Väitöskirja

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai se on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Väitöskirjan tulee täyttää yhdenvertaiset tieteelliset kriteerit. Sen tulee a) sisältää uutta tieteellistä tietoa, b) osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, c) osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, d) osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä, e) olla tieteellisesti vakuuttava, f) sisältää perusteltuja tuloksia ja g) olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Ohjaajan ja väitöskirjan tekijän velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen.
 
Väitöskirjan alussa on lyhyt 1-2 sivun tiivistelmä (abstract), joka on selvitys väitöskirjasta ja sen tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmän tulee sisältää tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

  1. Aihe ja omintakeisuus sen valinnassa.
  2. Aineiston laatu ja sen soveltuvuus tutkittavan asian selvittämiseen.
  3. Tutkimusmenetelmät ja niiden luotettavuus: onko työn tekeminen vaatinut tutkittavaa probleemaa uudella tavalla valaisevien menetelmien käyttöä tai kokonaan uusien menetelmien luomista.
  4. Tehtyjen havaintojen luotettavuus ja tieteellinen merkitys: vahvistavatko tulokset aikaisempia havaintoja, vai ovatko havainnot aivan uusia.
  5. Johtopäätösten luotettavuus ja kyky verrata omia havaintoja aikaisemmin tehtyihin. Erityisesti on huomioitava johtopäätösten merkitys uusien näköalojen avaamisessa tutkitun probleeman alalla.
  6. Tutkimusalan hallinta ja kirjallisuuden tuntemus.
  7. Tutkimuksen kokoonpano (kirjallisuuskatsauksen, aineistoa, menetelmiä jne. käsittelevien osien keskinäinen laajuus ja looginen järjestely), esitystapa, tyyli sekä kieli- ja painoasu.

Kiittäen hyväksytty -arvosana edellyttää, että tutkimustyön tuloksilla on kansainvälistä merkitystä ja lisäksi että tehdyt havainnot ja johtopäätökset ovat uusia tai selvästi muuttavat aikaisempia käsityksiä tai kliinistä käytäntöä. Jos opiskelija on tehnyt tutkimustyönsä ryhmän jäsenenä, vaaditaan erityisen selvä näyttö opiskelijan omasta panoksesta.

Rehtorin päätöksen (HY/498/00.00.06.00/2017) mukaisesti väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai se on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan tulee täyttää yhdenvertaiset tieteelliset kriteerit:

  1. sisältää uutta tieteellistä tietoa
  2. osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  3. osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  4. osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  5. olla tieteellisesti vakuuttava
  6. sisältää perusteltuja tuloksia ja
  7. olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Ohjaajan ja väitöskirjan tekijän velvollisuus on yhdessä rajata väitöskirjan aihe ja sisältö siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen.

Väitöskirjan alussa on lyhyt 1-2 sivun tiivistelmä (abstract), joka on selvitys väitöskirjasta ja sen tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmän tulee sisältää tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.

Monografiaväitöskirjat

Monografiaväitöskirja on yhden kirjoittajan nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäiseen tutkimustyöhön. Monografiaväitöskirjaksi ei voida hyväksyä aiemmin julkaistua teosta. Kirjoittaja voi kuitenkin julkaista jo ennen varsinaisen väitöskirjan valmistumista väitöskirjansa aihepiiristä artikkeleita, joihin hän voi viitata varsinaisessa väitöskirjassaan. Suoraa lainausta väitöskirjasta ei voi julkaista myöhemmin tutkimusryhmän nimissä. Monografiaväitöskirja on pääsääntöisesti laajuudeltaan enintään 250 sivua. Monografiaväitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu erityisen huolellisesti ennen esitarkastusta.

Artikkeliväitöskirjat

Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti useammasta yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä julkaisusta sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta. Vaadittavien artikkelien määrään vaikuttavat niiden laajuus, tieteellinen merkittävyys ja laatu, julkaisufoorumi sekä tekijän oman työn osuus. Mikäli alkuperäisartikkeleiden määrä on pieni (1-2), on kiinnitettävä erityistä huomiota korkeaan tieteelliseen laatuun ja tehdyn työn määrään; lisäksi seurantaryhmän on annettava väittelyä puoltava lausunto ja väittelijän on osoitettava oma merkittävä osuutensa väitöskirjan alkuperäisartikkeleissa itsensä ja ohjaajan allekirjoittamalla tavallista yksityiskohtaisemmalla selvityksellä (yksittäisen kokeen tai analyysin tarkkuudella).

