Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta afasiasta, eli vaikeudesta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä, kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön saaneista henkilöistä. Puolella heistä oireet jatkuvat vielä vuoden kuluttua sairastumisesta. Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ja johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lauluun perustuvalla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on mahdollista tukea sairastuneen kommunikaatiota ja puheentuottoa sekä lisätä sosiaalista aktiivisuutta jopa sairauden kroonisessa vaiheessa. Myös tutkimukseen osallistuneiden läheisten kuormittuneisuuden kokemus väheni selvästi.
– Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa myös läheiset osallistuivat kuntoutukseen ja heidän psyykkistä hyvinvointiaan arvioitiin, tutkijatohtori Sini-Tuuli Siponkoski kertoo.
Musiikkia monipuolisesti kuntoutumisen tueksi
Entuudestaan tiedetään, että laulutaito voi säilyä vaikeassakin afasiassa. Laulun ja kuorolaulun käyttämistä afasian kuntoutuksessa on kuitenkin tutkittu melko vähän.
– Tutkimuksessamme hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia laulamiseen liittyviä elementtejä kuten kuorolaulua, melodista intonaatioterapiaa sekä tabletilla harjoittelua, väitöskirjatutkija Anni Pitkäniemi tarkentaa.
Melodisessa intonaatioterapiassa puheen tuottoa harjoitellaan vaiheittain melodiaa ja rytmiä hyödyntäen siten, että laulamisesta edetään kohti puheen tuottoa.
Tutkimuksessa kuntoutustilanteiden ohjaajina toimivat koulutettu musiikkiterapeutti ja koulutettu kuoronjohtaja.
Uusia, tehokkaita kuntoutusmuotoja tarvitaan
Afasian kuntoutuksessa on käytetty puheterapian ohella jonkin verran edellä kuvattua melodista intonaatioterapiaa. Terapiaa on toteutettu yksilöterapiassa, mikä vaatii paljon resursseja.
Tulosten perusteella ryhmämuotoista laulupohjaista kuntoutusta kannattaisi tutkijoiden mukaan hyödyntää terveydenhuollossa osana afasiakuntoutusta.
– Puheen tuottamisen harjoittelun lisäksi ryhmämuotoinen kuntoutus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vertaistukeen niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen, Sini-Tuuli Siponkoski vahvistaa.
Alkuperäinen artikkeli: Sini-Tuuli Siponkoski, Anni Pitkäniemi, Sari Laitinen, Essi-Reetta Särkämö, Emmi Pentikäinen, Heidi Eloranta, Leena Tuomiranta, Susanna Melkas, Gottfried Schlaug, Aleksi J Sihvonen, Teppo Särkämö, Efficacy of a multicomponent singing intervention on communication and psychosocial functioning in chronic aphasia: a randomized controlled crossover trial, Brain Communications, 2022; fcac337, https://doi.org/10.1093/braincomms/fcac337
Lisätietoja
Sini-Tuuli Siponkoski, tutkijatohtori, neuropsykologi, PsT, Helsingin yliopisto
sini-tuuli.siponkoski@helsinki.fi
Anni Pitkäniemi, väitöskirjatutkija, psykologi, PsM, Helsingin yliopisto
anni.pitkaniemi@helsinki.fi