Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 04/2025.
Kaisa Hartikainen tutustui jo lapsuudenkodissaan akateemiseen kulttuuriin: hänen isänsä, professori Jorma Hartikainen, kutsui tutkijavieraita koti-illallisille ja otti Kaisan toisinaan avecina mukaan kansainvälisiin konferensseihin. Tytär ei kuitenkaan seurannut isäänsä rakennustekniikan alalle vaan kiinnostui lääketieteestä.
Hartikainen tahtoi jo opiskelijana ymmärtää asioita syvällisesti, solutasolta alkaen.
— Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan ilmoitustaululla etsittiin hermosolujen viljelijöitä, ja niin olin jo fuksivuotta seuranneena kesänä tekemässä tutkimusta.
Käsityötkin tulivat tutuiksi laboratoriossa: ionien kulun mittaaminen rotan hajukäämin hermosolujen ionikanavassa vaati hienomotorista tarkkuutta.
— Mittasimme viivoittimella, miten kauan ionikanava on auki. Nyt se tehtäisiin tietokoneella.
Empimättä maailmalle
Väitöskirjassaan Hartikainen tutki ihmisaivojen reagoimista ja aivojen sähköisiä toimintoja syvän nukutuksen aikana. Ohjaajat kannustivat ja tuuppasivat nuorta tutkijaa sopivasti eteenpäin.
— Neurofysiologian dosentti Ville Jäntti piti itsestään selvänä, että lähden väikkärin jälkeen maailmalle ennen kuin tulee lapsia ja talo.
Niinpä vuonna 1997 Hartikainen muutti Yhdysvaltoihin. Kaikkiaan Amerikan mantereella kului kahdeksan vuotta kognitiivisen ja affektiivisen neurotieteen sekä käyttäytymisneurologian tutkijana Kalifornian yliopiston eri kampuksilla.
Alku ei ollut helppo: kieltäytyminen miespuolisen pomon kiusalliseen sävyyn esitetystä päivälliskutsusta heikensi uranäkymiä ja käynnisti suoranaisen osaamisen vähättelyn.
Kalifornian parasta antia oli pääsy otsalohkotutkimuksen uranuurtajan, neurologi Robert T. Knightin tutkimusryhmään sekä tutkimus- ja klinikkatyöskentely neurologian professori, otsalohkodementian huippuasiantuntija Bruce Millerin kanssa.
Erityisesti Hartikaista kiinnosti perehtyä tunteiden hermostolliseen perustaan. Lisäksi hän tutki otsalohkovaurion vaikutusta mielentoimintoihin.
— Havaitsimme, että aivot priorisoivat uhkaärsykkeitä käynnissä olevan tehtävän kustannuksella. Uhkaava ärsyke kaappaa huomion, jolloin ihminen tekee käynnissä olevaa tehtävää huonommin tai hitaammin.
Kun Hartikainen palasi Suomeen vuonna 2005, muuttajan mukana oli aviomies, kaksi lasta ja kontillinen tavaraa.
Kun aivojen sähköinen toiminta muuttuu
Akatemiatutkijana Kaisa Hartikainen perusti Tampereen yliopistolliseen sairaalaan käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön, jota hän johti 10 vuoden ajan. Neurologien työn ytimessä ovat sähköön liittyvät havainnot.
— Monissa aivosairauksissa hermoverkostojen sähköinen toiminta on muuttunut. Sitä pyritään normalisoimaan neuromodulaatiolla.
Menetelmässä sähkövirralla vaikutetaan aivojen hermoverkostojen aktiivisuustasoon. Sähkövirtaa johdetaan pään iholle tai aivojen sisälle asennetun elektrodin avulla. Neuromodulaatiota käytetään masennuksen, Parkinsonin taudin ja epilepsian hoidossa. Hartikainen on luennoinut ryhmänsä läpimurroista muun muassa Yhdysvaltain MIT-huippuyliopistossa.
Kun Kaisa Hartikainen haki neurologian professuuria Tampereen yliopistosta vuonna 2016, virkaan valittiin toinen henkilö, mies. Hartikainen vei asian eteenpäin ja voitti oikeusjutun: Pirkanmaan käräjäoikeus totesi Tampereen yliopiston syyllistyneen sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään.
— Minulle tuli järkytyksenä, ettei tasa-arvo toteutunut akateemisessa maailmassa. Näen yliopiston oikeuden, totuuden ja tieteen tyyssijana.
Löytyisikö oireille biologisia mittareita?
Tiede innostaa Hartikaista päivittäin. Työn alla ovat olleet biologiset mittarit, biomarkkerit, jotka korreloivat jonkin sairauden kanssa. Parhaimmillaan niiden avulla voidaan kohentaa myös aivoterveyttä.
— Olemme kehittäneet uudenlaisia biomarkkereita, jotka heijastavat sekä aivojen tunne- ja tiedonkäsittelytoimia että potilaiden kokemia oireita.
Uusimpana tutkimuskohteena Hartikaisella on työuupumus. Kun aivoja kuormitetaan yli voimavarojen, aivoterveys heikkenee.
— Tarvittaisiin inhimillinen kypärä, joka suojaisi aivotyössä.
Uransa aikana professori on siis edennyt solutasolta kohti aivojen ja mielen kokonaisvaltaista toimintaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
KAISA HARTIKAINEN: Neurologian professori lääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri.
TUTKII: Aivoterveyttä, neuromodulaatiohoitoja sekä frontaalisten hermoverkostojen toimintaa ja niiden muutoksia aivosairauksissa.
PERHE: Puoliso ja 17-, 20- ja 21-vuotiaat lapset.
KIRJASUOSITUKSIA: Professori Barry S. Fogelin ja tutkija Xiaoling Jiangin kirja Seeing Depression Through A Cultural Lens sekä psykologi Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä tekevät.