Dosentiksi
Helsingin yliopiston kansleri myöntää dosentin arvon henkilölle, joka omaa perusteelliset tiedot alaltaan ja joka on julkaisuilla tai muulla tavoin osoittanut kykyjä itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvään opetustaitoon.
Dosentin arvo lääketieteellisessä tiedekunnassa

Dosentin arvon perusta

Dosentuuri on oppiarvo, jonka yliopisto voi yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan hakemuksesta myöntää tutkijalle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito.

Dosentin arvon myöntäminen

Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentin arvon myöntää kansleri tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kaikki dosentuurit ovat Helsingin yliopiston eivätkä erillisten tiedekuntien dosentuureja.

Dosentin arvon vaikutukset

Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentti voi osallistua oppialansa opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.

Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon eikä dosentilla siksi ole ilman erillistä sopimusta oikeutta palkkioon tai yliopiston henkilöstölle kuuluviin etuihin.

Dosentin arvo on kelpoisuusvaatimus eräisiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan virkoihin.

Dosenttisopimus

Helsingin yliopiston henkilökuntaan kuulumattomat dosentit, jotka haluavat toimia omalla oppialallaan yliopiston hyväksi ja olla vuorovaikutuksessa yliopistoon, voivat rehtorin päätöksen 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti tehdä oppialaansa vastaavan yliopiston yksikön kanssa dosenttisopimuksen, jolla sovitaan yhteistyön muodoista ja ehdoista. Sopimus ei muodosta palvelusuhdetta yliopistoon vaan siinä sovitaan niistä eduista ja oikeuksista, joita dosentti saa osallistuessaan tiedekunnan tai osaston toimintaan. Yliopisto maksaa tehdystä työstä korvauksen siten kuin ennen opetuksen tai työtehtävän alkamista erikseen sovitaan.

Sopimus edellyttää aina halukkuutta kummaltakin osapuolelta. Sen hyväksyy ja allekirjoittaa osaston johtaja, joka harkitsee, onko sopimuksen tekeminen yksikön tarpeiden ja etujen mukaista. Sopimukseen merkitään voimassaoloaika vuosina. Se voidaan molemminpuolisesti myös irtisanoa ennen määräajan päättymistä tai uusia sen jälkeen.

Dosentin arvo ja eläkkeelle siirtyminen

Dosentti, joka siirtyy eläkkeelle, voi solmia dosenttisopimuksen. Dosentin arvon hakeminen ei ole tarpeen emeritusprofessorille, joka haluaa säilyttää yhteyden Helsingin yliopistoon. Rehtorin päätösten 2/3/2010 ja 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti emeritusprofessori voi solmia sisällöltään dosenttisopimusta vastaavan professorisopimuksen.

Ennen uutta yliopistolakia myönnetty dosentin arvo

Helsingin yliopiston kansleri on 25.1.2010 antanut päätöksen, jolla hän myönsi dosentin arvon henkilöille, jotka on nimitetty dosentiksi Helsingin yliopistoon ennen uuden yliopistolain (558/2009) voimaantuloa. Tällä päätöksellä ei kuitenkaan palautettu ennen uuden yliopistolain voimaantuloa päättynyttä dosentuuria.

Dosentuurin haku

Dosentin arvon hakeminen

Dosentuuria haetaan lähettämällä pyydetyt hakuasiakirjat dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi hakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Vain hakuohjeiden mukaan täytetyt ja jättöpäivään mennessä toimitetut hakemukset käsitellään dosenttitoimikunnan seuraavassa kokouksessa. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Lääketieteellinen tiedekunta pyytää hakijaa toimittamaan seuraavat asiakirjat tallennettuna hakuohjeiden mukaan yhtenä PDF-tiedostona.

Hakemuslomake allekirjoitettuna. Lomake löytyy kohdasta Ohjeet ja lomakkeet.

Curriculumin pituus on 1-2 sivua. Mukaan liitetään kopiot perus- ja tohtorintutkinnon tutkintotodistuksista ja palvelutodistuksista. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, liitetään mukaan kopio passin ensimmäisestä sivusta.

