Teologisen tiedekunnan erilliset opinnot

Henkilö, joka ei ole missään suomalaisessa yliopistossa kirjoilla tutkintoa suorittavana opiskelijana, voi saada määräaikaisen oikeuden suorittaa opintoja teologisessa tiedekunnassa. Tällaisia opintoja kutsutaan erillisiksi opinnoiksi.
Hakuaika

Erillisten opintojen haku järjestetään teologisessa tiedekunnassa vuosittain huhtikuussa. Seuraava haku on 2.-16.4.2024 klo 15.00. Sivut on päivitetty 22.3.2024.

Ohjeet

Erillisten opintojen oikeus voidaan myöntää vain henkilölle, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon hakuajan päättymiseen mennessä. Tutkinto voi olla suomalainen korkeakoulututkinto tai ulkomailla suoritettu, opetushallituksen suomalaiseen tutkintoon rinnastama korkeakoulututkinto.

Erillisten opintojen oikeutta hakeva ei saa olla kirjoilla tutkintoa suorittavana opiskelijana missään suomalaisessa yliopistossa siinä vaiheessa, kun hän ilmoittaa haluaako opinnot suorittaa (ks. Opinto-oikeuden kattavuus, maksullisuus, kesto ja opiskelupaikan vahvistaminen).

Helsingin yliopiston kevätlukukaudella 2024 maisteriksi valmistuva opiskelija voi hakea erillisten opintojen oikeutta, mutta tutkinnon on oltava suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskeluoikeus alkaa (ks. Opinto-oikeuden kattavuus, maksullisuus, kesto ja opiskelupaikan vahvistaminen).

Muiden suomalaisten yliopistojen opiskelijat voivat hakea JOO-opinto-oikeutta. Erillisten opintojen oikeutta ei myönnetä siinäkään tapauksessa, ettei kotiyliopisto puolla JOO-hakemusta.

Vuonna 2024 erillisten opintojen oikeus myönnetään sellaisiin opintoihin, jotka antavat:

  • teologian maisterin tutkinnon suorittaneille kelpoisuuden Suomen ev.lut. kirkon papin tai lehtorin virkaan, tai
  • aineenopettajan kelpoisuuden seuraavissa opetettavissa aineissa: katolinen tai islamin uskonto.

Oikeuksia myönnettään vain minimilaajuisiin opintokokonaisuuksiin tai opintojaksoihin. Yhdessä haussa saa oikeuden enintään 100 opintopisteeseen.

Tiedot opintokokonaisuuksista:

Erillisten opintojen haun ulkopuolelle jäävät opinnot

  • Erillisten opintojen haun ulkopuolelle jäävät sellaiset opintojaksot ja kokonaisuudet, jotka ovat tarjolla Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa tulevan lukuvuoden aikana (ml. kesäajat) pääkaupunkiseudulla tai verkko-opintoina. Esimerkiksi Teologian ja uskonnontutkimuksen (ev.lut. uskonto toisena opetettavana aineena) perus- ja aineopinnot voi suorittaa Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa, joten niihin ei voi hakea erillisten opintojen oikeutta. Myös islamilaisen teologian ja katolisen uskonnon opintojaksoja on tarjolla Avoimessa yliopistossa. Jos jokin muu opintokokonaisuus tai opintojakso tulee Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opetustarjontaan opetuksen vahvistuessa toukokuussa, ei erillisten opintojen oikeutta myönnetä tähänkään kokonaisuuteen tai jaksoon, vaikka oikeutta on voinut hakea. Erillisten opintojen oikeutta ei myönnetä siinäkään tapauksessa, ettei Avoimessa yliopistossa opiskeleminen syystä tai toisesta sovi hakijalle. 

Haettujen opintojen suorittamiseksi tulee olla riittävät esitiedot ja -taidot. Esitietoja ja -taitoja voidaan arvioida esimerkiksi aikaisempien opintojen perusteella.

Opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset on määritelty opintojaksojen tutkintovaatimuksissa (”edeltävät opinnot”). Yksittäiseen opintojaksoon voidaan myöntää erillisten opintojen oikeus jos opintojakson suorittaminen ei vaadi edeltäviä opintoja tai hakija on suorittanut vaaditut opinnot tai hakija voi todennäköisesti viimeistään 31.8.2024 osoittaa suorittaneensa vaaditut opinnot tai hakija hakee samassa haussa oikeutta suorittaa vaaditut opinnot.

Oikeus aineopintojen kokonaisuuteen voidaan myöntää jos hakija on suorittanut edeltävän kokonaisuuden (perusopinnot) tai hakija voi todennäköisesti viimeistään hakuvuoden elokuun 31.8.2024 osoittaa suorittaneensa edeltävän kokonaisuuden tai hakija hakee samassa haussa oikeutta suorittaa edeltävän kokonaisuuden/siitä puuttuvat opintojaksot.

Teologisen tiedekunnan opintojen suorituskieli on lähtökohtaisesti suomi tai ruotsi.

Hakijan tulee osoittaa osaavansa jompaakumpaa näistä kielistä. Tyypillistä on, että suoritettuna on korkeakoulututkinto suomeksi tai ruotsiksi, jolloin vaaditun kielen osaamisen voi osoittaa tutkintotodistuksella.

Kielitaidon osoittamisesta opiskelijavalinnoissa on määrätty rehtorin päätöksessä HY/9199/00.00.06.00/2022. Jos et ole suorittanut korkeakoulututkintoa suomeksi tai ruotsiksi, löydät tietoa millä tavoin voit osoittaa suomen tai ruotsin kielitaidon alla.

Kielitaidon voi osoittaa vain rehtorin päätöksessä mainituilla tavoilla. Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan.

Kielitaito tulee osoittaa viimeistään 31.8.2024.

Tavat osoittaa suomen kielen taito

  • Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi.
  • Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla approbatur
  • Reifeprüfung/Deutsche Internationale Abitur-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8.
  • IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2-tai B-kielenä vähintään arvosa-nalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2).
  • European Baccalaureate -tutkinnossa suomi L1-kielenä vähintään arvosanalla 4, kun koe on suoritettu ennen vuotta 2021 ja vähintään arvosana 5, kun koe on suoritettu vuonna 2021 tai sen jälkeen.
  • European Baccalaureate -tutkinnossa suomi L2-kielenä vähintään arvosanalla 7
  • Vähintään arvosanalla hyvä suoritetut, korkeakoulututkintoon sisältyvät kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa toisena kotimaisena kielenä (tai vastaava kielikoe)
  • Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 opintoviikon tai 60 opintopisteen laajuiset opinnot (tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta)
  • Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään arvosana cum laude approbatur (tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta)
  • Korkeakoulututkinto suomeksi.
  • Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava).
  • Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi.
  • Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):
    • Valtionhallinnon kielitutkinto: Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa
    • Yleinen kielitutkinto: Kaikissa osakokeissa taitotaso 4 käytettäessä 6-portaista asteikkoa tai taitotaso 5 käytettäessä 9-portaista asteikkoa
    • Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti,jonka osa-alueet ovat luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto sekä kirjoittaminen ja suullinen taito: Keskiarvona taitotaso 4 (B2) käytettäessä asteikkoa 1–6. Huomioithan, että kielipalvelut eivät enää järjestä suomen kielen kielitestejä.

