, epäröimme, huolehdimme, murehdimme.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2020.