Tutkimuksen ja tutkijan vastuullinen arviointi

Helsingin yliopiston linjaus tutkimuksen ja tutkijan vastuulliseen arviointiin määrittää yhteiset periaatteet korkealaatuiselle, läpinäkyvälle ja yhdenvertaiselle arvioinnille.

Helsingin yliopiston linjaus tutkimuksen ja tutkijan vastuullisesta arvioinnista on laadittu tarpeesta kehittää arviointikäytäntöjä tavalla, joka huomioi sekä yliopiston omat tavoitteet että kansainväliset ja kansalliset vastuullisen arvioinnin periaatteet, joihin yliopisto on sitoutunut. Sen perustana toimivat  (Coalition for Advancing Research Assessment) määritellyt periaatteet, jotka painottavat laadullista, kontekstiin sidottua arviointia sekä tutkijoiden moninaisten panosten tunnistamista. Vastuullisuutta toteutetaan kehittämällä avoimia, läpinäkyviä ja paikallisesti sovellettavia arviointikäytäntöjä, jotka tukevat tutkimuksen laatua, kestävyyttä ja tutkijanuran monimuotoisuutta.

Linjauksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki Helsingin yliopistossa toteutettava tutkimuksen- ja tutkijanarviointi on johdonmukaisesti vastuullista ja oikeudenmukaista. Tavoitteena on myös tuoda vastuullisen arvioinnin ihanteet ja käytännön arviointitoiminnan todellisuus lähemmäksi toisiaan. Linjauksessa määriteltyjen periaatteiden systemaattinen soveltaminen lisää yliopistoyhteisön luottamusta arviointitoimintaan. Tutkimuksen kokonaisarvioinnissa näiden tavoitteiden seuranta toteutuu sisäänrakennetusti osana säännöllisesti toistuvaa arviointiprosessia. Vastuullisen tutkijanarvioinnin edistämistä tuetaan eri arviointitilanteisiin liittyvillä käytännön ohjeistuksilla ja prosessien kehittämisellä.   

Linjaus tarjoaa rakenteen vastuullisen arvioinnin periaatteiden soveltamiselle eri arviointitilanteissa ja tarkentaa, missä yhteyksissä periaatteita tulee käyttää. Linjausta täydentävät tutkijanarviointia koskevat käytännön ohjeet ja prosessit sekä Helsingin yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin (RAUH) viitekehys. Yliopistoyhteisön tietoisuutta vahvistamalla vastuullisen arvioinnin periaatteet muuttuvat osaksi arjen käytäntöjä.

Linjauksessa kuvataan, mitä tutkimuksen- ja tutkijanarvioinnilla tarkoitetaan sekä millaisia periaatteita niiden vastuullinen toteuttaminen edellyttää. Aluksi esitetään yhteiset periaatteet, jotka muodostavat perustan kaikelle arviointitoiminnalle yliopistossa. Tämän jälkeen käsitellään erilaisia arviointitilanteita, joissa vastuullisen arvioinnin periaatteita sovelletaan käytännössä. Tässä osiossa tarkennetaan erikseen tutkijanarvioinnin ja tutkimuksen kokonaisarvioinnin käytäntöjä ja erityiskysymyksiä. Vastuullinen tutkijanarviointi toteutuu sitä valmistelevan ja toteuttavan toiminnan kautta. Kuvattuja periaatteita sovelletaan myös sisäisissä rahoitushauissa. 
Arvioinnin periaatteet

Arviointikäytäntöjä kehitetään ja päivitetään jatkuvasti, jotta ne pysyvät ajan tasalla ja vastaavat tutkimuksen ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Erilaiset arviointitilanteet: tutkijanarviointi

Vastuullisen arvioinnin periaatteita noudatetaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • Opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnit, avoimet haut ja kutsumenettelyt
  • Uralla etenemisen arvioinnit
  • Dosentin arvon haku
  • YPJ-arvioinnit
  • Sisäiset rahoitushaut ja ulkoisen rahoituksen aiehaut 

Näissä tilanteissa arviointia tukevat soveltamisohjeet, jotka konkretisoivat vastuullisen arvioinnin linjauksen periaatteet käytännön toiminnaksi.