Tavat osoittaa ruotsin kielen taito

  • Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto ruotsiksi.
  • Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta ruotsin kielestä.
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä) vähintään arvosanalla approbatur
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla approbatur
  • Reifeprüfung/Deutsche Internationale Abitur-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI ruotsi suullisesti vähintään arvosanalla 8.
  • IB-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä vähintään arvosanalla 2 TAI ruotsi A2-tai B-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI ruotsi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) vähintään arvosanalla 2.
  • European Baccalaureate -tutkinnossa ruotsi L1-kielenä vähintään arvosanalla 4, kun koe on suoritettu ennen vuotta 2021 ja vähintään arvosana 5, kun koe on suoritettu vuonna 2021 tai sen jälkeen.
  • European Baccalaureate -tutkinnossa ruotsi L2-kielenä vähintään arvosanalla 7
  • Vähintään arvosanalla hyvä suoritetut, korkeakoulututkintoon sisältyvät kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa toisena kotimaisena kielenä (tai vastaava kielikoe)
  • Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 opintoviikon tai 60 opintopisteen laajuiset opinnot (tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta)
  • Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään arvosana cum laude approbatur (tai vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta)
  • Korkeakoulututkinto ruotsiksi.
  • Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava).
  • Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi
  • Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat):
    • Valtionhallinnon kielitutkinto: Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa
    • Yleinen kielitutkinto: Kaikissa osakokeissa taitotaso 4 käytettäessä 6-portaista asteikkoa tai taitotaso 5 käytettäessä 9-portaista asteikkoa
    • Helsingin yliopiston kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti, jonka osa-alueet ovat luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto sekä kirjoittaminen ja suullinen taito: Keskiarvona taitotaso 4 (B2) käytettäessä asteikkoa 1-6. Huomioithan, että kielipalvelut eivät enää järjestä ruotsin kielen kielitestejä.
    • TISUS (Test in Swedish for University Studies): Hyväksytty

Erillisten opintojen haku järjestetään teologisessa tiedekunnassa vuosittain huhtikuussa. Seuraava haku on 2.-16.4.2024 klo 15.00.

Hakemuslomake on sähköinen. Hakemuslomakkeen saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä Metsätalon opsikelijapalveluihin.

Hakemuksen liitteet on toimitettava hakuajan kuluessa. Liitteet toimitetaan ensisijaisesti sähköisen hakemuslomakkeen liitteenä pdf-muodossa, poikkeustapauksissa liitteet voi toimittaa sähköpostitse tai paperisena Metsätalon opiskelijapalveluihin. Jos lähetät liitteet postitse, merkitse kuoreen "Erilliset opinnot, teologinen tiedekunta".

Yksi henkilö voi jättää enintään kolme hakemusta.

Hakemus 1: Suomen ev.lut. kirkon papin tai lehtorin virkaan vaadittavat opinnot

Hakemuksella 1 voi hakea oikeutta suorittaa ev.lut. kirkon pappisvirkaan vaadittavat opinnot, kun hakija on suorittanut teologian maisterin tutkinnon (Suomessa) tai ylemmän korkeakoulututkinnon, joka sisältää vastaavat opinnot. Opinnot arvioidaan hakemisen yhteydessä. Haetut opintokokonaisuudet ja/tai -jaksot tulee eritellä hakemuksessa.

Hakulomake, hakemus 1 (aukeaa hakuajan alkaessa)

Hakemus 2: aineenopettajan opetettavan aineen opinnot

Hakemuksella 2 voi hakea oikeutta suorittaa yhdessä opetettavaan aineeseen liittyvässä aineessa perus- ja aineopintojen kokonaisuudet. Kokonaisuuksia voi hakea joko kokonaan tai puuttuvilta osin. Myönteisen päätöksen yhteydessä hakijalle ilmoitetaan, mitkä opinnot hänen tulee suorittaa pätevyyttä varten. Jos hakijalla on vanha vastaavuuslausunto, sisällöt saatetaan joutua määrittelemään uudestaan.

Teologisen tiedekunnan opetettavat aineet ovat ev.lut.,  katolinen ja islamin uskonto.

Erillisten opintojen oikeus voidaan myöntää hakemuksella 2 kahdessa tapauksessa:

  • Hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä opettajan pedagogiset opinnot/ hänellä on oikeus suorittaa opettajan pedagogiset opinnot jossakin suomalaisessa yliopistossa hakuajan päättyessä.
  • Hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja häneltä puuttuu tiettyjä, ennakkoon määriteltyjä opintojaksoja, jotka hän tarvitsee saadakseen vastaavuustodistuksen opetettavasta aineesta (tyypillisesti hakeakseen erillisten opintojen oikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin).