Curriculumissa tulee olla merkintä toisen kotimaisen kielen (suomenkielisillä ruotsin ja ruotsinkielisillä suomen kielen) taidosta. Jos kielitaitoa ei ole todettu tutkintotodistuksessa, hakemukseen liitetään kopio kielitodistuksesta.

Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hänellä ei olisi suomen ja ruotsin kielen taitoa. Kansleri myöntää hänelle Helsingin yliopiston johtosäännön 32 § nojalla erivapauden yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta samalla kuin dosentin arvon.

Tiedekunta on kokouksissaan 29.10.1982 ja 5.2.1985 päättänyt julkaisuluettelosta seuraavan:
”Dosentin tehtävä on akateeminen, ja hakijan pätevyyttä arvosteltaessa tulee kiinnittää päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen.  Päätöksen hakijan pätevyydestä tekee tiedekuntaneuvosto. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella tiedekunnan jäsenellä on mahdollisuus perehtyä hakijan tieteellisiin ansioihin eikä tehdä ratkaisua pelkästään asiantuntijanlausuntojen perusteella.”

Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:

  • A. Väitöskirjan osatyöt
  • B. Muut alkuperäisartikkelit. Alkuperäisartikkeliksi katsotaan kirjoitus, jonka oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät tutkimustulokset ja joka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää. Julkaistavaksi hyväksytyt (in press) käsikirjoitukset voidaan liittää julkaisuluetteloon lisäämällä niihin merkintä ”hyväksytty julkaistavaksi”. Lopullinen hyväksymiskirje tulee silloin esittää liitteenä. Julkaistavaksi lähetettyjä ja arvioitavana tai valmisteltavana olevia käsikirjoituksia ei liitetä julkaisuluetteloon.
  • C. Alkuperäisartikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa. Tämä ei koske lyhennelmiä, joista ilmoitetaan vain lukumäärä.
  • D. Tapausselostukset kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointi­järjestelmää
  • E. Katsaukset ja pääkirjoitukset kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja oppikirjoissa
  • F. Alkuperäisartikkelit ja katsaukset suomalaisissa oppikirjoissa ja arviointijärjestelmää käyttävissä julkaisusarjoissa
  • G. Yleistajuiset artikkelit
  • H. Verkkoaineistot

Julkaisuluettelon muotoilu

Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla. Luettelosta tulee käydä ilmi kaikki julkaisun tekijät (luetteloa ei saa lyhentää et al. merkinnällä).

Hakijan on merkittävä julkaisuluetteloon, onko hän julkaisussa tasavertainen tekijä esim. ensimmäisen kirjoittajan kanssa. Merkitse asteriskilla (*) tasavertaisessa asemassa olevat kirjoittajat, ja lisää viitteen loppuun merkintä ”*Equal contribution” lihavoituna.

Hakijan on oltava artikkelin kirjoittaja tai julkaisusta tulee muuten ilmetä, että hakija on aktiivisesti osallistunut tutkimuksen suunnitteluun, tulosten analysoimiseen tai artikkelin kirjoittamiseen (esim. protocol writing committeen tai reading centerin jäsenyys). Toimiminen paikallisena aineiston kerääjänä tai vastaavassa tehtävässä (esim. collaborator tai investigator) ei ole riittävä. Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittajaluettelo tyypillisesti päättyy tutkimusryhmän nimeen, jota edeltävät sanat ”for the <konsortion nimi>” tai ”on behalf of <konsortion nimi>”, ja konsortion jäsenet on listattu muualla julkaisussa. Tämän tyyppisen osallistumisen konsortiotutkimukseen voi tuoda esiin muualla ansioluettelossaan.

Julkaisuluettelossa noudatetaan Vancouver-järjestelmää (esim. Wilson DH, Thyson WT: Artikkelin nimi. Am J Clin Patol 1991; 29:762-770).

