Dosentti, tutkimusryhmän johtaja Panu Luukkonen Helsingin yliopistosta on saanut maksasairauksien tutkimiseen Novo Nordisk Foundationin Emerging Investigator -apurahan, joka on suuruudeltaan yli 1,3 miljoonaa euroa.
Luukkonen tutkii ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia (NAFLD), joka on yleisin krooninen maksasairaus. Sitä sairastaa jopa 25 prosenttia maailman väestöstä. Rasvamaksa on keskeinen tekijä metabolisen oireyhtymän kehittymisessä. Se altistaa maksakirroosille ja maksasolusyövälle, tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille. NAFLD liittyy vahvasti lihavuuteen, mutta yksilöllinen riski sairastua vaihtelee huomattavan paljon lihavuudesta riippumatta.
– Taudin syntymekanismeja ei tunneta tarkasti, mutta aiempien geenitutkimusteni perusteella on viitteitä siitä, että maksan energiamoottoreiden eli mitokondrioiden toimintahäiriö ja erityisesti maksan hapetus-pelkistystilan muutos voi olla keskeisessä roolissa NAFLD:n synnyssä, Luukkonen kertoo.
Uudet menetelmät valottavat taudin taustoja
Luukkosen tutkimuksen tavoite on selvittää maksan mitokondrioiden toimintahäiriötä ja hapetus-pelkistystilan roolia rasvamaksan synnyssä tarkemmin.
– Käytämme näitä menetelmiä selvittääksemme maksan aineenvaihduntaa eriasteista rasvamaksaa sairastavilla henkilöillä sekä vastetta erilaisiin elintapariskitekijöihin ja tällä hetkellä käytettävissä oleviin hoitoihin, Luukkonen selventää.
Tutkimuksessa hyödynnetään myös suuria biopankkiaineistoja, kuten UK Biobankia, jossa on yli 500 000 osallistujaa. Aineistojen avulla selvitetään sitä, altistavatko tietyt geenimuutokset maksan mitokondrioiden hapetus-pelkistystilan muutokselle ja ovatko kyseisiä muutoksia kantavat henkilöt suuressa riskissä sairastua rasvamaksaan.
Tähtäimessä toimivat lääkehoidot
Huolimatta taudin yleisyydestä, NAFLD:iin ei toistaiseksi ole käytettävissä hyväksyttyjä lääkehoitoja. Tutkimuksessa etsitään myös uusia kohteita rasvamaksan lääkehoitoon.
– Tutkimme hiirimallien avulla, voivatko maksan hapetus-pelkistystilaa muokkaavat lääkeaineet edistää maksan mitokondrioiden toimintaa ja siten parantaa rasvamaksan, Luukkonen selventää.
– Apuraha mahdollistaa tutkimusryhmän perustamisen ja uusien metabolisten tutkimusmenetelmien pystyttämisen Helsinkiin. Apuraha on viisivuotinen, mutta merkittävien laitehankintojen muodossa se mahdollistaa tutkimuksen tekemisen myös kauas tulevaisuuteen, Luukkonen iloitsee.
Lisätietoja
LT, dosentti Panu Luukkonen, Helsingin yliopisto
panu.luukkonen@helsinki.fi