Hakulomake, hakemus 2 (aukeaa hakuajan alkaessa)

Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa asiakirjat, jotka hakulomakkeella tai lomakkeen täyttöohjeissa pyydetään. Myös hakemusta käsittelevä virkailija voi pyytää asiakirjoja.

Tyypillisimmin liitteenä toimitetaan kopio tutkintotodistuksesta liitteineen sekä opintosuoritusote. Muita mahdollisia liitteitä ovat esimerkiksi kielitaitotodistus, rinnastuspäätös/vastaavuuslausunto opettajan pätevyyteen tarvittavista opinnoista, todistus opinto-oikeuden päättymisestä ja arvio keskeneräisten opintojen valmistumisesta (jos ne ovat esitietovaatimuksena haetuille opinnoille).

Helsingin yliopistossa suoritetuista opinnoista ja tutkinnoista ei tarvitse toimittaa liitteitä. Opinnot ja tutkinnot tarkistetaan suoraan opiskelijarekisteristä. Teologisen tiedekunnan antamista vastaavuuslausunnoista tulee kuitenkin toimittaa kopio (silloin kun haetaan vastaavuuslausunnossa määriteltyjä puuttuvia opintoja).

Tarkista liitteitä toimittaessasi, että opintosuoritusotteessa on mukana kaikki sivut ja tutkintotodistuksen yhteydessä on varsinaisen todistuksen lisäksi myös todistuksen liitteet (kaikki sivut).

Kopioiden ei tarvitse olla oikeaksi todistettuja. Tiedekunta pyytää esittämään alkuperäisen asiakirjan, jos siihen ilmenee tarvetta. Mikäli hakija antaa epätäydellisiä tai virheellisiä tietoja, voidaan myönnetty opinto-oikeus perua.

Vain pyydetyt liitteet on toimitettava. Liitteenä ei pyydetä esimerkiksi perustelukirjettä, motivaatiokirjettä, työnantajan lausuntoa, työnantajan suositusta, työtodistuksia, ansioluetteloa tai kielikurssitodistuksia muista kielistä kuin suomi ja ruotsi. Tällaisia asiakirjoja ei millään tavalla huomioida oikeuksia myönnettäessä.

Päätöksen erillisten opintojen suoritusoikeuden myöntämisestä tekee tiedekunnan dekaani koulutusohjelmaa kuultuaan.

Päätöksestä ilmoitetaan hakijalle sähköpostitse toukokuun 2024 aikana. Mikäli sähköpostiosoitteesi muuttuu hakuajan päätyttyä, ilmoita siitä Metsätalon opiskelijapalveluihin.

Opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat koulutusohjelman resurssit, sekä se, kuinka paljon hakijoita tiettyihin opintoihin on.

Jos kaikkia hakemuksia ei voida hyväksyä, suositaan niitä, joilta puuttuu vähiten opintoja opetettavan aineen tai ev.lut. kirkon virkaan vaadittavasta pätevyydestä. Jos koulutusohjelmaan voidaan opetusresurssien puolesta hyväksyä edellä mainittujen lisäksi joitakin sellaisia hakijoita, jotka hakevat kokonaisia kokonaisuuksia, voidaan hakijat asettaa järjestykseen aiempien opintojen menestyksen perusteella.

On mahdollista, että erillisten opintojen oikeus myönnetään ehdollisena tai että oikeus myönnetään vain osaan haetuista opinnoista. Ensimmäisessä tapauksessa oikeus astuu voimaan vain mikäli määritellyt ehdot täyttyvät ilmoitetun määräajan kuluessa. Tyypillisesti ehto on kuitti opinto-oikeuden maksusta tai todistus edeltävien opintojen suorittamisesta.