Helsingin yliopisto noudattaa tutkijanarvioinnissa  mukaisia periaatteita. Suositusta sovelletaan alla olevan mukaisesti.
Monimuotoisuus
  • Arvioinnissa huomioidaan laajasti tutkijan työtä tieteen, tiedeyhteisön ja yhteiskunnan hyväksi, tutkimuksen tarpeiden ja luonteen mukaisesti.
  • Tutkijaa arvioidaan oman tutkimusalansa edustajana suhteessa arvioinnin tavoitteisiin.
  • Julkaisujen arvioinnissa painotetaan tieteellistä sisältöä ja laatua. Julkaisumetriikkaa hyödynnetään ainoastaan laadullisen arvioinnin tukena.
  • Osana tutkijan kokonaisarviointia huomioidaan opetusansiot sekä tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
  • Lisäksi huomioidaan muut tutkimustuotokset kuten tutkimusaineistot ja menetelmät, kokemus ja osaaminen tutkimuksen ohjaamisessa ja johtamisessa sekä muu osaaminen kuten yhteistyötaidot.
  • Arvioinnissa tunnistetaan tutkijanurien monimuotoisuus, uravaihe ja erilaiset tavat kartuttaa tutkimusosaamista.
Integriteetti
  • Tutkijanarviointi perustuu kaikkien arviointiin osallistuvien rehellisyyteen ja sitoutumiseen eettisiin periaatteisiin, oikeudenmukaisuuteen, vastuullisuuteen ja luottamuksellisuuteen.
  • Arvioinneissa on huomioitava esteellisyydet, jotta puolueettomuus ja luottamus säilyvät. Samalla on huolehdittava siitä, että arviointiin osallistuvassa ryhmässä, esimerkiksi valmisteluryhmässä on riittävää arvioitavan tutkijan alaan liittyvää asiantuntemusta, jotta arvioinnin laatu ei vaarannu.
  • Valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvia henkilöitä ohjeistetaan esteellisyyskysymyksistä ja vastuullisen arvioinnin periaatteista.
Läpinäkyvyys
  • Arvioinnin yleiset periaatteet, arviointikriteerit ja arviointiprosessi on määritelty, kuvattu selvästi ja avoimesti sekä saatettu kaikkien asianosaisten tietoon.
  • Kokonaisarviointi ja valinnan/arvioinnin lopputulos on perusteltu ja dokumentoitu luotettavasti. 
Tasapuolisuus
  • Arviointi perustuu ennalta asetettuihin kriteereihin.
  • Arvioitavilta pyydetään arvioinnin kannalta oleelliset tiedot yhteismitallisesti. Rekrytoinneissa ja uralla etenemisen arvioinneissa suositellaan käytettäväksi .
  • Tasapuolisen ja moniäänisen arvioinnin varmistamiseksi kiinnitetään huomiota arvioitsijoiden ja arviointia tekevien ryhmien monimuotoisuuteen.
  • Arvioijat perehtyvät tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pyrkivät aktiivisesti tunnistamaan sekä ehkäisemään niiden vaikutusta arviointiprosessissa.
  • Arviointi perustuu arviointiaineistoihin. Arvioijan muun hallussa olevan tiedon ei tule vaikuttaa arviointiin.
  • Arvioinnissa huomioidaan myös mahdolliset urakatkokset.
  • Arviointiin eivät vaikuta arvioinnin tavoitteen kannalta epäolennaiset henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvät seikat.
Arvioijien pätevyys
  • Arvioijia valittaessa huolehditaan siitä, että heillä on arvioinnin edellyttämä sisällöllinen osaaminen. Heidän on tunnettava arviointiprosessin tavoitteet ja menetelmät.
  • Arvioijat perehtyvät vastuullisen tutkijanarvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin.
  • Arvioijat perehtyvät julkaisumetriikan indikaattorien toimintaperiaatteisiin ja niiden vastuulliseen käyttöön. 
Erilaiset arviointitilanteet: tutkimuksen kokonaisarviointi

