Hakemuksiin on liitettävä suomenkieliset: ansioluettelo, julkaisuluettelo, opetusansioiden kartoituslomake sekä muut asiakirjat, jotka voivat vaikuttaa valintaan.
Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Kliinisen opettajan tehtävään voidaan kuitenkin ottaa soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan.
Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtäviin hakeneiden henkilöiden ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte.
Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty opetuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa opetuskokemukselle, pedagogiselle koulutukselle, taidolle tuottaa oppimateriaalia, muille opetustoimessa saavutetuille ansioille ja tarvittaessa opetusnäytteelle.
Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty tutkimuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa tieteellisille julkaisuille ja muille tutkimustuloksille, joilla on tieteellistä arvoa sekä muulle aktiivisuudelle tutkimustyössä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Erityisesti arvostetaan pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti.
Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Lääketieteellisen tiedekunnan professuurit ilmoitetaan haettavaksi siten, että tehtävään voidaan valita joko apulaisprofessori vakinaistamispolulle tai professori suoraan vakinaiseen tehtävään.
Vakinaistamispolulle otettava henkilö palkataan apulaisprofessoriksi työsuhteeseen, jonka kesto on 3 - 5 vuotta valitun henkilön taustan ja kokemuksen mukaan. Menestyksellisen ja ennakkoon sovitut kriteerit täyttävän työskentelyn seurauksena palvelussuhde joko vakinaistetaan professoriksi tai sitä jatketaan toisella 3 – 5 vuoden pituisella työsuhteella. Tämän jälkeen henkilö voidaan vakinaistaa professoriksi.
Hakuasiakirjat tulee tallentaa järjestelmään yhtenä PDF-tiedostona.
Julkaisuluetteloon merkitään julkaisut, joissa hakija on tekijänä (author).
Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla.
Julkaisun nimen täytyy olla alkuperäiskielellä (nimen käännös voi olla suluissa, ja julkaisuun voi liittää englanninkielisen 10–15-rivisen yhteenvedon).
Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:
http://libraryguides.helsinki.fi/metrics/diy.
http://libraryguides.helsinki.fi/metrics/diy
Tutkimuksen vaikuttavuuden mittaaminen
Lisätietoa julkaisuluetteloon vaadittavista tiedoista antaa Terkon informaatiopalvelu terkko-tietopalvelu@helsinki.fi Arkisin klo 9-15 puh.02 941 26628.
Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Yliopistoasetuksessa säädetyn kielitaidon ja tehtävän edellyttämän muun kielitaidon hallinta varmistetaan hakuasiakirjojen ja opetusnäytteen perusteella ennen kuin tehdään päätös henkilön ottamisesta työsuhteeseen.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista ansioista määrätään erikseen johtosäännössä.
Jos tehtävään kuuluu jonkun yksikön tai toimialan johtaminen, siihen valittavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväalaan ja tehtävän edellyttämää johtamiskokemusta. Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön johtajalta vaaditaan kuitenkin tohtorin tutkinto. Lisäksi tässä tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.
Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana.
Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä osallistuminen tohtorikoulutukseen. Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa, ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmään kuuluvaan apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuilla ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle.
Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tutkimustyön ja opetusansioiden lisäksi menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja muu kansainvälinen kokemus.
Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle.
Tehtävä täytetään kutsusta ja se on aina määräaikainen.
Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon tieteellinen työ ja tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa sekä menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja näytöt kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä.
Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty opetuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa opetuskokemukselle, pedagogiselle koulutukselle, taidolle tuottaa oppimateriaalia, muille opetustoimessa saavutetuille ansioille ja tarvittaessa opetusnäytteelle.
Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty tutkimuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa tieteellisille julkaisuille ja muille tutkimustuloksille, joilla on tieteellistä arvoa sekä muulle aktiivisuudelle tutkimustyössä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.
Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan, tutkimuskoordinaattorin ja intendentin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa.
Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja intendentin tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Tutkimuskoordinaattorin tehtävässä tarvitaan erityisesti kykyä hallinnoida tutkimusprojekteja ja niiden taloutta. Näitä tehtäviä täytettäessä arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa.
Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään tutkinnon suorittamisen yhteydessä ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen opinto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti.
Tohtorikoulutettavaksi voidaan ottaa myös perustutkinto-opintojen ohella jatko-opintoja suorittava opiskelija, jos tämä perustuu tiedekunnassa vahvistettuun jatko-opiskelujärjestelmään.
Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja yksi maailman parhaista monitieteellisistä yliopistoista. Yli 8 000 työntekijän yhteisömme tarjoaa laajat urakehitysmahdollisuudet akateemisen uran eri vaiheisiin. Helsingin yliopisto tarjoaa henkilöstölleen laadukkaat tukipalvelut ja monipuoliset edut.
Tarjoamme monipuolisia uramahdollisuuksia tuhansille tutkijoille ja opettajille. Vakinaistamispolkumme on kilpailukykyinen ja läpinäkyvä.