Helsingin yliopiston tutkijat Teppo Särkämö ja Jörg Tiedemann ovat saaneet Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Proof of Concept -rahoituksen. Molemmat tutkijat ovat saaneet kilpailtua ERC-rahoitusta myös aiempiin tutkimuksiinsa. Uuden rahoituksen avulla he voivat selvittää, miten aiempien tutkimusten löydöksiä voidaan kehittää yhteiskuntaa hyödyttäviksi innovaatioiksi ja käytännön sovelluksiksi.
Professori Teppo Särkämön johtama tutkimusryhmä kehittää musiikkipohjaista, etänä käytettävää sovellusta afasiapotilaiden kuntoutukseen.
Aivojen vaurion, kuten aivoinfarktin, seurauksena syntyvä afasia vaikeuttaa muun muassa puheen tuottamista. Usein afasiapotilaat kuitenkin pystyvät tuottamaan sanoja laulamalla. Toistaiseksi ei ole olemassa musiikkiin pohjaavia etäkuntoutuksen työkaluja, jotka olisivat laajasti saatavilla ja terveydenhuollon käytössä. Sellaisten kehittäminen auttaisi hoitamaan afasiapotilaita nykyistä kattavammin ja kustannustehokkaammin.
Teppo Särkämön tavoitteena on kehittää Euroopan tutkimusneuvoston Proof of Concept -rahoituksella uusi musiikkipohjainen kuntoutussovellus ja selvittää sen käyttökelpoisuutta osana afasian kuntoutusta. Tavoitteena on tuoda sovellus myöhemmin julkisesti saataville ja osaksi aivoverenkiertohäiriön kuntoutusta.
Sovellus perustuu Euroopan tutkimusneuvostolta aiemmin 1,5 miljoonan euron rahoituksen saaneeseen tutkimukseen, jossa Särkämön tutkimusryhmä on syventänyt ymmärrystä laulamisen, puheen ja musiikin rakenteellisista ja toiminnallisista yhteyksistä ikääntyvissä, toipuvissa ja rappeutuvissa aivoissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten musiikkia voi käyttää terveen ikääntymisen tukemisessa sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamisessa afasiassa ja Alzheimerin taudissa.
Kestävämpää ja saavutettavampaa generatiivista tekoälyä
Generatiivisena tekoälynä tunnetut suuret kielimallit ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, ja markkinoille on tullut esimerkiksi ChatGPT:n kaltaisia tuotteita.
Nämä järjestelmät ovat valtavia, ja niiden hiilijalanjälki kasvaa jatkuvasti. Ne ovat myös läpinäkymättömiä, ja niiden käyttäjät ovat riippuvaisia suuryritysten kaupallisista palveluista. Tällaisten järjestelmien rakentaminen on äärimmäisen kallista, joten niitä ei voi luoda uudelleen alusta alkaen jokaista uutta sovellusta ja kielivalikoimaa varten.
Professori Jörg Tiedemannin tutkimusryhmä kehittää ERC Proof of Concept -rahoituksella modulaarisia arkkitehtuureja, joiden avulla voidaan luoda uudelleenkäytettäviä komponentteja. Näitä komponentteja yhdistämällä olemassa olevat järjestelmät voidaan mukauttaa uusiin käyttötarkoituksiin ja laajentaa kattamaan tuhannet maailmassa puhutut kielet.
Tavoitteena on tuottaa kokoelma kevytrakenteisia moduuleja, jotka voidaan liittää automaattisiin käännöstyökaluihin ja muihin sovelluksiin. Näin generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää sovelluksissa ilman massiivisiin kielimalleihin liittyviä kustannuksia ja vaatimuksia. Tällaiset modulaariset järjestelmät voivat pienentää generatiivisen tekoälyn hiilijalanjälkeä, ja niitä voidaan laajentaa ilman olemassa olevien ratkaisujen tarpeetonta uudelleenkehittämistä.
Hanke pohjautuu Tiedemannin aiempaan tutkimukseen, jota Euroopan tutkimusneuvosto rahoitti kahdella miljoonalla eurolla. Aiemmassa tutkimushankkeessa kehitettiin monikielisiä konekäännösmalleja ja selvitettiin niiden avulla neuroverkkojen kykyä omaksua raakatekstissä ja käännöksissä esiintyviä merkityksiä.
Lue lisää Helsingin yliopistossa tehtävästä Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamasta tutkimuksesta.