Töihin meille
Lääketieteellinen tiedekunta on merkittävä lääketieteen, terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskus. Tiedekunta tuottaa uutta tietoa ja osaamista, mitä yhteiskunta tarvitsee vastatakseen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin suuriin haasteisiin. Lääketieteellinen tiedekunta työllistääkin yli 1000 henkilöä. Tutustu avoimiin työpaikkoihin ja tule mukaan kehittämään terveempää tulevaisuutta!
Opetus ja tutkimustehtävät

Professorin tehtävät

Lääketieteellisen tiedekunnan professuurit ilmoitetaan haettavaksi siten, että tehtävään voidaan valita joko apulaisprofessori vakinaistamispolulle tai professori suoraan vakinaiseen tehtävään.

Vakinaistamispolulle otettava henkilö palkataan apulaisprofessoriksi työsuhteeseen, jonka kesto on 3 - 5 vuotta valitun henkilön taustan ja kokemuksen mukaan. Menestyksellisen ja ennakkoon sovitut kriteerit täyttävän työskentelyn seurauksena palvelussuhde joko vakinaistetaan professoriksi tai sitä jatketaan toisella 3 – 5 vuoden pituisella työsuhteella. Tämän jälkeen henkilö voidaan vakinaistaa professoriksi.

Yliopistonlehtorit ja kliiniset opettajat

Pääsääntöisesti hakemuksiin on liitettävä ansioluettelo, julkaisuluettelo, opetusansioiden kartoituslomake sekä muut asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa valintaan.

Hakuasiakirjat tulee tallentaa eRekry-järjestelmään yhtenä PDF-tiedostona.

  1. englanninkielinen curriculum vitae;
  2. englanninkielinen vapaamuotoinen, enintään sivun mittainen selostus hakijan tieteellisestä toiminnasta;
  3. englanninkielinen enintään sivun mittainen suunnitelma siitä, kuinka hakija aikoo hoitaa tehtävää ja kehittää alaa;
  4. englanninkielinen selvitys opetusansioista tiedekunnan opetusansiokartoituslomakkeella; huom. tallenna lomake työpöydällesi ennen lomakkeen täyttämistä.
  5. englanninkielinen selvitys ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta;
  6. numeroitu julkaisuluettelo;
  7. luettelo 20 valitusta julkaisusta tai muusta työstä

Hakijoita pyydetään varautumaan siihen, että toimittavat hakuajan päätyttyä tiedekunnan pyynnöstä 20 valitsemaansa julkaisua lähetettäväksi asiantuntijoille.

Hakijan tulee tallentaa julkaisut eRekry-järjestelmään.

Hakijoiden on merkittävä nämä valitut 20 julkaisua numeroituna samalla tavoin kuin ne esiintyvät hakijan julkaisuluettelossa kohdassa 7.

Tallennus:

  1. Julkaisun nimi (kolme ensimmäistä sanaa, esim. 01. The article of)
  2. Julkaisun nimi (kolme ensimmäistä sanaa, esim. Painkillers and the)
  3. Julkaisun nimi (--- --- ---)

Julkaisuluetteloon merkitään julkaisut, joissa hakija on tekijänä (author).

Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla.

Julkaisun nimen täytyy olla alkuperäiskielellä (nimen käännös voi olla suluissa, ja julkaisuun voi liittää englanninkielisen 10–15-rivisen yhteenvedon).

Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:

A-osio

A. Tieteelliset alkuperäisjulkaisut. Alkuperäisartikkeliksi katsotaan kirjoitus, jonka oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät tutkimustulokset ja joka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää. Julkaistavaksi hyväksytyt (in press) käsikirjoitukset voidaan liittää julkaisuluetteloon lisäämällä niihin merkintä ”hyväksytty julkaistavaksi”. Lopullinen hyväksymiskirje tulee silloin esittää liitteenä. Julkaistavaksi lähetettyjä ja arvioitavana tai valmisteltavana olevia käsikirjoituksia ei liitetä julkaisuluetteloon.

B. Alkuperäisartikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa. Tämä ei koske lyhennelmiä, joista ilmoitetaan vain lukumäärä.

C. Tapausselostukset kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää

D. Katsaukset ja pääkirjoitukset kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa ja oppikirjoissa

E. Alkuperäisartikkelit ja katsaukset suomalaisissa oppikirjoissa ja arviointijärjestelmää käyttävissä julkaisusarjoissa

F. Yleistajuiset artikkelit

G. Verkkoaineistot

B-osio

H. Hirsch-indeksi laskettuna hakijan kaikista julkaisuista, jotka löytyvät Web Of Science (WOS)tietokannasta. Mukaan otetaan julkaisut, joiden julkaisutyypiksi WOS-tietokanta määrittelee Article, Letter, Review tai Note

I. Sitaatioiden yhteismäärä (ilman itsesitaatioita = without self-citations) WOS-tietokannasta. Mukaan otetaan julkaisut, joiden julkaisutyypiksi WOS-tietokanta määrittelee Article, Letter, Review tai Note

J. PubMed ID -lista kaikista hakijan PubMed-tietokannasta löytyvistä julkaisuista, mahdollisesti tehtäviä täydentäviä viittausanalyysejä varten

http://libraryguides.helsinki.fi/metrics/diy.