Yliopistolaki (87§, 558/2009) edellyttää tutkimuksen ja sen vaikuttavuuden säännöllistä arviointia. Helsingin yliopistossa tutkimuksenarviointi toteutetaan , jonka tavoitteena on toimintojen ja toimintatapojen kehittäminen ja parantaminen. Kehittävässä arvioinnissa tarkasteltavaa asiaa arvioidaan useista eri suunnista vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistaen. Kehittämiselle asetetaan tavoitteet, sovitaan toimenpiteet ja seurataan tavoitteiden saavuttamista.

Lähtökohdat tutkimuksen kokonaisarviointiin Helsingin yliopistossa:

  • Tutkimuksen kokonaisarvioinnin perustana on reflektoiva itsearviointi, joka toimii työkaluna tutkimusedellytysten parantamiseksi.
  • Arvioinnilla tavoitellaan merkityksellisiä ja vaikuttavia oivalluksia sekä yhteisiä keskusteluja, joissa kaikkien osallistujien näkemyksiä kunnioitetaan.
  • Arvioinnit suunnitellaan siten, että ne helpottavat tiedon jakamista ja rakentavat vahvempaa ja yhtenäisempää ymmärrystä kaikkien osallisten kesken. Olennaista on oppimisprosessi, jossa yhteiset keskustelut, arviointitiedot ja ulkoisen arviointipaneelin asiantuntemus tukevat yliopiston ja sen yksiköiden tutkimustoimintaan liittyvää päätöksentekoa ja ratkaisujen kehittämistä.
  • Arviointiprosessin perustana toimii luottamus, mikä takaa sen, että kaikki osapuolet kokevat tulleensa arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi.

Helsingin yliopistossa tutkimuksen kokonaisarviointi toteutetaan säännöllisin väliajoin. Kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti arviointikehys päivitetään jokaista arviointia varten, ja arvioinnin onnistumista arvioidaan jälkikäteen. Tutkimuksenarvioinnin kohteena olevat tahot ovat olennaisessa roolissa sekä arvioinnin suunnittelussa että arviointitulosten tulkitsemisen ja hyödyntämisen kannalta. Yliopistoyhteisön osallistaminen arviointien suunnitteluun ja tulkintaan varmistaa arvioinnin merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden.

Arviointiraportti julkaistaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla, ja sen tuloksia hyödynnetään yliopiston ja sen yksiköiden tutkimustoiminnan strategisessa ja operatiivisessa kehittämisessä.
Linjauksen pohjana toimivat sitoumukset ja suositukset
CoARA-sopimus

Helsingin yliopisto liittyi vuonna 2022 kansainvälisen vastuullisen arvioinnin CoARA:n (Coalition for Advancing Research Assessment) jäseneksi.  on eurooppalainen yhteenliittymä tutkimuksenarvioinnin uudistamiseksi. Helsingin yliopiston sitoumukset, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut on kirjattu yliopiston CoARA-toimintasuunnitelmaan (, 2024).
DORA-julistus

Helsingin yliopisto allekirjoitti kansainvälisen DORA-julistuksen vuonna 2020.  keskeisenä sisältönä on vaatimus tutkimuksen laadullisen arvioinnin ensisijaisuudesta. Vaatimus koskee sekä tutkimustuotoksia (julkaisujen lisäksi esimerkiksi tutkimusdata ja lähdekoodi) että tutkimuksen vaikuttavuutta. Julkaisujen arvioinnissa ensisijaisena kriteerinä tulisi aina olla niiden tieteelliset ansiot. Julistuksen toinen kokoava teema on, että tutkimustuotoksia ja tutkijan toiminnan vaikuttavuutta tulisi arvioida kokonaisuutena. Yleisellä tasolla kaikilta arviointiprosesseilta edellytetään avoimuutta sekä käytettävien menetelmien ja kriteerien selkeyttä. Allekirjoittamalla DORA-julistuksen Helsingin yliopisto haluaa osoittaa sitoutumistaan tutkimuksenarvioinnin kehittämiseen,  ja avoimen tieteen edistämiseen.
Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja

Päivitetty  (2023) yhdistää aiemman peruskirjan ja rekrytointisäännöstön, ja tuo mukanaan selkeytetyn, 20 periaatteen rakenteen neljässä teemassa: etiikka ja avoimuus, tutkijoiden arviointi ja urapolut, työolosuhteet sekä tutkijanuran kehittäminen. Uutta on painotuksen siirtyminen kohti vastuullista arviointia, avoimen tieteen periaatteita ja monimuotoisten urapolkujen arvostamista. Peruskirja korostaa myös tutkijoiden liikkuvuuden tukemista ja varmistaa, että urakehitys, ohjaus ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä osia työympäristöä. Organisaatioita ohjataan kehittämään käytäntöjään systemaattisesti ja tutkijoita osallistavasti.
Kansallinen avoimen tieteen julistus

2025–2030 määrittelee avoimuuden tutkimusyhteisön yhteiseksi arvopohjaksi ja kehittämisen lähtökohdaksi. Se linjaa neljä tavoitetta: avoin toimintakulttuuri, avoimet tieteelliset julkaisut, avoimet tutkimusaineistot ja -menetelmät sekä avoin oppiminen. Julistuksessa korostetaan vastuullisuutta, eettisyyttä ja tutkijan itsemääräämisoikeutta sekä avoimuuden edistämistä rakenteiden ja kannusteiden kautta. Tavoitteena on tehdä avoimuudesta osa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisenä edelläkävijänä.
Leidenin manifesti

julkaistiin joulukuussa 2016. Siinä esitetään kymmenen periaatetta, joita tutkimuksenarvioinnissa tulisi noudattaa. Vaikka manifestin periaatteet eivät olleet uusia julkaisumetriikan asiantuntijoille, Leidenin manifestissa ne koottiin ensimmäistä kertaa yhteen. Tavoitteena oli luoda tiivis esitys parhaista käytännöistä, jotta tutkijat voivat käytännönläheisesti tarkastella tapoja, joilla heitä arvioidaan, ja arvioijat voivat vastuullisesti perustella käyttämänsä mittarit ja indikaattorit.
Tutkijanarvioinnin kansallinen suositus (TSV 2020)

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) alaisuudessa laadittu   korostaa avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja monipuolisten ansioiden tunnistamista arviointiprosesseissa. Suosituksen mukaan arvioinnin tulee tukea korkeatasoista tutkimusta sekä tutkijanuran monimuotoisuutta ja kestävyyttä. Arviointikäytäntöjen kehittämisessä painotetaan avoimia kriteerejä, vertaisarviointia ja tutkijoiden mahdollisuutta osallistua ja saada palautetta.

Kansalliseen tutkijanarvioinnin suositukseen sisältyy Suositus julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä. Se perustuu kansainvälisiin suosituksiin ottaen huomioon kansallisen toimintaympäristön. Suosituksessa todetaan, että julkaisumetriikan määrällisiä indikaattoreita voidaan käyttää tukemaan laadullista arviointia. Julkaisumetriikan tulee perustua relevanttiin ja läpinäkyvään dataan ja analyysimenetelmiin. Analyyseissä huomioidaan tieteenalojen erot ja arvioinnin tavoitteet. Organisaatioiden tulee resursoida riittävästi julkaisumetriikan asiantuntemukseen ja tarjota koulutusta sen vastuulliseen hyödyntämiseen.