Usein kysytyt kysymykset

Tältä sivulta löydät vastauksen yleisimpiin laboratoriolta kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, ota yhteyttä laboratorioon.

Asiakkuus ja laskutus

Miten saan tunnukset asiakaskanavalle?

Tunnukset YESLAB:n asiakaskanavalle saat toimittamalla seuraavat tiedot laboratorioon:

  • Nimi
  • EL-aseman nimi
  • Osoite
  • Puhelinnumero
  • Sähköpostiosoite
  • Y-tunnus
  • Laskutusosoite

Tiedot toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen yeslab@helsinki.fi.

Miten laskutus toimii?

Laskutamme asiakkaitamme muutaman kerran vuodessa lähetettävällä koontilaskulla. Lasku tehdään Helsingin yliopiston laskutusjärjestelmästä.

Postitus

Mitä vastauslähetyksessä tulee ottaa huomioon?

Vastauslähetysmaksu sisältyy näytteen hintaan - tämä kuitenkin kattaa vain tietynkokoiset ja -painoiset paketit. Vastauslähetyksestä voit lukea lisää postitusohjeista.

Miten lähetän paketin lauantaijakelulla ja milloin näyte on käsittelyssä?

Lähettäjän tulee maksaa lauantaijakelulähetys itse kokonaisuudessaan Postin toimipisteessä. Lauantaijakelupaketteihin tulee lisätä lauantaijakelutarra. Perjantaina lauantaijakelulla lähetetyt näytteet otetaan laboratoriossa käsittelyyn maanantaiaamuna. Lauantaijakelusta voit lukea lisää postitusohjeista.

Näytteet ja tutkimukset

Mistä tiedän, mikä näytteenottoväline/-putki sopii haluamalleni näytteelle?

Esimerkkejä näytteenottovälineistä löydät näytteenottovälineet -sivultaNäytteenotto-ohjeissa on lisäksi kerrottu näytetyypeittäin sopivia näytteenottovälineitä. Jos haluat varmistaa tietyn tuotteen sopivuuden, voit olla yhteydessä laboratorioon.

Kuinka kauan näytteet säilyvät viljelykelpoisina?

Bakteerit säilyvät M40-putkessa vähintään 48 tuntia. Laboratoriomme kokemukseen perustuen suosittelemme asianmukaisesti säilytetyn näytteen viljelyä enintään 2-3 vuorokautta näytteen ottamisesta. Tätä vanhempien näytteiden tulkinnan luotettavuus heikkenee.

Milloin pyydän rikastusviljelyn virtsanäytteelle?

Jos virtsassa esiintyvä bakteeri on heikko- tai hidaskasvuinen, voidaan virtsanäytteelle pyytää rikastusviljely. Rikastuksen avulla on suurempi todennäköisyys, että tällainen bakteeri saadaan esiin näytteestä. Rikastusviljelyä voi harkita silloin, jos potilas on esimerkiksi antibioottikuurilla. Tällöin bakteeri on saattanut jo heiketä, jolloin se ei välttämättä kasva runsaana tavallisessa viljelyssä.

Rikastusviljelylähete voidaan tehdä vain, jos näyte lähetetään kuljetusputkessa.

Voiko virtsanäytteen lähettää valmiiksi kasvatettuna? Mikä lähete tällöin tulee tehdä?

Suosittelemme lähettämään virtsanäytteen säilöntäaineellisessa virtsankuljetusputkessa. Mikäli haluatte tai on kätevämpää lähettää virtsanäyte valmiiksi kasvatettuna, voi näytteen lähettää esimerkiksi Uricult- tai CLED-alustalla. Maljalle viljeltäessä on tärkeää ilmoittaa käytetty silmukkakoko ja levittää näyte oikein (ohje).

Jos virtsanäyte lähetetään valmiiksi kasvatettuna, tehdään sille tavallinen virtsaviljelylähete (ei rikastusta). Rikastus tehdään vain kuljetusputkessa lähetetylle virtsalle.

Kuuluuko Giardia-tutkimus ripulipakettiin?

Ripulipaketteihin ei kuulu Giardia-tutkimusta.

Resistentit bakteerit

Milloin potilas kannattaa seuloa resistenttien bakteerien varalta?

