Kasvukauden aikana muodostuneisiin lehtiin kehittyy ruskan värit ja lehdet lakastuvat syyskuussa. Tätä ennen ahomansikka kasvattaa kuitenkin 1-3 talvilehteä, jotka säilyvät vihreinä seuraavaan kesään asti. Tutkimme talvilehtien yhteyttämiskyvyn muutoksia talven aikana ja vertailimme kesä- ja talvilehtien ulkorakennetta lehtienanatomiaa sopeumana pakkaseen ja jäähän.
Kesä- ja talvilehdet eroavat toisistaan ulkoisesti: talvilehdet ovat kesälehtiä pienempiä ja paksumpia, ja sekä lehtilavassa että -ruodissa on tiheä karvapeite. Karvapeite voi suojata lehteä jään aiheuttamilta vaurioilta ja vähentää veden haihtumista lehdistä. Kesälehtiin verrattuna talvilehdissä on paljon ilmarakoja, jotka ovat kuitenkin kooltaan pieniä. Tämä mahdollistaa tehokkaan kaasujenvaihdon (veden haihtuminen, hiilidioksidin otto) säätelyn. Veden haihtumisen rajoittaminen talvella on tärkeää, sillä juuret eivät pysty ottamaan vettä routaisesta maasta, minkä seurauksena lehdet voivat kuivua (ns. pakkaskuivuminen).
Talvilehdille ominaiset anatomiset erityispiirteet auttavat lehtiä säilyttämään toimintakykynsä talvella. Kesälehtiin verrattuna talvilehdissä on enemmän yhteyttäviä tylppysolukerroksia, ja yksittäiset solut ovat kooltaan pienempiä. Solujen väliin jäävää ilmatilaa talvilehdissä on vähemmän kuin kesälehdissä. Näiden ominaisuuksien ansiosta talvilehdet ovat tukevarakenteisia, mikä suojaa lehtiä jäätymiseen liittyviltä mekaanisilta vaurioita
Osoitimme tutkimuksessamme, että talvilehdet säilyttävät fotosynteesikykynsä koko talven ajan, ja lehtien klorofyllipitoisuus säilyi korkeana kevääseen asti. Talvilehdet voivat yhteyttää talven lauhojen jaksojen aikana, ja niiden avulla ahomansikka voi myös yhteyttää varhain keväällä ennen kuin uudet kesälehdet ovat kehittyneet.
KIRJALLISUUS
Åström H., Metsovuori E., Saarinen T., Lundel, R. &Hänninen, H. 2015. Morphological characteristics and photosynthetic capacity of Fragaria vesca L. winter and summer leaves. –Flora 215:33-39.