Kunkin julkaisun perään merkitään:

  1. julkaisusarjan Impact factor -luku, 
  2. julkaisusarjan järjestysluku oman alansa julkaisuissa
  3. tieto siitä kuinka monta kertaa julkaisuun on viitattu kirjallisuudessa.
  4. Open Access-julkaisut merkitään lisäämällä viitteen loppuun merkintä ”Open Access” lihavoituna. Vain sellaiset Open Access-julkaisut, joissa on käytetty referee-järjestelmää, katsotaan alkuperäisjulkaisuiksi, ja ne arvioidaan tapauskohtaisesti. Hakijan tulee itse arvioida kokemustaan julkaisuprosessista ja sen tieteellisyydestä. Tällaisten julkaisujen kelpoisuuteen alkuperäisjulkaisuina dosenttitoimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakemuksen arvioinnin yhteydessä. Itsearviossa voi käyttää apuna mm. seuraavia lähteitä:

 

Arvioinnissa otetaan ensisijaisesti huomioon julkaisujen laatu huomioiden alakohtaisuus ja artikkelit, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa. Tällaisten julkaisujen määrä on tyypillisesti vähintään 20.

Tapausselostuksia ei pääsääntöisesti lueta alkuperäisartikkeleiksi. Jos alkuperäisjulkaisuksi esitetään tapausselostusta, tulee hakijan perustella, miksi julkaisu tulisi hyväksyä alkuperäisjulkaisuksi. Hyväksyminen edellyttää, että tällaisen julkaisun oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät alkuperäiset tieteelliset tutkimustulokset.

Tiedekuntaneuvoston päätösten 14.6.2016 ja 15.9.2020 mukaisesti hakijan tieteellisen tuotannon tulee osoittaa, että hakija on luonut oman tutkimuslinjansa ja että hakijan tutkimustyö jatkuu aktiivisena. Aktiivisen tutkimustoiminnan kriteerinä hakijan ilmoittamista vähintään 20 alkuperäisjulkaisusta vähintään kahden (2) tulee olla ilmestynyt viimeisimmän 36 kuukauden aikana.

Tiedekuntaneuvoston päätöksen 9.5.2017 mukaan psykologian ja logopedian osalta hakemukset käsitellään 9.5.2019 jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan vaatimusten mukaisesti myös julkaisujen määrän osalta.

Julkaisuluettelo valituista 20 julkaisusta laaditaan yllä olevan julkaisuluettelo-ohjeen mukaisesti numeroiden julkaisut 1-20.

Enintään 2 sivun pituinen vapaamuotoinen selvitys tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta tutkimusten toteuttamisessa. 

Tiedekuntaneuvoston päätöksen 23.2.1999 mukaan huomioon otetaan mm. kotimainen tai ulkomainen tohtoritutkijakoulutus , kurssit, osallistuminen oppialansa koti- ja ulkomaisiin tieteellisiin kokouksiin ja muut vastaavat ansiot. Myös hakijan hankkima kilpailtu tutkimusrahoitus osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen lasketaan eduksi.

Opetusansiot tulee selvittää tiedekunnan opetusansioiden kartoituslomakkeen mukaisesti. 

Selvitys käydyistä kursseista tulee liittää hakemukseen.

Todistus pedagogisista opinnoista tulee liittää hakemukseen.

Dosentilla tulee yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan olla hyvä opetustaito. Hyvä opetustaito osoitetaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ensisijaisesti vähintään 2 vuoden kokopäiväisenä opettajana toimimisella tai vähintään 5 opintopisteen pedagogisilla teoriaopinnoilla. Tiedekuntaneuvosto suosittelee, että pedagogiseen koulutukseen hakeudutaan ennen hakemuksen jättöä. Hakija voi osoittaa opetustaitonsa myös muulla tavoin, jolloin dosenttitoimikunta arvioi opetusansioiden riittävyyden tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisin mukaisesti.

