Autoimmuunireaktio altistaa muistisairauksille
Suomalaisvetoinen kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut useita uusia riskitekijöitä muistisairauksille. Tutkimuksessa saatiin vahvaa näyttöä autoimmuniteettiin liittyvien tautimekanismien merkityksestä dementian kehittymiselle.

Tulokset paljastivat useita uusia biomarkkereita eli biologisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Erityisesti autoimmuniteetti eli elimistön immuunipuolustusreaktion kohdistuminen omia kudoksia vastaan osoittautui tärkeäksi dementioiden riskimekanismiksi.

Dementiatutkimuksen keskiössä ovat vuosia olleet amyloidi- ja tau-proteiineihin liittyvät tautiprosessit, mutta näihin kohdistetuilla lääkkeillä ei kuitenkaan ole onnistuttu parantamaan tai ennaltaehkäisemään dementiaa. Tämä on kannustanut tutkijoita etsimään myös muita dementialle altistavia tautimekanismeja.

Immuunipuolustuksen merkityksestä on saatu vihiä aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi dementian ja kroonisten tulehduksellisten sairauksien välillä osoitetusta yhteydestä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat merkittävästi aiempaa laajemmin immuunijärjestelmän ja dementioiden yhteyttä useissa eri tutkimusaineistoissa ja monilla eri lähestymistavoilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa geneettistä tietoa, verinäytteiden biomarkkereita sekä tauti-, kuolinsyy- ja lääkitysrekistereitä.

– Tuloksemme tuovat paljon kaivattua uutta tietoa dementioiden syntymekanismeista. Monitieteinen lähestymistapamme mahdollisti autoimmuunimekanismien ja dementioiden välisen yhteyden löytämisen, sanoo tutkimuksen toteuttanut lääkäri, apulaisprofessori Joni Lindbohm Broad Institute of MIT and Harvardista ja Helsingin yliopistosta.

Mahdollinen uusi lääkekohde Alzheimerin tautiin

Autoimmuniteetin merkitykselle saatiin tukea suomalaisesta FinnGen-tutkimusaineistosta, jossa erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui lääkitystietojen analyysien tulos. Niiden mukaan reumatautien hoidossa käytetyn tulehduslääkkeen, metotreksaatin, käyttö saattaa suojata Alzheimerin taudilta etenkin sellaisia henkilöitä, joilla on Alzheimerin taudille altistava geneettinen riskitekijä, APOE e4 -alleeli. Kyseinen riskitekijä löytyy noin joka neljänneltä suomalaiselta.

– Tulostemme perusteella autoimmuunimekanismit, joissa kehon omat solut hyökkäävät aivojen hermosolujen kimppuun, saattavat olla lupaava lääkekohde Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä. Autoimmuunimekanismeja voidaan hoitaa jo olemassa olevilla lääkkeillä, mutta näiden käytännön hyöty muistisairauksien hoidossa täytyy vielä vahvistaa satunnaistetuilla tutkimuksilla, sanoo tutkimuksesta vastannut professori Mika Kivimäki, Helsingin yliopistosta. Hän on myös brittiläisen Whitehall II -tutkimuksen johtaja University College Londonissa.

Alzheimerin tauti kehittyy hitaasti ja siksi taudin mekanismien tutkimiseen tarvitaan pitkäkestoisia seurantatutkimuksia.

–  Nämä autoimmuunimekanismien ja Alzheimerin taudin yhdistävät löydökset olivat mahdollisia, koska Whitehall II-tutkimuksen laajat veren proteiinitasoja muokkaavat geneettiset löydökset voitiin yhdistää FinnGenin sairastuvuustietoihin. Yhteistyössä oli tämän tutkimuksen voima, toteaa toinen tutkimuksen vastuuhenkilöistä, professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset on hiljattain julkaistu Nature Aging -lehdessä ja palkittu maailman johtavassa genetiikan alan konferenssissa Los Angelesissa.

 

Alkuperäinen julkaisu: Immune system-wide Mendelian randomization and triangulation analyses support autoimmunity as a modifiable component in dementia-causing diseases. Joni V. Lindbohm, Nina Mars, Pyry N. Sipilä, Archana Singh-Manoux, Heiko Runz, FinnGen, Gill Livingston, Sudha Seshadri, Ramnik Xavier, Aroon D. Hingorani, Samuli Ripatti, Mika Kivimäki. Nat Aging 2, 956–972 (2022). DOI: 10.1038/s43587-022-00293-x

 

Lisätietoja:

Joni Lindbohm, LT, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, Broad Institute of MIT and Harvard, University College London, puh. +1 617 251 5642 (yhteydenotot aikaeron vuoksi klo 16:00-24:00 Suomen aikaa), sähköposti: joni.lindbohm@helsinki.fi

Professori Mika Kivimäki, University College London, Helsingin yliopisto, sähköposti: m.kivimaki@ucl.ac.uk

Professori Samuli Ripatti, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto, sähköposti: samuli.ripatti@helsinki.fi