Talven vaikutus jättipalsamiin

Ilmaston lämpenemisen odotetaan vaikuttavan haitallisten vieraslajien levinneisyyksiin. Esimerkiksi jättipalsamin (Impatiens gladulifera) kaltaisten kylmänarkojen lajien odotetaan levittäytyvän pohjoiseen päin. Useimmat ilmaston vaikutuksia jättipalsamiin koskevat tutkimukset keskittyvät kasvukauden olosuhteisiin, ja talvi-ilmaston vaikutuksia on tutkittu vähän. Vaikka yksivuotisella jättipalsamilla ei tiedetä olevan varsinaista siemenpankkia, on mahdollista, että osa siemenistä saattaa säilyä itämiskykyisinä pidempään kuin yhden talven ajan maaperässä. Tällä olisi vaikutusta jättipalsamin torjuntatoimiin.

Ann-Sofie Åstrandin pro gradu –tutkielman tavoitteena oli selvittää muodostaako jättipalsami lainkaan siemenpankkia, miten siementen paino, itämisprosentti ja fenologia vaihtelevat eri alkuperien välillä, ja miten talvehtimisolosuhteet vaikuttavat itämisprosenttiin ja fenologiaan.

Siemenpankin muodostumista tutkittiin kolmessa paikassa Helsingissä. Uusien siementen putoaminen maahan estettiin muoviputkissa, joiden suulle asetettiin muoviverkko. Putkissa tapahtuvaa itämistä seurattiin seuraavana kasvukautena. Kokeen tulokset osoittavat, että jättipalsamilla ei ole siemenpankkia. Siten lajin hävittäminen on mahdollista tehokkaan kitkemisen avulla.

Talvehtimisolosuhteiden vaikutusta tutkittiin siemenillä, jotka kerättiin Helsingistä, Hämeenlinnasta, Laukaasta, Pietarsaaresta ja Oulusta. Lisäksi kokeessa oli mukana Saksasta kerättyjä siemeniä. Siemenet punnittiin ja kylvettiin ruukkuihin, jotka siirrettiin kolmeen talvi-ilmastoltaan toisistaan eroavaan paikkaan (Ahvenanmaa, Helsinki, Häme) talven ajaksi. Keväällä ruukut tuotiin takaisin Helsingiin, ja kevään ja kesän aikana havainnoitiin itämisen, ensimmäisten lehtien muodostumisen ja kukkimisen alkamisen ajoittumista. Siementen painossa ja lehtien kasvussa havaittiin alkuperien välisiä eroja, mutta erot eivät olleet alkuperän leveyspiirin mukaisia. Sekä itäminen että ensimmäisten kasvulehtien muodostuminen tapahtui myöhemmin niissä kylvöksissä, jotka olivat olleet talven ajan kylmässä talvi-ilmastossa Lammilla. Talvehtimisolosuhteet tai siementen alkuperä eivät vaikuttaneet kukkimisen alkamisen ajankohtaan, joten kesän nopeampi kehitys kompensoi myöhäisemmän itämisen Hämeessä talvehtineissa kylvöksissä. Tulevaisuudessa jättipalsamin kilpailukyky saattaa parantua, jos lämpimät talvet aikaistavat jättipalsamin itämistä.

Åstrand, Ann-Sofie 2018. Ursprungets och övervintringsförhållandenas inverkan på jättebalsaminen (Impatiens glandulifera). Pro gradu –avhandling, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Helsingfors universitet.

Jättipalsami / jättebalsamin (Impatiens glandulifera). Photo: Ann-Sofie Åstrand.