Hakijalta toivotaan aktiivista osallistumista nuorempien tutkijoiden koulutukseen ja tutkimustyön ohjaamiseen. Tutkijankoulutusansioita voi osoittaa mm. ohjatuilla syventävillä ja gradututkielmilla, käynnissä olevien tohtorikoulutettavien julkaisujen laadulla ja tohtorikoulutuskurssien järjestämisellä.

Dosenttitoimikunta toimii dekaanin päätöksen 22.3.2011 mukaan opetustaitotoimikuntana dosentuuria hakevien osalta. Toimikunta voi tarvittaessa pyytää opetusansioista lausunnon tiedekunnan opetustaitotoimikunnalta.

Hakijan tulee antaa opetusnäyte, joka voi olla luento tai vastaava opetustapahtuma. Käytännössä tämä useimmiten tapahtuu dosenttihakemuksen jättämisen jälkeen. Opetusnäyte on annettava haetulta tieteenalalta ja ajallisesti riittävän lähellä hakuajankohtaa. Dosenttitoimikuntaa voi pyytää arvioimaan, voiko muussa yhteydessä aikaisemmin pidettyä opetusnäytettä käyttää hyväksi. Mikäli näyteluento on annettu toiseen yliopistoon, uusi näyteluento on aina suoritettava. Opetusnäyte hyväksytään, mikäli arvosana on vähintään hyvä. Saatuaan tiedon opetusnäytteen arvosanasta dosenttitoimikunta antaa tiedekuntaneuvostolle lausunnon hakijan opetusansioista.

Kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan hakija voi käyttää hyödyksi aikaisemman arviointiprosessin kuten yliopistonlehtorin, apulaisprofessorin tai professorin tehtävän täytön yhteydessä toteutettua opetustaidon arviointia, jos se osoittaa hakijalla olevan yliopistolaissa ja johtosäännössä tarkoitettu hyvä opetustaito.

Kliinisen alan dosentuuria hakevalta vaaditaan tiedekuntaneuvoston päätöksen 25.11.1986 mukaan erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon jälkeen vähintään 2 vuoden palvelu senioritehtävissä. Senioripalvelua on toimiminen kliinisen opettajan, yliopiston lehtorin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, osastonylilääkärin, apulaisylilääkärin, erikoishammaslääkärin, osastonhammaslääkärin tai muissa vastaavissa tehtävissä. Hakemuksessa tulee esittää laskelma kliinisen palveluksen täyttymisestä.

Kliinisen alan dosentuuriin psykologiassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen psykologiaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että psykologin työssä (esim. psykiatrian yksikössä) ja täydennyskoulutusta alalla (esim. erikoistumiskoulutuksen suorittamalla). Kliinisen alan dosentuuriin logopediassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen logopediaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että puheterapeutin työssä ja alan täydennyskoulutusta. Psykologeilla ja logopedeillä senioripalveluksi hyväksytään 2 vuoden mittainen toimiminen psykologin, erikoispsykologin/logopedin tehtävissä tai yliopistonlehtorina tai muissa vastaavissa tehtävissä.

Palvelustodistus tai vastaava tulee liittää hakemukseen.

Helsingin yliopiston johtosäännön 52 § mukaan dosentuurin tulee olla tiedekunnan tai tieteenalan kannalta tarkoituksenmukainen. Dosentuurin ala ei saa olla liian suppea eikä ”erityisesti”-sanan avulla muodostettavia täsmennyksiä saa käyttää.

Dosentuurin tieteenalan tulee yleensä noudattaa olemassa olevia dosentuurien ja professuurien tieteenaloja, joista on luettelo tiedekunnan sivuilla. Mikäli uutta tieteenalaa halutaan esittää, on uuden alan tarkoituksenmukaisuus asiantuntijaehdotuksen yhteydessä selkeästi perusteltava. Tiedekuntaneuvoston on esitettävä perustelut kanslerille, jos neuvosto puoltaa haettua dosentuuria.

