Dosentuuri on oppiarvo, jonka yliopisto voi yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan hakemuksesta myöntää tutkijalle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito.
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentin arvon myöntää kansleri tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kaikki dosentuurit ovat Helsingin yliopiston eivätkä erillisten tiedekuntien dosentuureja.
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentti voi osallistua oppialansa opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.
Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon eikä dosentilla siksi ole ilman erillistä sopimusta oikeutta palkkioon tai yliopiston henkilöstölle kuuluviin etuihin.
Dosentin arvo on kelpoisuusvaatimus eräisiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan virkoihin.
Helsingin yliopiston henkilökuntaan kuulumattomat dosentit, jotka haluavat toimia omalla oppialallaan yliopiston hyväksi ja olla vuorovaikutuksessa yliopistoon, voivat rehtorin päätöksen 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti tehdä oppialaansa vastaavan yliopiston yksikön kanssa dosenttisopimuksen, jolla sovitaan yhteistyön muodoista ja ehdoista. Sopimus ei muodosta palvelusuhdetta yliopistoon vaan siinä sovitaan niistä eduista ja oikeuksista, joita dosentti saa osallistuessaan tiedekunnan tai osaston toimintaan. Yliopisto maksaa tehdystä työstä korvauksen siten kuin ennen opetuksen tai työtehtävän alkamista erikseen sovitaan.
Sopimus edellyttää aina halukkuutta kummaltakin osapuolelta. Sen hyväksyy ja allekirjoittaa osaston johtaja, joka harkitsee, onko sopimuksen tekeminen yksikön tarpeiden ja etujen mukaista. Sopimukseen merkitään voimassaoloaika vuosina. Se voidaan molemminpuolisesti myös irtisanoa ennen määräajan päättymistä tai uusia sen jälkeen.
Dosentti, joka siirtyy eläkkeelle, voi solmia dosenttisopimuksen. Dosentin arvon hakeminen ei ole tarpeen emeritusprofessorille, joka haluaa säilyttää yhteyden Helsingin yliopistoon. Rehtorin päätösten 2/3/2010 ja 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti emeritusprofessori voi solmia sisällöltään dosenttisopimusta vastaavan professorisopimuksen.
Helsingin yliopiston kansleri on 25.1.2010 antanut päätöksen, jolla hän myönsi dosentin arvon henkilöille, jotka on nimitetty dosentiksi Helsingin yliopistoon ennen uuden yliopistolain (558/2009) voimaantuloa. Tällä päätöksellä ei kuitenkaan palautettu ennen uuden yliopistolain voimaantuloa päättynyttä dosentuuria.
Dosentin arvoa voi hakea yliopiston rekrytointijärjestelmän kautta useasti vuoden aikana lähettämällä hakemus viimeiseen jättöpäivään mennessä.
Ulkoiset hakijat hakevat kirjautumalla rekrytointijärjestelmään Hae-linkin kautta luomalla aluksi tilin.
Hakijat, joilla on helsinki.fi -käyttäjätunnukset ja voimassa oleva työsopimus, apurahatutkijan sopimus, vierailevan tutkijan tai vierailevan professorin sopimus Helsingin yliopistossa, hakevat Hae-linkin -linkin kautta kirjautumalla sisään ensiksi HY:n käyttäjätunnuksella.
Vain hakuohjeiden mukaan täytetyt ja jättöpäivään mennessä toimitetut hakemukset käsitellään dosenttitoimikunnan seuraavassa kokouksessa. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä.
Hakemuslomake allekirjoitettuna. Lomake löytyy kohdasta Ohjeet ja lomakkeet.
Curriculumin pituus on 1-2 sivua. Mukaan liitetään kopiot perus- ja tohtorintutkinnon tutkintotodistuksista ja palvelutodistuksista. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, liitetään mukaan kopio passin ensimmäisestä sivusta.
Curriculumissa tulee olla merkintä toisen kotimaisen kielen (suomenkielisillä ruotsin ja ruotsinkielisillä suomen kielen) taidosta. Jos kielitaitoa ei ole todettu tutkintotodistuksessa, hakemukseen liitetään kopio kielitodistuksesta.
Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hänellä ei olisi suomen ja ruotsin kielen taitoa. Kansleri myöntää hänelle Helsingin yliopiston johtosäännön 32 § nojalla erivapauden yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta samalla kuin dosentin arvon.
Tiedekunta on kokouksissaan 29.10.1982 ja 5.2.1985 päättänyt julkaisuluettelosta seuraavan:
”Dosentin tehtävä on akateeminen, ja hakijan pätevyyttä arvosteltaessa tulee kiinnittää päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen. Päätöksen hakijan pätevyydestä tekee tiedekuntaneuvosto. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella tiedekunnan jäsenellä on mahdollisuus perehtyä hakijan tieteellisiin ansioihin eikä tehdä ratkaisua pelkästään asiantuntijanlausuntojen perusteella.”
Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:
Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla. Luettelosta tulee käydä ilmi kaikki julkaisun tekijät (luetteloa ei saa lyhentää et al. merkinnällä).
Hakijan on merkittävä julkaisuluetteloon, onko hän julkaisussa tasavertainen tekijä esim. ensimmäisen kirjoittajan kanssa. Merkitse asteriskilla (*) tasavertaisessa asemassa olevat kirjoittajat, ja lisää viitteen loppuun merkintä ”*Equal contribution” lihavoituna.
Hakijan on oltava artikkelin kirjoittaja tai julkaisusta tulee muuten ilmetä, että hakija on aktiivisesti osallistunut tutkimuksen suunnitteluun, tulosten analysoimiseen tai artikkelin kirjoittamiseen (esim. protocol writing committeen tai reading centerin jäsenyys). Toimiminen paikallisena aineiston kerääjänä tai vastaavassa tehtävässä (esim. collaborator tai investigator) ei ole riittävä. Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittajaluettelo tyypillisesti päättyy tutkimusryhmän nimeen, jota edeltävät sanat ”for the <konsortion nimi>” tai ”on behalf of <konsortion nimi>”, ja konsortion jäsenet on listattu muualla julkaisussa. Tämän tyyppisen osallistumisen konsortiotutkimukseen voi tuoda esiin muualla ansioluettelossaan.
Julkaisuluettelossa noudatetaan Vancouver-järjestelmää (esim. Wilson DH, Thyson WT: Artikkelin nimi. Am J Clin Patol 1991; 29:762-770). Julkaisut julkaisuluettelossa tulee numeroida ja merkitä aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan ryhmittelyiden sisällä.
Kunkin julkaisun perään merkitään:
Arvioinnissa otetaan ensisijaisesti huomioon julkaisujen laatu huomioiden alakohtaisuus ja alkuperäisartikkelit, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa. Tällaisten alkuperäisjulkaisujen määrä on tyypillisesti vähintään 20.
Tutkimussuunnitelmaa kuvaavia julkaisuja (protocol) ja tapausselostuksia ei pääsääntöisesti lueta alkuperäisartikkeleiksi. Jos alkuperäisjulkaisuksi esitetään tutkimussuunnitelmaa kuvaavaa julkaisua tai tapausselostusta, tulee hakijan perustella, miksi julkaisu tulisi hyväksyä alkuperäisjulkaisuksi. Hyväksyminen edellyttää, että tällaisen julkaisun oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät alkuperäiset tieteelliset tutkimustulokset.
Tiedekuntaneuvoston päätösten 14.6.2016 ja 15.9.2020 mukaisesti hakijan tieteellisen tuotannon tulee osoittaa, että hakija on luonut oman tutkimuslinjansa ja että hakijan tutkimustyö jatkuu aktiivisena. Aktiivisen tutkimustoiminnan kriteerinä hakijan ilmoittamista vähintään 20 alkuperäisjulkaisusta vähintään kahden (2) tulee olla ilmestynyt viimeisimmän 36 kuukauden aikana.
Hakijan tieteellistä pätevyyttä dosentin arvoon arvioidaan osaltaan hänen valitsemansa 20 valitun julkaisun perusteella. Julkaisuluettelo valituista 20 julkaisusta laaditaan yllä olevan julkaisuluettelo-ohjeen mukaisesti numeroiden julkaisut 1-20.
Enintään 2 sivun pituinen vapaamuotoinen selvitys tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta tutkimusten toteuttamisessa.
Tiedekuntaneuvoston päätöksen 23.2.1999 mukaan huomioon otetaan mm. kotimainen tai ulkomainen tohtoritutkijakoulutus , kurssit, osallistuminen oppialansa koti- ja ulkomaisiin tieteellisiin kokouksiin ja muut vastaavat ansiot. Myös hakijan hankkima kilpailtu tutkimusrahoitus osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen lasketaan eduksi.
a) Hakijan tulee liittää hakuasiakirjoihin tiedekunnan opetusansioiden selvityslomake, jossa opetusansiot kuvataan osa-alueittain. Opetusansiot arvioidaan kunkin e-lomakkeen kysymyksen kohdan vastauksen perusteella. Jokaiseen kysymykseen tulee siis vastata huolellisesti.
b) Lisäksi hakemukseen tulee liittää selvitys käydyistä pedagogisista kursseista ja todistus/todistukset niistä.