Kirjoittaja laatii itse väitöskirjan yhteenveto-osan sisältäen kirjallisuuskatsauksen, joka on synteesi väitöskirjan osatöistä. Yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineistot, tutkimustulokset sekä pohdinta ja johtopäätökset. Yhteenvedon tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella.

Väitöskirjan artikkeleiden on pääsääntöisesti oltava julkaistuja korkeatasoisissa kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa tai aikakauslehdissä, tai korkeintaan yhtä lukuun ottamatta oltava julkaistavaksi hyväksyttyjä. Tavanomaisia katsausartikkeleita ei hyväksytä osajulkaisuiksi, mutta korkeatasoiset meta-analyysit ja systemoidut katsaukset voidaan hyväksyä.

Julkaisufoorumin valinta

Tiedekunta suosittelee valitsemaan JUFO-luokitettuja lehtiä (JUFO-luokat 1-3). Tällöin julkaisufoorumi on suurella todennäköisyydellä tieteellisesti ja eettisesti hyväksyttävä. Lista JUFO-luokitetuista lehdistä. Toinen tapa arvioida julkaisufoorumin taso, on tarkistaa, onko se listattu Medlineen, Web of Scienceen ja Pubmediin.

Aivan uusia lehtiä ei ole JUFO:ssa arvioitu, eikä aina myöskään ehditty indeksoimaan Medlineen, PubMed:iin tai Web of Scienceen. Uusia julkaisusarjoja arvioitaessa kustantajan arvovaltaisuudella on suuri merkitys. Jos kustantaja on arvovaltainen ja tunnustettu tiedeseura tai tunnettu tiedekustantaja, niin voi olettaa, että kyseessä on asianmukainen uusi julkaisufoorumi esim. tunnetun lehden "open access”-versio.

Varoitus tieteellisesti kelvottomista lehdistä (predator journals)

Väitöskirjan tekijän on oltava tarkka julkaisufoorumin suhteen, sillä kyseenalaisiksi luokiteltuja lehtiä (ns. predator journals, ”saalistajalehdet”) ei hyväksytä väitöskirjan osatöiksi. Tämän johdosta on tärkeää, että edelläkuvatut julkaisufoorumin valintaan liittyvät tarkistukset tehdään perusteellisesti.

Jos väitöskirjan yhteenveto-osassa käytetään uudelleen taulukoita, kuvia tai kuvaajia väittelijän alkuperäisjulkaisuista, on väittelijän vastuulla varmistaa julkaisun kustantajalta oikeudet niiden esittämiseen osana väitöskirjaa. Monet kustantajat ilmoittavat sivuillaan, että sallivat niiden käytön opinnäytetöissä. Uudelleen käytetyn taulukon, kuvan tai kuvaajan kuvatekstissä tulee esittää maininta, että kustantaja sallii niiden käytön tai että lupa on varmistettu kustantajalta seuraavasti: ”Reproduced with permission from …” ja viite alkuperäisjulkaisuun. Väitöskirjan loppuun liitettävien alkuperäisjulkaisujen osalta ei ole ollut tapana pyytää erillistä uudelleenpainatuslupaa, koska ne esitetään alkuperäisessä muodossaan.

Yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä voi esittää myös julkaisemattomia tuloksia. Tällöin niihin on viitattava asianmukaisesti ("N. N. et al. unpublished results"). Päällekkäisjulkaisemisen välttämiseksi ei julkaisemattomia tuloksia tule kuitenkaan liittää itsenäisen osatyön laajuisena yhteenveto-osaan, mikäli tämä "osatyö" on tarkoitus myöhemmin lähettää julkaistavaksi.

Yhteisjulkaisuissa väitöskirjan tekijällä on oltava selkeästi määriteltävä itsenäinen osuus. Tätä varten tutkija, työnohjaaja ja mahdollinen seurantaryhmä laativat vapaamuotoisen selvityksen tutkijan osuudesta kussakin yhteisjulkaisussa. Jos yhteisjulkaisua on käytetty myös toisessa väitöskirjassa, siitä tulee mainita selvityksessä. On suositeltavaa, että väittelijä toimittaa omaa osuuttaan kuvaavan selvitysluonnoksen myös muille artikkelien kirjoittajille.

