Kasviarkeologi Teija Alanko perehtyy puutarhojen menneisyyteen.

Kasvibiologi Teija Alanko työskenteli muutaman vuoden Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, keskellä Helsinkiä.

— Kun väitöskirja-ajatus alkoi itää, olin jo tutustunut Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhojen historiaan. Ensimmäiset tutkimuskohteet oli helppo löytää.

Kaisaniemi oli 1700-luvulla laidunhakaa, jolle perustettiin ensin kaupallinen puutarha, sittemmin Turun palon jälkeen yliopistollinen puutarha.

Alanko perehtyi Turun, Helsingin ja Uppsalan akateemisten puutarhojen sekä Naantalin luostarin ja Kumpulan kartanon pihapiirien menneisyyteen. Kasviarkeologia eli arkeobotaniikka yhdistää kasvitiedettä, arkeologiaa ja historiaa.

Tutkimuksen maanäytteet kerättiin pääosin niin sanotulla lapiokairamenetelmällä. Vanhimmat löydöt olivat keskiaikaisia, nuorimmat 1950–60-luvulta. Alanko löysi muun muassa viljoja, marjoja sekä lääke- ja koristekasveja.

Muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa kasviarkeologia on isompi ala kuin Suomessa.

— Etenkin Englannissa puutarhat ovat historiallisia ja visuaalisia elämyksiä.

Hulluruohon historiaa

Kansainväliset vaikutteet ovat rantautuneet Suomeen ensin säätyläisten puutarhoihin ja niiden kautta kansan pihoille.

— Tiedetään, että Carl von Linné lähetti Uppsalasta kasvien siemeniä Pehr Kalmille Turkuun. On kiinnostavaa pyrkiä jäljittämään, mistä vaikkapa Kaisaniemen perustaja Hans Boije on saanut kasvimateriaalia.

Maanäytetutkimukset voivat tuoda uutta tietoa puutarhojen menneisyydestä. Esimerkiksi hulluruoho, Datura stramonium, on vanha rohdoskasvi, jonka Alanko löysi Kaisaniemen maaperätutkimuksissa.

— Lajista ei ole kirjallista tietoa Helsingissä 1700-luvulta, se löytyy puutarhan kasvilistalta vasta 1800-luvun puolivälistä.

Aarteenetsijän työtä, Alanko sanoo. Mitä muuta hän voisi toivoa?

— Toivoisin, että historia, kasvit ja puutarhat innostaisivat ihmisiä, myös päättäjätasolla. Toivon myös, että kasviarkeologia alana säilyy hengissä Suomessa jatkossakin.

Kasviarkeologin oma piha saa kukoistaa melko vapaasti.

— Olen teoreettinen puutarhuri. Kokeilen kaikenlaista ja annan luonnon valikoida, mitä jää jäljelle. Yllättävän moni laji menestyy.

Artikkeli on ilmestynyt Yliopisto-lehden Minä toivon -palstalla Y/04/17.

Teija Alanko: Julkaisut ja aktiviteetit

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.