Dosentilla tulee yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan olla hyvä opetustaito. Opetustaidon arviointi perustuu Helsingin yliopiston johtosääntöön ja rehtorin päätökseen (HY/1333/00.00.06.00/2021) opetustaidon arviointikäytänteistä Helsingin yliopistossa. Dosentin arvoon vaaditaan vähintään hyvää opetustaitoa kokonaisuudessaan. Arviointi perustuu lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisiin.
Dosenttitoimikunta toimii dekaanin päätöksen 22.3.2011 mukaan opetustaitotoimikuntana dosentin arvoa hakevien osalta.
Dosentin arvon hakijan tulee antaa julkinen opetusnäyte osana opetustaidon kokonaisarviointia. Opetusnäyte on annettava haetulta tieteenalalta sen jälkeen, kun dosenttitoimikunta on puoltanut hakemuksen etenemistä. 1.9.2022 alkaen dosentin arvon hakijan opetusnäytteen arvioi dosenttitoimikunta.
Kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan hakija voi käyttää hyödyksi aikaisemman arviointiprosessin kuten yliopistonlehtorin, apulaisprofessorin tai professorin tehtävän täytön yhteydessä toteutettua opetustaidon arviointia, jos se osoittaa hakijalla olevan yliopistolaissa ja johtosäännössä tarkoitettu hyvä opetustaito. Rehtorin päätöksen (HY/1333/00.00.06.00/2021) mukaan Helsingin yliopistossa annettu opetusnäyte on voimassa pääsääntöisesti viisi vuotta. Mikäli hakija haluaa esittää Helsingin yliopistossa aiemmin annetun opetusnäytteen hyödyntämistä dosentin arvon hakiessaan, hänen tulee liittää opetusnäytteen arviointilausunto hakemukseen.
Opetusnäytteen arviointi perustuu lääketieteellisen tiedekunnan opetusnäytteen arviointimatriisiin, jossa on kuvattu kunkin opetusnäytteen osa-alueen vaatimukset.
Dosenttitoimikunta toimii dekaanin päätöksen 22.3.2011 mukaan opetustaitotoimikuntana dosentin arvoa hakevien osalta ja se arvioi opetusnäytteen sekä antaa opetustaidon kirjallisen lausunnon opetusnäytteen antamisen jälkeen tai hyväksyttyään aiemmin annetun opetusnäytteen arviointilausunnon osaksi opetustaidon arviointia.
Kliinisen alan dosentuuria hakevalta vaaditaan tiedekuntaneuvoston päätöksen 25.11.1986 mukaan erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon jälkeen vähintään 2 vuoden palvelu senioritehtävissä. Senioripalvelua on toimiminen kliinisen opettajan, yliopiston lehtorin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, osastonylilääkärin, apulaisylilääkärin, erikoishammaslääkärin, osastonhammaslääkärin tai muissa vastaavissa tehtävissä. Hakemuksessa tulee esittää laskelma kliinisen palveluksen täyttymisestä.
Kliinisen alan dosentuuriin psykologiassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen psykologiaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että psykologin työssä (esim. psykiatrian yksikössä) ja täydennyskoulutusta alalla (esim. erikoistumiskoulutuksen suorittamalla). Kliinisen alan dosentuuriin logopediassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen logopediaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että puheterapeutin työssä ja alan täydennyskoulutusta. Psykologeilla ja logopedeillä senioripalveluksi hyväksytään 2 vuoden mittainen toimiminen psykologin, erikoispsykologin/logopedin tehtävissä tai yliopistonlehtorina tai muissa vastaavissa tehtävissä.
Palvelustodistus tai vastaava tulee liittää hakemukseen.
Helsingin yliopiston johtosäännön 52 § mukaan dosentuurin tulee olla tiedekunnan tai tieteenalan kannalta tarkoituksenmukainen. Dosentuurin ala ei saa olla liian suppea eikä ”erityisesti”-sanan avulla muodostettavia täsmennyksiä saa käyttää.
Dosentuurin tieteenalan tulee yleensä noudattaa olemassa olevia dosentuurien ja professuurien tieteenaloja, joista on luettelo tiedekunnan sivuilla. Mikäli uutta tieteenalaa halutaan esittää, on uuden alan tarkoituksenmukaisuus asiantuntijaehdotuksen yhteydessä selkeästi perusteltava. Tiedekuntaneuvoston on esitettävä perustelut kanslerille, jos neuvosto puoltaa haettua dosentuuria.
Dosentuurin ala tulee ilmoittaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Helsingin yliopistossa ei yhdellä henkilöllä voi olla kahta erillistä dosentuuria. Dosentuurin tieteenalan vaihto tai kahden alan yhdistäminen on mahdollista, ja yhdistettävät alat voivat olla yhdestä tai useammasta tiedekunnasta. Tieteenaloja yhdistettäessä on huolehdittava, että tieteellinen pätevyys tulee arvioitua molempien nimikkeessä mainittujen tieteenalan osalta.