Dosentuurin ala tulee ilmoittaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Helsingin yliopistossa ei yhdellä henkilöllä voi olla kahta erillistä dosentuuria. Dosentuurin tieteenalan vaihto tai kahden alan yhdistäminen on mahdollista, ja yhdistettävät alat voivat olla yhdestä tai useammasta tiedekunnasta. Tieteenaloja yhdistettäessä on huolehdittava, että tieteellinen pätevyys tulee arvioitua molempien nimikkeessä mainittujen tieteenalan osalta.

Asiantuntijaehdotus tehdään täyttämällä asiantuntijoiden tiedot hakulomakkeeseen.

Vähintään toisen asiantuntijan tulee olla siltä alalta, jolta dosentuuria haetaan, tai siihen läheisesti rinnastuvalta alalta. Asiantuntijoiden tulee pääsääntöisesti edustaa eri yliopistoja.

Jos hakijan ansioita arvioi ulkomainen asiantuntija, tulee hakijan toimittaa pyydetyt hakuasiakirjat englanninkielellä.

Helsingin yliopiston vahva pääsääntö on tieteellisen pätevyyden arviointi kahden asiantuntijalausunnon perusteella. Erityisenä syynä, joka johtosäännön mukaan sallii tieteellisen pätevyyden arvioimisen ilman asiantuntijalausuntoja, voidaan kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan pitää esimerkiksi, että hakija toimii professorina korkeatasoisessa tutkimusyliopistossa. Tällöin tiedekuntaneuvoston on käsiteltävä ja perusteltava hakijan tieteellinen pätevyys.

Dosentin arvon myöntämisesitystä koskeva tiedekuntaneuvoston päätös ei ole valituskelpoinen, koska kyseessä ei ole yliopistolain 83 a §:ssä tarkoitettu hallintoasiassa annettu päätös.

Lisätietoja antaa Minna Arekhau, dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi.

Ohjeet ja lomakkeet

Hakuasiakirjat 1 – 10 ja valitut 20 julkaisua toimitetaan sähköpostitse dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi.

Hakuasiakirjat

1 – 10 tulee tallentaa yhtenä PDF-tiedostona.

  1. Hakemuslomake
  2. CV ja tutkintotodistukset
  3. Julkaisuluettelo
  4. Julkaisuluettelo 20 valitusta julkaisusta
  5. Vapaamuotoinen selvitys tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta tutkimusten toteuttamisessa
  6. Selvitys tieteellisestä jatkokoulutuksesta
  7. Selvitys opetusansioista tiedekunnan opetusansiokartoituslomakkeella
  8. Opetusnäytteen arviointi (tiedekunnan opetusnäytteen arviointilomake), mikäli opetusnäyte on pidetty jo.
  9. Selvitys kliinisestä palvelusta
  10. Asianosaisen alan professorin ehdotus oppialaksi ja asiantuntijaesitys (tiedekunnan lomake)

Julkaisut

Valitut 20 julkaisua tulee lähettämistä varten tallentaa numeroituna samalla tavoin kuin ne esiintyvät hakijan julkaisuluettelossa valituista 20 julkaisusta (kohta 4) ja nimeämällä tiedostot julkaisun nimen kolmella ensimmäisellä sanalla, esimerkki:

  1. The article of
  2. Painkillers and the

A

  • alkoholisairaudet
  • allmänmedicin
  • ammatti-ihotaudit
  • andrologia
  • anestesiologia
  • anestesiologia ja tehohoito
  • anestesiologia ja tehohoitolääketiede
  • audiologia

B

  • bioinformatiikka
  • biokemia
  • biokemia ja biofysiikka
  • biologinen psykiatria
  • biolääketieteellinen informatiikka
  • biometria ja epidemiologia
  • biostatistiikka

D

  • diagnostinen radiologia

E

  • elektrofysiologia
  • endokrinologia
  • ensihoitolääketiede
  • epidemiologia

F

  • farmakologia
  • farmaseuttinen ja oikeuskemia
  • foniatria
  • fysiatria
  • fysikaalinen lääketiede ja kuntoutus
  • fysiologia

G

  • gastroenterologia
  • gastroenterologinen kirurgia
  • geneettinen epidemiologia
  • geriatria
  • gerontologia
  • geroprotetiikka ja geriatirnen hammashoito
  • gynekologinen onkologia
  • gynekologinen patologia

