Mitä sanoo poliitikko yliopistojen tulevaisuudesta?

Eduskuntavaalien tulos ratkeaa muutaman päivän päästä. Vaalien jälkeen päättäjät ryhtyvät hakemaan ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin ensin hallitusneuvotteluissa ja sen jälkeen uuden hallituksen ja eduskunnan voimin. Näitä ongelmia ratkottaessa ei voida sivuuttaa yliopistojen osaamista eikä niiden roolia tulevaisuuden hyvinvoinnille ja menestykselle.

Helsingin yliopiston aloitteesta syntynyt Yliopistopuolue haluaa käydä yhteistä keskustelua korkeakoulupolitiikan tavoitteista. Ehdokkaita kaikista puolueista on haastettu liittymään Yliopistopuolueeseen sekä tukemaan sen tavoitteita.  Ylivoimaisesti eniten Yliopistopuolueen jäseniä on Vihreiden ehdokkaiden joukossa. Painavinta on Kokoomuksen anti, kokoomuksen riveistä mukana on peräti 10 kansanedustajaa, mukaan lukien ministerit Lenita Toivakka, Laura Räty ja Sanni Grahn-Laasonen. SDP:n riveistä Yliopistopuolueessa on mukana ministeri Erkki Tuomioja. Puoluejohtajista mukana ovat vasemmiston Paavo Arhinmäki sekä vihreiden Ville Niinistö. Käy katsomassa ketkä ehdokkaista ovat mukana Yliopistopuolueessa!

Yliopistopuolueen jäsenet ovat sitoutuneet parantamaan suomalaisen tutkimuksen ja yliopistokoulutuksen toimintaedellytyksiä kansallisen sivistyksen, osaamisen ja innovaatioympäristön vahvistamiseksi. He haluavat että yliopistojen toimintaedellytykset turvataan eikä korkeakoulujen resursseista enää leikata lisää. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja valtion sektoritutkimuslaitoksia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja edistää korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa. Myös yliopistojen kansainvälistymisen edellytyksiä tulisi parantaa.

Entä mitä puolueiden vaaliohjelmissa ja koulutuspoliittisissa linjauksissa näistä asioista todetaan? Ja vaikka poliitikot antavat osaamiselle tärkeän paikan Suomen tulevaisuudessa iskulauseiden tasolla, miten käy yliopistojen rahoituksen jos seuraava hallitus joutuu tekemään mittavia leikkauksia?

Puolueiden linjaukset vaaliohjelmissa ovat korkeakoulujen rahoituksen osalta melko samansuuntaiset – ei lisäleikkauksia, jos vain niitä voidaan tiukassa taloustilanteessa välttää ja toiveita korkeakoulujen resurssien takaamisesta. Kokoomus ja SDP nostavat esiin tutkimusinfrastruktuurien hälyttävän tilan ja niiden rahoittamisen tarpeen. Professoriliiton, Tieteentekijöiden ja UNIFI:n vaalipaneelissa kaikkien puolueiden paitsi Vasemmistoliiton edustajat kannattivat verovähennysoikeutta yksityishenkilöiden lahjoituksista yliopistoille.

Yliopistoille seuraavan vaalikauden tärkeimpiä teemoja on varmasti tutkimuksen ja opetuksen resurssien turvaaminen. Kun rahoitusta ei varsinaisesti ole tulossa lisää, kysymykseksi nousee miten olemassa olevat eurot jaetaan tulevaisuudessa. Tähän puolueiden ohjelmat antavat paljon pureskeltavaa: lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa halutaan eri tavoin uudistaa korkeakoulukenttää. Toisaalta yliopistoille halutaan samalla taata myös työrauha. Useimmat puolueet kannattavat korkeakoulukentän jonkinlaista rakenteellista kehittämistä ja yliopistojen entistä parempaa profiloitumista.

Kansainvälistymisen osalta ainakin suuret puolueet Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset ja osin sosialidemokraatit vastaavat Suomen kaikkien yliopistojen yhteisen järjestön UNIFI:n huutoon - suuret puolueet kannattavat lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille sekä edellytysten luomista koulutusviennille.

Vielä ehtii! Tule kuulemaan ehdokkaiden ajatuksia Porthanian Tiedekulmaan(Yliopistonkatu 3) vielä torstaina 16.4. klo 16. Panelisteina vuorossa ovat Terhi Peltokorpi (kesk.), Matti Parpala (kok.), Petteri Hiienkoski(kd) ja Heikki Patomäki (vas.), juontajana professori Arto Mustajoki.

Tiistaina 14.4. Tiedekulmassa keskustelivat Pilvi Torsti (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Niklas Mannfolk (r.) ja Kai-Ari Lundell (ps.), juontajana toimi professori Sari Lindblom-Ylänne.