Asiantuntijaehdotus tehdään täyttämällä asiantuntijoiden tiedot hakulomakkeeseen.
Vähintään toisen asiantuntijan tulee olla siltä alalta, jolta dosentuuria haetaan, tai siihen läheisesti rinnastuvalta alalta. Asiantuntijoiden tulee pääsääntöisesti edustaa eri yliopistoja.
Asiantuntijan tulee olla Helsingin yliopiston ulkopuolinen henkilö, joka ei ole työsuhteessa Helsingin yliopistoon. Hänellä voi olla Helsingin yliopiston dosentin arvo.
Asiantuntijana toimimiseen liittyy tiettyjä rajoituksia. Hänen tulee olla esteetön arvioimaan hakijan tieteellistä pätevyyttä. Arviointimenettelyssä noudatetaan yleisiä esteellisyysperiaatteita, jotka ovat:
• Asiantuntijalla ei saa olla yhteisjulkaisuja tai muuta tieteellistä yhteistyötä hakijan kanssa kolmen viime vuoden aikana.
• Asiantuntija on esteellinen myös, jos hän on saanut tai hakenut apurahaa hakijan kanssa tai jos hän on hakijan väitöskirjan ohjaaja (kymmenen viime vuoden aikana), läheinen ystävä tai läheinen sukulainen.
Lisätietoja esteellisyydestä on seuraavassa asiakirjassa: Tyypillisimmät esteellisyystapaukset
Jos hakijan ansioita arvioi ulkomainen asiantuntija, tulee hakijan toimittaa pyydetyt hakuasiakirjat englanninkielellä.
Helsingin yliopiston vahva pääsääntö on tieteellisen pätevyyden arviointi kahden asiantuntijalausunnon perusteella. Erityisenä syynä, joka johtosäännön mukaan sallii tieteellisen pätevyyden arvioimisen ilman asiantuntijalausuntoja, voidaan kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan pitää esimerkiksi, että hakija toimii professorina korkeatasoisessa tutkimusyliopistossa. Tällöin tiedekuntaneuvoston on käsiteltävä ja perusteltava hakijan tieteellinen pätevyys.
Dosentin arvon myöntämisesitystä koskeva tiedekuntaneuvoston päätös ei ole valituskelpoinen, koska kyseessä ei ole yliopistolain 83 a §:ssä tarkoitettu hallintoasiassa annettu päätös.
Lisätietoja antaa Anni Korjo, dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi.
Hakuasiakirjat 1 – 10 liitetään yhtenä tiedostona hakemukseen. 20 valittua julkaisua voi liittää erillisinä tiedostoina tai julkaisuluetteloon voi lisätä linkit, josta ne on saatavilla.
Liitettävän tiedoston koko voi olla enintään 5MB. Liitä hakuasiakirjat 1-10 ansioluettelo kohtaan ja mikäli sinulla on muita liitteitä, niin voit liittää ne hakijan muut liitteet kohtaan rekrytointijärjestelmässä.
1 – 10 tulee tallentaa yhtenä PDF-tiedostona.
Mikäli valitut 20 julkaisua lähetetään erillisinä tiedostoina, niin ne tulee lähettämistä varten tallentaa numeroituna samalla tavoin kuin ne esiintyvät hakijan julkaisuluettelossa valituista 20 julkaisusta (kohta 4) ja nimeämällä tiedostot julkaisun nimen kolmella ensimmäisellä sanalla, esimerkki:
A
B
D
E
F
G
H
I
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
Opetusnäytteiden aikataulut ja alustavat kertakohtaiset opetustaitotoimikunnat keväällä
Dosenttitoimikunta valmistelee tiedekuntaneuvostolle dosentuurin pääsyvaatimuksiin liittyviä asioita sekä tarkistaa dosenttihakemukset ja asiantuntijaehdotukset ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja antaa lausunnon dosentuuria hakevan opetustaidosta.
Puheenjohtaja, professori Pipsa Saharinen pipsa.saharinen(a)helsinki.fi
Sihteeri, henkilöstöasiantuntija Anni Korjo, dosenttiasiat-ltdk(a)helsinki.fi
Hakemuksen käsittelee dosenttitoimikunta. Jos se puoltaa hakemusta, asia esitellään asiantuntijoille.
Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta olisi täydennettävä. Mikäli dosenttitoimikunta ei puolla dosentin arvon hakemusta, niin hakija voi hakea uudestaan saatuaan puuttuvat ansiot hankittua. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, asia raukeaa siihen asti, kunnes hakija tuo täydennetyn hakemuksen dosenttitoimikunnan käsiteltäväksi.
Saatuaan asiantuntijoiden lausunnot ja lausunnon opetusansioista tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.