Helsingin yliopiston Lukivauva-hankkeessa tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvisi, että vauvaikäisenä mitatut voimakkaammat aivovasteet puheen muutoksiin olivat yhteydessä parempiin esilukutaitoihin, kuten nopean nimeämisen taitoihin. Nämä taidot ovat keskeisiä lukutaidon kehitykselle.
Tutkimuksessa seurattiin lapsia syntymästä 4–5 vuoden ikään saakka osana Lukivauva-seurantatutkimusta. Tutkimusryhmä mittasi lasten aivovasteita puheäänteiden muutoksiin aivosähkökäyrän avulla. Mittaus toistettiin samoille lapsille vastasyntyneenä ja 2,5 vuoden iässä. Osalla vauvoista oli perinnöllinen riski lukivaikeuteen eli oppimisvaikeuteen, joka voi heikentää puheen käsittelyn taitoja ja kielen kehitystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että voimakkaat ja vasemmalle painottuneet aivovasteet puheen muutoksiin vastasyntyneenä ja 2,5 vuoden iässä ennustivat hyviä esilukutaitoja 2,5 ja 4–5 vuoden iässä. Lisäksi mitä enemmän 2,5-vuotiaan aivovasteet puheelle muistuttivat aikuisten aivovasteita, sitä kehittyneempiä olivat myös lapsen esilukutaidot. Sen sijaan todettu perinnöllinen lukivaikeuden riski heikensi esilukutaitoja.
Aivovasteiden mittaaminen voi siis antaa olennaista tietoa lapsen tulevasta kielen ja lukutaidon kehityksestä.
– Kielen ja lukutaidon kehityksen viiveet ja oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus, ovat väestössä yleisiä. Tutkimuksemme mukaan näitä kehityksellisiä viiveitä voidaan tutkia lapsen syntymästä lähtien, väitöskirjatutkija, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, Sergio Navarrete Arroyo kertoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Neurophysiology -tiedejulkaisussa.
Varhainen tuki on tärkeää
Elämän ensikuukausilla on erityinen merkitys oman äidinkielen äänteiden oppimiselle, mikä luo pohjan myöhemmälle kielen ja lukutaidon kehitykselle.
Lukutaidon viiveiden havaitseminen mahdollisimman varhain voi tarjota parempia mahdollisuuksia niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Varhainen puuttuminen ja tuki ovat tutkijoiden mukaan ensiarvoisen tärkeitä, erityisesti niille lapsille, joilla on perinnöllinen riski lukivaikeuteen.
Lukivauva-hankkeen aiemmassa osatutkimuksessa havaittiinkin, että yksinkertainen musiikinkuunteluharjoitus voi tukea vauvojen puheen käsittelykykyä. Havainto voi auttaa kehittämään kustannustehokkaita ja helposti toteutettavia tapoja tukea puheen käsittelyn kehitystä.
– Tulokset korostavat vauvaiän ja varhaislapsuuden merkitystä varhaisena mahdollisuutena tukea lapsia ja perheitä ja luoda siten pohjaa hyvälle kognitiiviselle kehitykselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, yliopistotutkija Paula Virtala Lukivauva- ja Vauhtivauva -hankkeista sanoo.
Vauhtivauva-tutkimus etsii osallistujia
Lukivauva-hankkeen tulosten pohjalta Helsingin yliopistolla käynnistyy keväällä 2024 uusi interventiotutkimus Vauhtivauva, joka on suunnattu vauva- ja taaperoikäisille ja heidän perheilleen. Vauhtivauva-hankkeessa selvitetään, voiko taaperoiän harrastustoiminnalla tukea kielen kehitystä, ja miten lukihäiriöriski vaikuttaa kielen kehitykseen.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää tapoja tukea kielen kehitystä ja ennaltaehkäistä lukemisen ongelmia. Vauhtivauva-hankkeeseen etsitään mukaan perheitä, joilla on pieni vauva ja jotka asuvat Helsingin alueella. Erityisesti mukaan toivotaan perheitä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on lukihäiriö.
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
Vauhtivauva-hanke on osa Suomen Akatemian Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä.
Lisätietoja
Paula Virtala, PsT, yliopistotutkija, Lukivauva- ja Vauhtivauva -hankkeet, Helsingin yliopisto
Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Navarrete Arroyo, S., Virtala, P., Nie, P., Kailaheimo-Lönnqvist, L., Salonen, S., & Kujala, T. (in press). Infant mismatch responses to speech-sound changes predict language development in preschoolers at risk for dyslexia. Clinical Neurophysiology. https://doi.org/10.1016/j.clinph.2024.02.032