Tutkimukset ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Nella Moisseisen väitöstutkimuksessa selvisi, että kuorolauluharrastus on yhteydessä myös aivojen rakenteeseen.
– Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kuorolauluharrastuksella on myönteinen yhteys paitsi itse koettuun hyvinvointiin myös tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteeseen läpi aikuisiän, sanoo Moisseinen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Moisseinen osoittaa, että aktiivinen kuorossa laulaminen, viikkotuntien määrällä mitattuna, oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun 20–90-vuotiailla.
Kuorolaulu vahvistaa muistia
Lisäksi pitkään jatkunut kuorolauluharrastus oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen eri tiedonkäsittelyn toimintoja kuten muistia ja kielellistä kommunikointia mittaavissa tehtävissä.
Erityisesti nuorilla, alle 40-vuotiailla laulajilla, pitkään jatkunut kuorolauluharrastus liittyi myös laaja-alaisesti vahvempiin aivoalueiden välisiin yhteyksiin aivojen niin kutsutussa valkeassa aineessa, joka yhdistää eri aivoalueita toisiinsa ja mahdollistaa tiedon tehokkaan siirron.
Yli 60-vuotiailla tulokset painottuivat muistia tukeviin yhteyksiin aivojen syvissä osissa, etenkin niin kutsutussa aivokaaressa sekä aivokurkiaisessa, joka yhdistää aivojen oikean ja vasemman puoliskon toisiinsa.
Vaikka puheesta ja laulamisesta vastaavat aivoverkostot ovat vielä nuorilla aikuisilla laajalti samankaltaiset, ikään liittyvät muutokset erityisesti aivojen otsalohkon toiminnassa olivat puheessa laajempia kuin laulamisessa. Toisin sanoen samanlaisia ikään liittyviä muutoksia ei havaittu laulamiseen liittyvässä aivotoiminnassa, vaikka tätä testattiin kolmella erilaisella puhe- ja laulutehtävällä aivojen magneettikuvantamisen aikana.
– Käytännössä tulokset tarkoittavat, että kuorolaulu on varsin lupaava keino terveen ikääntymisen ja hyvinvoinnin tukemiseen läpi koko aikuisiän. Se, kuinka laaja-alaisesti kuorolauluharrastus oli yhteydessä aivoalueiden välisten yhteyksien eheyteen, ylitti odotuksemme, Moisseinen sanoo.
Tutkija toivoo resursseja harrastustoimintaan
Aivojen ikääntyminen kuuluu aikuisuuteen, ja monet rakenteelliset muutokset alkavat jo varhaisaikuisuudessa tai jopa aikaisemmin. Moisseisen mukaan tutkimuksen tavoite ei ole etsiä keinoja pysäyttää ikääntymiseen kuuluvia muutoksia, vaan auttaa ohjaamaan näitä muutoksia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin jatkuvuuden kannalta edulliseen suuntaan.
– Suomessa on jouduttu melko hiljattain tekemään vaikeita leikkauspäätöksiä, joista osa on kohdistunut kulttuuriin ja sen alle menevään harrastustoimintaan. Tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimusnäytön perusteella esimerkiksi musiikkiharrastuksilla voidaan kuitenkin tukea aivojen tervettä ikääntymistä ja toisaalta eri-ikäisten hyvinvointia, minkä vuoksi olisi perusteltua pyrkiä ohjaamaan rajallisiakin resursseja harrastusmahdollisuuksien tukemiseen, pohtii Moisseinen.
Kyseessä on poikittaistutkimus, jolla pyrittiin saamaan yleiskäsitys hyvin laajasta ikäskaalasta 20–90 vuotta; näiden tulosten avulla voitaisiin Moisseisen mukaan seuraavaksi kohdentaa syy-seuraussuhteiden tutkimusta eri ikäryhmissä ja toisaalta esimerkiksi masennusoireiden ja muistisairauksien kannalta.
Väitös:
Nella Moisseinen väittelee 27.2.2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural processing and benefits of singing in the ageing brain". Katso
Aivojen valkea aine: Aivojen valkea aine on osa keskushermostoa. Se koostuu pääasiassa hermosolujen aksoneista eli viejähaarakkeista, joita pitkin hermosolut välittävät viestejä toisilleen.
Yleiskielellä valkea aine toimii ikään kuin "tietoliikenneverkkona" aivoissa. Valkea aine yhdistää eri aivoalueita toisiinsa ja mahdollistaa tiedon tehokkaan siirron. Valkean aineen avulla aivosolut ja laajemmin aivoalueet voivat kommunikoida keskenään ja koordinoida erilaisia toimintoja, kuten liikkeitä, tunteita ja ajattelua.
Valkean aineen terveys on tärkeää aivojen toiminnalle, ja sen vauriot voivat vaikuttaa esimerkiksi liikkumiseen ja tiedonkäsittelyn toimintoihin.
Aivokurkiainen on aivojen osa, joka yhdistää aivojen oikean ja vasemman puoliskon toisiinsa. Se koostuu hermokuiduista ja on pääasiassa valkeaa ainetta. Se mahdollistaa tiedon siirtymisen aivopuoliskojen välillä. Yksinkertaisesti sanottuna, aivokurkiainen toimii kuin silta, joka auttaa eri aivoalueita kommunikoimaan keskenään. Tämä on tärkeää monille aivotoiminnoille, kuten kielelle, oppimiselle ja motoriselle toiminnalle.