H

  • hammas- ja suukirurgia
  • hammaslääketieteellinen biomateriaalioppi
  • hammaslääketieteellinen epidemiologia
  • hammaslääketieteellinen genetiikka
  • hammaslääketieteellinen kansanterveystiede
  • hammaslääketieteellinen mikrobiologia
  • hammaslääketieteellinen patologia
  • hammaslääketieteellinen solubiologia
  • hammaslääketieteen epidemiologia
  • hammaslääketiteellinen protetiikka ja gerodontologia
  • hampaiston kehitys- ja oikomisoppi
  • hampaiston oikomisoppi
  • hematologia
  • hematologia ja onkologia hoitotiede (vårdvetenskap)

I

  • ihmisen ja teknologian vuorovaikuksenpsykologia
  • iho- ja sukupuolitautioppi
  • ihotaudit ja allergologia
  • immunologia
  • infektioepidemiologia
  • infektiosairausoppi
  • infektiotautioppi
  • invärtes medicin

K

  • kansanterveystiede
  • kansanterveystiede, erityisesti epidemiologia
  • kantasolubiologia
  • kardiologia
  • kariologia
  • kariologia ja endodontia
  • kehitysbiologia
  • kehitys-, kasvatus- ja kliininen psykologia
  • kehitys- ja kliininen psykologia
  • keuhkojen ammattitaudit
  • keuhkosairaudet ja allergologia
  • keuhkosairausoppi
  • kirurgia
  • kliininen bakteriologia
  • kliininen farmakologia
  • kliininen farmakologia ja lääkehoito
  • kliininen fysiologia
  • kliininen hematologia
  • kliininen immunologia
  • kliininen kariologia ja endodontia
  • kliininen kemia
  • kliininen kemia ja isotooppilääketiede
  • kliininen lääketutkimus
  • kliininen mikrobiologia
  • kliininen neurofysiologia
  • kliininen neuropsykologia
  • kliininen onkologia
  • kliininen psykologia
  • kliininen spykologia ja psykoterapia
  • kliininen psykologia ja psykoterapiatutkimus
  • kliininen rokotusoppi
  • kliininen virologia
  • kognitiivinen neurotiede
  • kognitiivinen psykologia
  • kokeellinen alkoholitutkimus
  • kokeellinen allergologia
  • kokeellinen dermatologia
  • kokeellinen elinsiirto-oppi
  • kokeellinen endokrinologia
  • kokeellinen gynekologinen onkologia
  • kokeellinen hematologia
  • kokeellinen ihotautioppi
  • kokeellinen infektiotautioppi
  • kokeellinen kirurgia
  • kokeellinen lastenendokrinologia
  • kokeellinen lastenhematologia ja -onkologia
  • kokeellinen lastennefrologia
  • kokeellinen lastentautioppi
  • kokeellinen neurofysiologia
  • kokeellinen neurologia
  • kokeellinen neuroradiologia
  • kokeellinen onkologia
  • kokeellinen ortopedia ja traumatologia
  • kokeellinen parodontologia
  • kokeellinen psykiatria
  • kokeellinen radiologia
  • kokeellinen silmätautioppi
  • kokeellinen sisätautioppi
  • kokeellinen synnytys- ja naistentautioppi
  • kokeellinen urologia
  • korva-, nenä- ja kurkkutaudit
  • korva-, nenä- ja kurkkutautioppi
  • korva-, nenä- ja kurkkutautioppi
  • kuntoutus
  • kvantitatiivinen genetiikka
  • käsikirurgia