Erillisiä opintoja suorittavalla on oikeus vain niihin opintoihin, jotka on myönnetty. Erillisten opintojen suorittaja ei ole Helsingin yliopistossa kirjoilla tutkintoa suorittavana opiskelijana, eikä hänellä ole oikeutta suorittaa tutkintoa.

Erillisten opintojen oikeuden saaminen tiettyyn opintojaksoon (tai kokonaisuuteen) ei takaa, että siitä järjestetään kurssimuotoista opetusta oikeuden voimassaoloaikana. Jos opintojaksoa ei voi suorittaa opetukseen osallistuen, voi sen tyypillisesti suorittaa kirjatenttinä tai esseenä. Syyslukukauden 2024 opetustiedot julkaistaan kesäkuun loppuun mennessä, ja kevätlukukauden 2025 opetustiedot syyskuun loppuun mennessä.

Oikeus on maksuton jos se koskee opintoja, jotka hakija tarvitsee tullakseen kelpoiseksi toimimaan aineenopettajana ja hakija on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot hakuajan päättyessä tai hänellä on opinto-oikeus ko. opintoihin jossakin suomalaisessa yliopistossa hakuajan päättyessä.

Muussa tapauksessa oikeus on maksullinen. Yliopiston rehtorin päätöksen mukaisesti erillisten opintojen maksu on 15 €/opintopiste.

Hyväksytyn päätöksen saaneen henkilön on ilmoitettava 31.5.2025 mennessä, haluaako hän suorittaa myönnetyt opinnot. Mikäli hakija ei ilmoita mitään, opinto-oikeus raukeaa.

Maksuton ja ehdoton opinto-oikeus astuu voimaan 1.8.2024.

Maksullinen opinto-oikeus astuu se voimaan, kun hakija on osoittanut maksaneensa tarvittavan maksun, kuitenkin aikaisintaan 1.8.2024. Maksu tulee osoittaa suoritetuksi viimeistään 31.8.2024.

Ehdollinen opinto-oikeus astuu voimaan, jos päätöksessä ilmoitetut ehdot täyttyvät, kuitenkin aikaisintaan 1.8.2024. Ehdot tulee osoittaa suoritetuksi viimeistään 31.8.2024. Ehdollisia tapauksia ovat esimerkiksi esitietovaatimusten täyttyminen (koe) tai edeltävien opintojen suorituksen osoittaminen (esim. perusopintojen kokonaisuuden valmistuminen).

Opinto-oikeus päättyy, kun henkilö on suorittanut opinnot joihin oikeuden myönnettiin, kuitenkin viimeistään 31.7.2026.

Erillisten opintojen opinto-oikeuden päättyessä suoritusaikaa voidaan opiskelijan pyynnöstä pidentää yhdellä vuodella, mikäli hän esittää sille painavia syitä. Lupaa on anottava dekaanilta viimeistään 31.10.2026.

Oikaisumenettely

Jos päätös erillisten opintojen opinto-oikeudesta on hakijan mielestä virheellinen, hakija voi pyytää päätökseen oikaisua kirjallisesti. Oikaisupyynnössä on ilmoitettava, mihin päätökseen oikaisua pyydetään, mitä kohtaa päätöksestä pyydetään oikaisemaan, miten päätöstä pyydetään oikaisemaan ja perusteet, joilla oikaisua pyydetään. Oikaisupyyntö osoitetaan humanistisen tiedekunnan dekaanille ja toimitetaan Metsätalon opiskelijapalveluihin (metsatalo-student@helsinki.fi). Oikaisupyynnön on oltava perillä opiskelijapalveluissa neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon päätöksestä. Hakijan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä viimeistään kolmantena päivänä päätöksen postittamisen jälkeen.

Lisätietoja

Lisätietoja erillisten opintojen oikeuden hakemisesta ja myöntämisestä annetaan Metsätalon opiskelijapalveluissa.

Erillisten opintojen oikeuksia aikaisempina vuosina hakeneiden ja saaneiden määristä ei ole laadittu tilastoja.