C-osio

K. Listaa 20 merkittävintä julkaisua. Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla. Valitun 20 julkaisun perään merkitään:

  1. julkaisusarjan uusin Impact factor -luku Journal Citation Report (JCR)-tietokannasta
  2. julkaisusarjan järjestysluku oman alansa julkaisuissa JCR-tietokannassa
  3. tieto siitä kuinka monta kertaa julkaisuun on viitattu kirjallisuudessa WOS-tietokannan mukaan, sekä otannan päivämäärä

http://libraryguides.helsinki.fi/metrics/diy.

Lisätietoa julkaisuluetteloon vaadittavista tiedoista antaa Terkon informaatiopalvelu terkko-tietopalvelu@helsinki.fi Arkisin klo 9-15 puh.02 941 26628.

Yleiset kelpoisuusvaatimukset

Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritelläänkunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään.

Yliopistoasetuksessa säädetyn kielitaidon ja tehtävän edellyttämän muun kielitaidon hallinta tulee

varmistaa hakuasiakirjojen ja mahdollisesti annettavan opetusnäytteen perusteella ennen kuin tehdään päätös henkilön ottamisesta työsuhteeseen.

Jos opetus- ja tutkimustehtävää hakee ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan hänelle myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta. Erivapauden myöntää se toimielin tai henkilö, joka tehtävään ottaa. Täytettäessä professorin tehtävää erivapauden myöntää dekaani tai erillisessä laitoksessa sen johtokunnan puheenjohtaja.

Opetus- ja tutkimustehtävään valittavalta ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen, voidaan tarvittaessa edellyttää suomen tai ruotsin kielen kohtuullista oppimista tietyn ajan kuluessa. Tästä edellytyksestä mainitaan hakuilmoituksessa.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista ansioista määrätään erikseen tässä johtosäännössä.

Erityiset kelpoisuusvaatimukset

Jos tehtävään kuuluu jonkun yksikön tai toimialan johtaminen, siihen valittavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväalaan ja tehtävän edellyttämää johtamiskokemusta. Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön johtajalta vaaditaan kuitenkin tohtorin tutkinto. Lisäksi tässä tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.

Professori

Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.

Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä osallistuminen tohtorikoulutukseen. Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa, ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot.

Työelämäprofessori (Professor of practice)

Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle.

Tehtävä täytetään kutsusta ja se on aina määräaikainen.

Tutkimusjohtaja ja yli-intendentti

Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon tieteellinen työ ja tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa sekä menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja näytöt kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä.

Apulaisprofessori

Vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmään kuuluvaan apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuilla ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle.

Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tutkimustyön ja opetusansioiden lisäksi menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja muu kansainvälinen kokemus.

Yliopistonlehtori ja kliininen opettaja

Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Kliinisen opettajan tehtävään voidaan kuitenkin ottaa soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan.

Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtäviin hakeneiden henkilöiden ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte.

Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty opetuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa opetuskokemukselle, pedagogiselle koulutukselle, taidolle tuottaa oppimateriaalia, muille opetustoimessa saavutetuille ansioille ja tarvittaessa opetusnäytteelle.

Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty tutkimuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa tieteellisille julkaisuille ja muille tutkimustuloksille, joilla on tieteellistä arvoa sekä muulle aktiivisuudelle tutkimustyössä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Yliopistotutkija, vanhempi tutkija, tutkimuskoordinaattori ja intendentti

Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan, tutkimuskoordinaattorin ja intendentin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa.

Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja intendentin tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Tutkimuskoordinaattorin tehtävässä tarvitaan erityisesti kykyä hallinnoida tutkimusprojekteja ja niiden taloutta. Näitä tehtäviä täytettäessä arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tutkijatohtori

Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa.

Yliopisto-opettaja

Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä.

Erityisesti arvostetaan pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti.

Tohtorikoulutettava

Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään tutkinnon suorittamisen yhteydessä ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen opinto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti.

Tohtorikoulutettavaksi voidaan ottaa myös perustutkinto-opintojen ohella jatko-opintoja suorittava opiskelija, jos tämä perustuu tiedekunnassa vahvistettuun jatko-opiskelujärjestelmään.

Harjoittelukoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

Harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, perusopetuksen ja lukion rehtorin sekä apulaisrehtorin, lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan tulee täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksessa (986/1998) säädetyt kelpoisuusehdot.

Muut tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeät edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään.

Yliopiston henkilöstöltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito

Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Lisätietoa Finlexin sivuilla

Miksi valita Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja yksi maailman parhaista monitieteellisistä yliopistoista. Yli 8 000 työntekijän yhteisömme tarjoaa laajat urakehitysmahdollisuudet akateemisen uran eri vaiheisiin. Helsingin yliopisto tarjoaa henkilöstölleen laadukkaat tukipalvelut ja monipuoliset edut.  
 
Tarjoamme monipuolisia uramahdollisuuksia tuhansille tutkijoille ja opettajille. Vakinaistamispolkumme on kilpailukykyinen ja läpinäkyvä.