L

  • lasten allergologia
  • lasten endokrinologia
  • lasten gastroenterologia
  • lasten hammashoito- ja hampaiden oikomisoppi
  • lasten hematologia
  • lasten kliininen farmakologia
  • lastenallergologia lastenhematologia ja -onkologia
  • lasteninfektiotautioppi
  • lastenkardiologia
  • lastenkirurgia
  • lastennefrologia
  • lastenneurologia
  • lastenortopedia ja -traumatologia
  • lastenpsykiatria
  • lastenreumatologia
  • lastentautioppi
  • lastentautioppi
  • leukakirurgia
  • liikennenpsykologia
  • liikuntaepidemiologia
  • liikuntalääketiede
  • logopedia
  • lääketieteellinen biokemia
  • lääketieteellinen digitaalinen suunnittelu ja valmistus
  • lääketieteellinen etiikka
  • lääketieteellinen genetiikka
  • lääketieteellinen kemia
  • lääketieteellinen mikrobiologia
  • lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia
  • lääketieteellinen molekyylibiologia
  • lääketieteellinen molekyyligenetiikka
  • lääketieteellinen mykologia
  • lääketieteellinen sosiologia
  • lääketieteen historia

M

  • medicinsk sosiologi
  • mielenterveyden tutkimus
  • mikroskooppinen anatomia
  • molekyyli- ja solubiologia
  • molekyyli- ja syöpäbiologia
  • molekyyligenetiikka
  • molekyylilääketiede

N

  • naistentaudit ja synnytysoppi
  • naistentauti- ja synnytysoppi
  • nefrologia
  • neonatologia
  • neurobiologia
  • neurofysiologia
  • neurokirurgia
  • neurologia
  • neuropatologia
  • neuropsykiatrinen epidemiologia
  • neuropsykologia
  • neurotraumatologia
  • neuroradiologia
  • nuorisolääketiede
  • nuorisopsykiatria

O

  • oikeuslääketiede
  • oikeuslääketieteellinen genetiikka
  • oikeuspsykologia
  • onkologia
  • ortodontia
  • ortopedia ja traumatologia

P

  • parasitologia
  • parodontologia
  • patologia
  • pediatrinen kardiologia
  • perinnöllisyyslääketiede
  • persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia
  • persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologia
  • perusterveydenhuolto
  • plastiikkakirurgia
  • psykiatria
  • psykiatrinen epidemiologia
  • purentafysiologia
  • purentaoiminta- ja proteesioppi

R

  • radiologia
  • ravitsemustiede ja kansanterveys
  • ravitsemustiede ja kansanterveystiede
  • reumatologia

S

  • silmäallergologia
  • silmätautioppi
  • sisätautioppi
  • solu- ja molekyylibiologia
  • solubiologia
  • sosiaalihammaslääketiede
  • sosiaalipsykiatria
  • soveltava neuropatologia
  • sukupuolitautioppi
  • suu- ja leukakirurgia
  • suubiologia
  • suun mikrobiologia
  • suun mikrobiologia ja infektiosairaudet
  • suunterveyden epidemiologia
  • suupatologia
  • suuterveystiede
  • sydän- ja rintaelinkirurgia
  • sydän- ja thoraxkirurgia
  • synnytys- ja naistentautioopi
  • syöpäbiologia
  • syöpäepidemiologia
  • syöpägenetiikka
  • syöpätaudit ja sädehoito
  • sädehoito ja syöpätautioppi

T

  • tehohoitolääketiede
  • teoreettinen lastentautioppi
  • terveydenhuollon hallinto
  • terveyspsykologia ja kliininen psykologia
  • thorax- ja verisuonikirurgia
  • toksikologia
  • translationaalinen gynekologinen onkologia
  • transplantaatioimmunologia
  • tuki- ja liikuntaelinten tutkimus
  • työlääketiede
  • työterveyshuolto
  • työterveysoppi

U

  • urologia

V

  • vakuutuslääketiede
  • vatsaelinkirurgia
  • verensiirtolääketiede
  • verisuonikirurgia
  • virologia
  • virusoppi

Y

  • yleislääketiede
  • yleislääketiede

Ohjeet dosentin opetusnäytteestä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

