Eläimen omistajalle

Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteeri on vastustuskykyinen tietylle antibiootille, eikä antibiootti tehoa siihen. Bakteeri voi olla resistentti lääkeaineille joko luonnostaan tai hankitun ominaisuuden kautta. Hankittu resistenssi tarkoittaa sitä, että aiemmin antibiootille herkkä bakteeri muuttuu resistentiksi perimän muutoksen kautta. Bakteerin hankkima antibioottiresistenssi aiheuttaa ongelmia sairaanhoidossa, sillä tavallisesti hoitoon käytetty antibiootti ei enää tehoa bakteeri-infektioon. Antibioottiresistenssin syntymistä kiihdyttää muun muassa liiallinen ja väärin toteutettu antibioottien käyttö. Moniresistentti bakteeri tarkoittaa sellaista bakteeria, joka on hankkinut vastustuskyvyn usealle antibioottiryhmälle.

Resistentit bakteerit ovat maailmanlaajuisesti kasvava ongelma sekä ihmisillä että eläimillä – myös koirilla. Osa näistä bakteereista voi siirtyä ihmisen ja eläimen välillä. Tunnetuimpia koirilla esiintyviä resistenttejä bakteereita ovat MRSP, MRSA ja ESBL. Nämä kirjainyhdistelmät kertovat bakteerien ominaisuuksista, joita kuvataan alla tarkemmin.

Oireeton kantaja on sellainen eläin, joka kantaa elimistössään resistenttiä bakteeria, mutta jolla ei ole tämän bakteerin aiheuttamaa tulehdusta. Kantajuus voidaan selvittää seulontakokeella, jossa tehdään koirasta otetusta sivelynäytteestä bakteeriviljely. Koira voi vapautua kantajuudesta ajan myötä.

Riskiryhmiä resistenttien bakteerien kantajuudelle ovat tuontikoirat ja useita antibioottikuureja syöneet krooniset iho- ja korvasairauspotilaat. Monissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa antibiootteja käytetään runsaammin kuin Suomessa, joka lisää mahdollisuutta moniresistenttien bakteerien valikoitumiselle. Muita vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lähtömaan hygieniataso, koiran terveydentila sekä koiratarhan hygienia ja ruokinta. Kohonneen riskin takia eläinlääkäriasemilla saatetaan käsitellä tuontikoiria kosketuseristyksessä, kunnes seulontanäytteet on otettu. Koiran tuontitaustasta olisi hyvä ilmoittaa eläinlääkäriasemalle ennen ensimmäistä käyntiä, jotta muita potilaita voidaan suojata mahdolliselta tartunnalta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

”Voiko lemmikin resistentti bakteeri tarttua perheenjäseniin tai perheen muihin lemmikeihin? Saavatko lapset olla tekemisissä resistenttiä bakteeria kantavan lemmikin kanssa?”
Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimeltä toiselle, eläimeltä ihmiselle, ihmiseltä eläimelle tai ihmiseltä toiselle. Mikäli perheessä on useampi koira, on melko todennäköistä, että kantajuus leviää koiralta toiselle. On myös mahdollista, että esimerkiksi MRSA siirtyy koiralta kissalle tai toisin päin. Lapset voivat olla tekemisissä kantajakoirien kanssa siinä missä aikuisetkin, mutta jos koiralla on aktiivinen infektio, tulisi aikuisen suorittaa kaikki hoitotoimenpiteet ja tällöin kiinnittää erityistä huomiota hyvään hygieniaan koiran ja lapsen kanssakäymisessä. Ihmiselle ei resistentin bakteerin oireettomasta kantajuudesta ole vaaraa.

”Voimmeko käydä lemmikin kanssa kyläilemässä tai voiko meille tulla vieraita kylään? Onko koirapuistoissa käyminen ja muiden koirien tapaaminen sallittua?”
Oireeton moniresistentin bakteerin kantaja voi elää kotioloissa normaalia elämää. Koira voi tavata muita eläimiä ja käydä koirapuistossa ja harrastuksissa. Hyvää hygieniaa on syytä noudattaa riippumatta siitä, onko lemmikki resistentin bakteerin kantaja vai ei. Jos koiralla on resistentin bakteerin aiheuttama tulehdus, tulee ylimääräisiä koira- ja ihmiskontakteja ja koirapuistossa käymistä välttää, kunnes tulehdus on parantunut.

Seuraavassa tarkemmin tunnetuimmista resistenteistä bakteereista:

MRSP

MRSP eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius on kaikille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyinen muoto S. pseudintermedius -bakteerista. Beetalaktaamit ovat yleisimmin käytettyjä antibiootteja. S. pseudintermedius on koiran ihon ja limakalvojen normaali bakteeri, mutta se voi aiheuttaa etenkin näillä alueilla myös infektioita. Ihmiselle ja hevoselle koiran MRSP-kantajuus ei ole riski, kissalla MRSP on erittäin harvinainen.

Lisätietoa MRSP:stä Ruokaviraston sivuilla.