Seulonnat kannattaa kohdistaa riskipotilaisiin. Riskipotilaita ovat mm. potilaat, joilla on leikkaus- tai muuhun toimenpiteeseen liittyvä infektio, krooninen tai toistuva iho- tai korvainfektio, taustalla useita antibioottihoitoja/hoitojaksoja eläinlääkäriasemilla tai eläin on hiljattain tuotu ulkomailta (erityisesti tarhoilta tuotavat löytö- ja kulkukoirat). Resistenttien bakteerien seulonnassa etsitään vain niitä resistenttejä bakteereita, jotka lähetteessä on ilmoitettu, eli selvitetään kantaako eläin näitä bakteereita vai ei. Infektiofokuksista otettavissa näytteistä selvitetään mitkä bakteerit ovat mahdollisia infektion aiheuttajia.

Milloin potilas vapautuu resistentin bakteerin kantajuudesta?

Moniresistentin bakteerin kantajuudesta vapautumiseen ei ole olemassa virallista ja luotettavaa ohjetta, sillä tutkimustietoa aiheesta on vain vähän. Eräänä käytäntönä on voitu ottaa potilaasta näytteet esimerkiksi 4-6 viikon välein. Jos kolme peräkkäistä näytettä on todettu negatiiviseksi, on potilas voitu ”vapauttaa” bakteerin kantajuudesta. 

Valitettavasti ESBL- ja AmpC-bakteereiden eritys ulosteeseen on hyvin dynaamista, joten on myös sattumaa, osuuko näytteenottohetkellä tikkuun näitä bakteereita. On mahdollista, että potilas antaa useamman peräkkäisen näytteen, mutta on jälleen pidemmän ajanjakson jälkeen samalle kannalle positiivinen.

Lisälukemista:

Baede VO, Wagenaar JA, Broens EM, Duim B, Dohmen W, Nijsse R, Timmerman AJ, Hordijk J. Longitudinal Study of Extended-Spectrum-β-Lactamase- and AmpC-Producing Enterobacteriaceae in Household Dogs. Antimicrobial Agents and Chemotherapy May 2015, 59 (6) 3117-3124; DOI: 10.1128/AAC.04576-14.

Bergström K, Bengtsson B, Nyman A, Grönlund Andersson U. Longitudinal study of horses for carriage of methicillin-resistant Staphylococcus aureus following wound infections. Vet Microbiol. May 2013 3;163(3-4):388-91; DOI: 10.1016/j.vetmic.2013.01.004.

Windahl U, Gren J, Holst BS, Börjesson S. Colonization with methicillin-resistant Staphylococcus pseudintermedius in multi-dog households: A longitudinal study using whole genome sequencing. Vet Microbiol. June 2016, 30 (189) 8-14; DOI: 10.1016/j.vetmic.2016.04.010.

Miten MRSA-/MRSP-/ESBL-positiivista potilasta tulisi käsitellä klinikalla?

Resistenttiä bakteeria kantavaa potilasta tulee käsitellä klinikalla kosketuseristyksessä. Riskipotilaiden vastaanottoajat pyritään sijoittamaan päivän loppuun. Omistajaa pyydetään ilmoittautumaan vastaanotossa ilman lemmikkiä, jos se on mahdollista. Lemmikki tuodaan ulkoa suoraan toimenpidehuoneeseen, joka on ideaalitilanteessa merkitty "punaiseksi" tarkoittaen korkeamman tartuntariskin potilaita.

Potilasta hoidettaessa käytetään suojahanskoja, suojatakkia ja tilakohtaisia suojajalkineita. Eristyspotilaan leikkaustoimenpiteissä käytetään tavanomaisten varotoimien lisäksi suojaimia, ja leikkaussali valmistellaan ennen leikkausta eristyspotilaan varalle.

Toimenpidehuone ja kaikki muut tilat, missä potilas klinikalla oleilee, puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti käynnin jälkeen.

Kosketuseristys koskee potilasta vain klinikalla/eläinsairaalassa. Kotioloissa oireeton kantaja voi elää normaalia elämää.

Voit lukea lisää moniresistenteistä bakteereista "Tietoa bakteereista"-sivultamme.

Lisälukemista:
Thomson K, Aaltonen H. Hygieniaopas eläinlääkärin vastaanotolle. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:19.