  1. Dosentuurin hakijan tulee antaa kaikille avoin opetusnäyte osana opetustaidon kokonaisarviointia, jollei sitä erityisistä syistä pidetä tarpeettomana (esim. lähialan dosentuuriin liittyen annettu opetusnäyte).
  2. Opetusnäytteen järjestää dosentuuria ehdottanut lääketieteellisen tiedekunnan professori.
  3. Hakija sopii opetusnäytteen aiheen, keston ja pitopaikan opetusnäytteestä vastuussa olevan professorin kanssa. Myös opetusnäytteen ensisijainen kohderyhmä (perusopiskelijat, jatko-opiskelijat) sovitaan yhteisesti ja ilmoitetaan opetusnäytteen alussa.
  4. Opetusnäytteen kesto on 20 – 45 minuuttia ja se sovitaan etukäteen.
  5. Opetusnäytteen järjestävä professori kokoaa arviointiryhmän, johon kuuluu opiskelijoita, dosentteja (kliinisiä opettajia/yliopistonlehtoreita) ja professoreita. Arviointiryhmän laajuus on päätettävissä tilannekohtaisesti, mutta siinä tulee olla vähintään kaksi opiskelijaa, kaksi dosenttia/opettajaa/lehtoria ja professori. Arviointiryhmän dosenttien tulee edustaa sekä dosentuurin alaa tai lähialoja että muita oppialoja.
  6. Opetusnäytteen arviointi perustuu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan arviointikriteereihin. Arvioinnissa hyödynnetään arviointilomaketta, jonka kaikki paikalla olevat täyttävät. Vastuussa oleva professori tekee lopullisen arvion arviointiryhmän arvioiden pohjalta. Opetusnäytteen arvioinnin kohteena ovat seuraavat osa-alueet:
    1. Osaamistavoitteet, kohderyhmä ja konteksti
    2. Asiasisällöt
    3. Opetusmenetelmät ja –välineet
    4. Opetustilanteen yhteenveto ja arviointi
    5. Esiintyminen ja vuorovaikutus
  7. Opetusnäytteestä vastuussa oleva professori toimittaa yhteenvedon hyväksytystä opetusnäytteestä lääketieteellisen tiedekunnan dosenttiasioiden sähköpostiin: dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi.
  8. Opetusnäyte on osa opetustaitoa. Dosentin opetustaito arvioidaan kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan arviointikriteerien perusteella.
  9. Kokonaisarvion opetustaidosta antaa lausunnossaan tiedekunnan dosenttitoimikunta, joka toimii dosentuurin hakuprosessissa opetustaitotoimikuntana. 
Do­sent­ti­toi­mi­kun­ta

Dosenttitoimikunta valmistelee tiedekuntaneuvostolle dosentuurin pääsyvaatimuksiin liittyviä asioita sekä tarkistaa dosenttihakemukset ja asiantuntijaehdotukset ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja antaa lausunnon dosentuuria hakevan opetustaidosta.

Dosenttitoimikunnan kokoukset 2021

  • 30.11.2021; hakemuksen viimeinen jättöpäivä 12.11.2021 (klo 23:59)

Dosenttitoimikunnan kokoukset keväällä 2022

  • 1.2.2022; hakemuksen viimeinen jättöpäivä 14.1.2022 (klo 23:59)
  • 5.4.2022; hakemuksen viimeinen jättöpäivä 18.3.2022 (klo 23:59)
  • 31.5.2022; hakemuksen viimeinen jättöpäivä 13.5.2022 (klo 23:59)

Puheenjohtaja, professori Tero Kivelä tero.kivela@hus.fi
Sihteeri, henkilöstöasiantuntija Minna Arekhau, dosenttiasiat-ltdk@helsinki.fi

Hakemuksen käsittely

Hakemuksen käsittelee dosenttitoimikunta. Jos se puoltaa hakemusta, asia esitellään asiantuntijoille.

Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta olisi täydennettävä. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, asia raukeaa siihen asti, kunnes hakija tuo täydennetyn hakemuksen dosenttitoimikunnan käsiteltäväksi.

Saatuaan asiantuntijoiden lausunnot ja lausunnon opetusansioista tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.