MRSA

MRSA, eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, on beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri. Staphylococcus aureus ei kuulu koiran normaaliin mikrobistoon, joten se on yleensä siirtynyt koiraan jostain toisesta eläinlajista tai ihmisestä. Ihmisellä, hevosella ja kissalla S. aureus on normaali iho- ja limakalvobakteeri. S. aureus voi aiheuttaa etenkin iho- ja haavainfektioita. MRSA-kantajuus on koirilla erittäin harvinaista, ihmisillä yleisempää.

Lisätietoa MRSA:sta Terveyskylän ja Ruokaviraston sivuilla.

ESBL

ESBL eli extended spectrum beta-lactamase on entsyymi, joka pystyy hajottamaan beetalaktaamiantibiootteja. ESBL-entsyymejä on yli sata erilaista. ESBL-bakteereiksi kutsutaan bakteereita, jotka ovat hankkineet ESBL-ominaisuuden. Tällaisia bakteerikantoja voi olla esimerkiksi Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -lajeilla. Näitä bakteereita esiintyy eläinten ja ihmisten ulosteessa. E. coli on yleisin virtsatietulehduksen aiheuttaja, mutta se voi aiheuttaa myös esimerkiksi haavainfektioita. ESBL-bakteeri leviää ulosteen ja muiden eritteiden välityksellä, ja ne voivat siirtyä eläimen ja ihmisen välillä. ESBL-bakteereita tavataan koirien ja ihmisten lisäksi myös esimerkiksi hevosilla ja kissoilla.

Ruokaviraston tuontikoiratutkimuksessa ESBL-kantajuus oli 10% Liettuasta tuoduilla koirilla, mutta esimerkiksi Venäjältä ja Romaniasta tuoduissa koirissa ESBL-kantajia oli jopa noin puolet (Rossow ym. 2019). Koko koirapopulaatiossa ESBL-kantajuus on vähäisempää: Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa 1,9% eläinklinikoiden potilaskoirista oli ESBL E. coli -kantajia (Wedley ym. 2017). Suomessa noin 5% koirista kantaa ESBL-tyyppisiä bakteereita suolistossaan oireettomina (Jalava ym. 2012).

Lisätietoa ESBL:stä Ruokaviraston sivuilla.

Muita resistenttejä bakteereita

CPE eli carbapenemase producing Enterobacterales on joukko suolistobakteereita, joilla on kyky hajottaa erittäin laajakirjoisia beetalaktaamiantibiootteja, eli karbapeneemejä. Suomessa CPE-bakteereita on todettu toistaiseksi vain kahdella koiralla.

Kolistiini on niin kutsuttu ”reserviantibiootti”, joka on usein viimeinen vaihtoehto erittäin hankaliin tiettyjen bakteerien aiheuttamiin infektioihin ihmisillä. Suomessa on todettu kolistiiniresistenssiä tuontikoirilta eristetyistä bakteereista. Ihmisiin siirtyessään tämän kaltainen antibioottiresistenssi on erittäin huolestuttavaa.

Hygieniaohjeita koiran omistajalle

  1. Käsihygienia: Kädet tulee pestä runsaalla vedellä ja saippualla ennen koiran hoitotoimenpiteitä ja niiden jälkeen, ennen ruuanlaittoa ja ruokailua ja aina ulkoa saavuttaessa.
  2. On hyvä estää koiraa nuolemasta ihmisen kasvoja tai mahdollisia haavoja.
  3. Koiran ruoka- ja juoma-astiat tulisi pestä kuumalla vedellä ja pesuaineella päivittäin.
  4. Moniresistentin bakteerin aiheuttama haava-/korva-/ihotulehdus tms.: Tulehtunutta aluetta käsiteltäessä käytetään kertakäyttöisiä hanskoja ja kädet pestään saippualla ennen ja jälkeen hanskojen käytön. Haavataitokset laitetaan suoraan roskiin, ei lattialle tai pöydälle. Eritetahrat imeytetään paperiin, ja alue puhdistetaan yleispuhdistusaineella ja desinfiointiaineella.
  5. Koiran suuta ja peräaukon aluetta käsitellessä on hyvä käyttää kertakäyttöhanskoja.
  6. Koiran jätökset on syytä kerätä. Erityisen tärkeää tämä on ESBL-kantajien kohdalla, sillä bakteeri leviää ulosteen välityksellä. Näin estät myös esimerkiksi suolistoloisten leviämisen.

Muista!

  • Resistentin bakteerin kantajuus ei ole sairaus, eikä siis ole yksistään syy koiran lopetukselle.
  • Lemmikin resistentin bakteerin kantajuudesta tai tuontitaustasta (jos seulontaa ei ole vielä tehty) tulisi ilmoittaa eläinlääkäriasemalle ennen käyntiä. Potilasta voidaan käsitellä tällöin korotetuin varotoimin.
  • Jos perheen lemmikki kantaa MRSA- tai ESBL-bakteeria, ja perheenjäsen joutuu hakeutumaan terveydenhuoltoon, tulisi lemmikin kantajuudesta ilmoittaa hoitohenkilökunnalle etukäteen. Näin lääkäri voi arvioida ihmisen kantajuuden seulontatarpeen.

Kirjoittaja: ELL Katarina Eskola, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen mikrobiologian laboratorio YESLAB, syyskuu 2020

Tekstin kopiointi ja levittäminen ilman lähdetietoja on kielletty.