Afasian eli aivoperäisen puhehäiriön yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö (AVH). Afasiassa ihmisen kyky ymmärtää tai tuottaa puhetta tai kirjoitettua kieltä vaikeutuu. Afasiasta kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Heistä jopa puolella on afasiaoireita vielä vuoden jälkeen aivoverenkiertohäiriöstä.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet aiemmin, että laulettu musiikki auttaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista. Nyt tutkijat saivat selville, mihin laulamisen kuntouttava vaikutus perustuu. Tuore tutkimus on julkaistu eNeuro-tiedelehdessä.
Tutkimustulosten mukaan laulaminen ikään kuin korjaa aivojen rakenteellista kieliverkostoa. Kieliverkosto käsittelee kieltä ja puhetta aivoissamme. Afasiassa verkosto on vaurioitunut.
– Tutkimustuloksemme osoittavat ensimmäistä kertaa, että afasian kuntouttaminen laulamisen avulla perustuu kieliverkoston neuroplastisiin muutoksiin eli käytännössä aivojen muovautumiskykyyn, kuvailee Helsingin yliopiston yliopistotutkija Aleksi Sihvonen.
Laulaminen parantaa kieliverkoston ratayhteyksiä
Kieliverkostoon kuuluvat kielen ja puheen käsittelyyn osallistuvat aivojen kuorikerroksen eli harmaan aineen alueet sekä niitä yhdistävät valkean aineen radastot, jotka kuljettavat informaatiota kuorikerroksen eri päätepisteiden välillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan laulaminen lisäsi vasemman otsalohkon kielellisten alueiden harmaan aineen tilavuutta ja paransi ratayhteyksiä etenkin vasemman aivopuoliskon kieliverkostossa, mutta myös oikeassa aivopuoliskossa.
– Nämä positiiviset muutokset olivat yhteydessä potilaiden parantuneeseen puheentuottoon, Sihvonen sanoo.
Tutkimukseen osallistui 54 afasiapotilasta, joista 28 kuvannettiin magneettitutkimuksella tutkimuksen alussa ja lopussa. Laulamisen kuntouttavaa vaikutusta tutkijat selvittivät kuorolaulun, musiikkiterapian ja kotona tehtävän lauluharjoittelun avulla.
Laulaminen on kustannustehokas hoitomuoto
Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun, ja se johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen.
Sihvonen kertoo, että laulaminen voidaan nähdä tavanomaisten kuntoutusmuotojen kustannustehokkaana lisänä tai lievien puhehäiriöiden kuntoutuksena, jos muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.
– Potilas voi laulaa myös omaisten kanssa ja laulamista voidaan järjestää myös terveydenhuoltoyksiköissä ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona, joka on kustannustehokasta, Sihvonen sanoo.
Alkuperäinen artikkeli: Sihvonen A. J., Pitkäniemi A., Siponkoski S-T., Kuusela L., Martínez-Molina N., Laitinen S., Särkämö E-R., Pekkola J., Melkas S., Schlaug G., Sairanen V., Särkämö T. Structural neuroplasticity effects of singing in chronic aphasia. eNeuro, 2024. DOI: 10.1523/ENEURO.0408-23.2024