Helsingin yliopiston tutkijoiden uudet tulokset korostavat koulutuksen merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä ja antavat uutta tietoa siitä, miksi osalla ihmisistä aivojen toimintakyky säilyy hyvänä korkeasta iästä huolimatta.
Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten korkean verenpaineen, kolesterolin, liikunnan puutteen ja korkean painoindeksin, kohonneeseen dementiariskiin. Nyt julkaistu tutkimus selvitti, miten vuosikymmeniä sitten mitatut riski- ja suojatekijät ennustavat kognitiivista toimintaa yli 90-vuotiailla.
Koulutuksella on merkitystä yhä 90 ikävuoden jälkeen
— Tutkimusaihe on tärkeä, sillä yhdeksänkymppisiä ei ole juurikaan tutkittu kognitiivisen ikääntymisen osalta, vaikka tämä ikäryhmä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Lisäksi muistisairauksien todennäköisyys on korkein myöhäisvanhuudessa, tutkimusta johtanut dosentti Eero Vuoksimaa sanoo.
Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä harvinaisen pitkäkestoista, vuonna 1975 käynnistynyttä kaksostutkimusta, jossa osallistujien terveyttä on seurattu jo lähes viisikymmentä vuotta.
Koulutuksen yhteys 90-vuotiaiden muistisuoriutumiseen oli selkeä. Yli 12 vuotta koulua käyneet suoriutuivat kognitiivisissa testeissä paremmin kuin ne osallistujat, jotka raportoivat koulutustasonsa alle seitsemän vuoden mittaiseksi. Myös 7–11 vuotta kouluttautuneet suoriutuivat testeissä paremmin kuin alle 7 vuotta koulua käyneet.
— Korkeamman koulutuksen suojaava vaikutus vielä 90-vuotiaanakin saattaa liittyä aivojen kykyyn kompensoida ikääntymisen vaikutuksia, jota koulutus vahvistaa, toteaa tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Anni Varjonen Helsingin yliopistosta.
Keski-iän sydäntautiriskit eivät näy 90-vuotiaiden muistissa
Sydänsairauksien riskitekijöiden ja muistin välistä yhteyttä ei tässä tutkimuksessa havaittu, mikä saattaa johtua siitä, että 90-vuotiaiksi elävät ihmiset eroavat usein muusta väestöstä esimerkiksi elämäntapojen tai yleisen terveydentilan suhteen.
— On mahdollista, että 90 vuoden ikään asti eläneet ihmiset ovat vähemmän herkkiä dementian riskitekijöiden vaikutuksille. Tämän varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin pitkittäistutkimuksia suuremmilla aineistoilla, Varjonen sanoo.
Tutkimuksessa kognitiota kartoitettiin puhelinhaastattelun avulla 96 henkilöltä, jotka osallistuivat NONAGINTA – Yhdeksänkymppisten Muisti ja Terveys -tutkimukseen.
Eero Vuoksimaan mukaan tutkimus on tuottanut myös tärkeää käytännön kokemusta ja tietoa siitä, miten puhelimitse tehtävät muistitestit toimivat tällä ikäryhmällä.
— Oli hienoa nähdä kuinka moni kaksostutkimukseen osallistuneista oli edelleen halukas osallistumaan tutkimukseemme, Vuoksimaa kiittelee.
Rahoitus: Suomen Akatemia on rahoittanut NONAGINTA tutkimuksen aineiston keruuta. Anni Varjonen on saanut rahoitusta väitöskirjatyöhön Suomen Aivosäätiöltä ja Helsingin yliopiston Väestön terveyden tohtoriohjelmalta, Eero Vuoksimaa on saanut rahoitusta Sigrid Juséliuksen säätiöltä.
Julkaisu: Varjonen, A., Saari, T., Aaltonen, S., Palviainen, T., Urjansson, M., Iso-Markku, P., Kaprio, J., & Vuoksimaa, E.