Väitöskirjan tekijä toimittaa selvityksen tiedekuntaan, kun hän jättää käsikirjoituksen esitarkastukseen ja myöhemmin esitarkastajille ja vastaväittäjälle. Selvitys voi sisältyä myös väitöskirjan yhteenvetoon tai artikkeliin.

Yhtä julkaisua käytetään pääsääntöisesti vain yhdessä väitöskirjassa, ja pääsääntöisesti vähintään puolet julkaisuista tulee olla sellaisia, joita ei käytetä muissa väitöskirjoissa (tdkn 5.10.2004).

Mikäli väitöskirjan osajulkaisuista yhtä tai useampaa on jo käytetty osana jotakin aikaisemmin julkaistua väitöskirjaa, on tieto tästä lisättävä väitöskirjan osajulkaisulistan perään.

Monografia- ja artikkeliväitöskirjaan sisältyvät osat

  • Sisällysluettelo (sivunumeronti mukana)
  • Artikkeliväitöskirjassa on luettelo julkaisuista, joista se koostuu.
  • Lyhenneluettelo
  • Tiivistelmä "abstract", joka on noin yhden tai kahden sivun pituinen selvitys väitöskirjatyöstä ja sen tärkeimmistä tuloksista. Se sisältää seuraavat asiat: tavoitteet, päämenetelmät, saavutetut tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset.
  • Johdanto
  • Analyyttinen kirjallisuuskatsaus, josta selviää käsiteltävänä olevan aiheen tietouden kehitys ja nykytila.
  • Tutkimuksen kysymyksenasettelu.
  • Selvitys käytetystä aineistosta ja menetelmistä. Aineisto ja menetelmät on esitettävä kirjallisessa muodossa, lisäksi voi käyttää metoditaulukkoa.
  • Oman tutkimuksen tulokset ja niiden pohdinta.
  • Yleispohdinta, jossa omia tutkimustuloksia verrataan kriittisesti aiempaan tutkimukseen.
  • Yhteenveto ja johtopäätökset.
  • Kirjallisuusluettelo.
  • Artikkeliväitöskirjassa liitteenä osajulkaisut.

Väitöskirjan kirjallisuusviittauksien ja kirjallisuusluettelon merkintätavat: Tekstissä kirjallisuusviittauksina käytetään numerointia, jolloin lähdeluettelo on numerojärjestyksessä TAI tekstissä kirjallisuusviittauksina käytetään tekijän nimeä ja vuosilukua, jolloin  lähdeluettelo on aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuusluettelossa artikkeleista mainitaan kaikki kirjoittajat, artikkelin otsikko ja lehden nimi. Aikakauslehdistä käytetään Index Medicus -luettelon lyhennyksiä. Lehden nimen jälkeen ilmoitetaan volyymi, artikkelin alku- ja loppusivu sekä julkaisuvuosi. Monografioihin ja kirjoihin viitattaessa ilmoitetaan kirjan nimi, tekijä tai toimittaja, kustantaja, ilmestymispaikka ja -vuosi sekä viitteen alku- ja loppusivu.

Väitöskirjan (sisä)kansilehdellä ilmoitetaan

  • väitöskirjan nimi
  • kirjoittajan nimi
  • se että kyseessä on väitöskirja
  • painatusluvan myöntänyt tiedekunta
  • tutkimuksen tekopaikka tai -paikat
  • tohtoriohjelma
  • kirjapaino
  • painatuspaikka
  • painatusvuosi
  • ISBN-numero
  • työnohjaajien nimet
  • asiantuntijoiden nimet
  • lauseke: The Faculty of Medicine uses the Urkund system (plagiarism recognition) to examine all doctoral dissertations.

ISBN-numeron antaa Suomen ISBN-keskus: puh. 02941 44329 tai 02941 44312.

Jos väitöskirjan kanteen ei ole muuten valmista (esim. julkaisusarjan mukaista) pohjaa, voi käyttää yliopiston kansimallia.

Huom! Käsikirjoituksen kielentarkistus on väittelijän vastuulla. Tiedekunta suosittelee kielentarkistuksen tekemistä viimeisimpään, esitarkastettuun ja korjattuun käsikirjoitusversioon.

Alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen

Väitöskirjaan liittyvät alkuperäiset tutkimustulokset on tallennettava ainakin niin kauan kuin väitöskirja-asian käsittely tiedekunnassa on ratkaisematta. Ne on esitettävä vaadittaessa tiedekunnalle tai tiedekunnan määräämille asiantuntijoille. Tämä ohje koskee tutkimusmateriaalin säilyttämistä väitöskirjan tarkastusprosessin aikana tiedekunnassa. Muilta osin tutkimusmateriaalin säilyttämistä koskevien säädösten noudattaminen on tutkijan vastuulla.

Väitöskirjan tarkastusprosessin eri vaiheet ovat

  1. esitarkastus
  2. painatus- eli väittelylupa
  3. väitös ja
  4. väitöskirjan hyväksyminen.

Esitarkastus

Kun väitöskirjakäsikirjoitus on valmis, tohtorikoulutettava anoo tiedekuntaneuvostolta käsikirjoituksen esitarkastusta. Mikäli väitöskirja koostuu osajulkaisuista, tulee osajulkaisujen olla korkeintaan yhtä – tai kahta, jos julkaisuja on kuusi tai useampia – lukuun ottamatta julkaistavaksi hyväksyttyjä.

Artikkeliväitöskirjoja, joissa on mukana puutteellisesti viimeisteltyjä artikkelikäsikirjoituksia, ei lähetetä esitarkastukseen, vaan väitöskirja voidaan jättää pöydälle artikkelikäsikirjoituksen viimeistelyä tai korjauksia varten.

Tiedekuntaneuvosto määrää vastuuprofessorin (tai vastuuhenkilön) esityksestä kaksi väitöskirjan alaan perehtynyttä pääsääntöisesti kotimaista esitarkastajaa, jotka antavat tiedekuntaneuvostolle lausunnon väitöskirjakäsikirjoituksesta väittely- eli painatuslupaa varten.

Apuraha väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi.

Painatus- eli väittelyluvan myöntämistä varten tarvitaan puoltavat esitarkastuslausunnot, tiedot vastaväittäjästä ja kustoksesta. Edellytyksenä on, että kaikki väitöskirjakäsikirjoituksen osajulkaisut korkeintaan yhtä lukuun ottamatta (myös niissä tapauksissa, joissa on kuusi tai useampia osajulkaisuja) on hyväksytty julkaistaviksi.

Kun myönteiset esitarkastuslausunnot on saatu, tiedekuntaneuvosto päättää painatus- eli väittelyluvasta ja määrää väitöstilaisuuden vastaväittäjän vastuuprofessorin (tai vastuuhenkilön) esityksestä ja kustoksen. Kustoksena toimii joku tiedekunnan professoreista. Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai henkilö, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot, ja joka edustaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan jotakin tutkimusalaa tai siihen läheisesti liittyvää tieteenalaa. Vastaväittäjän tulee olla tiedekunnan ja pääsääntöisesti Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Vastaväittäjän esteellisyys arvioidaan samojen periaatteiden mukaan kuin esitarkastajien esteellisyys. Hänen tulee olla työn suhteen ulkopuolinen. Hänellä ei saa olla yhteisjulkaisuja väitöskirjan tekijän kanssa. Hänen pitää olla eri osastolta, klinikalta tai tutkimusohjelmasta kuin ohjaaja ja väitöskirjan tekijä. Hän ei saa edustaa samaa osastoa, klinikkaa tai tutkimusohjelmaa tai vastaavaa organisaatiota, jonne väitöskirja on rekisteröity eikä hänellä saa olla tiivistä ja viimeaikaista (3 v.) yhteistyötä ohjaajan kanssa. Esitarkastaja voidaan perustellusta syystä valita vastaväittäjäksi. Väitöskirjan ohjaaja tai väitöskirjan seurantaryhmän jäsen ei voi toimia vastaväittäjänä.

Väittelijän tulee sopia väitöstilaisuuden ajankohdasta väitöstilaisuuden kustoksen ja vastaväittäjän kanssa.

Lisätietoja väitöskirjan julkaisemisesta verkossa löydät E-thesiksestä. Väittelijän ja ohjaajan on huomioitava seuraavaa: Mikäli E-thesis sisältää julkaisemattomia alkuperäisartikkeliin kuuluvia tuloksia, voi E-thesiksen ilmestyminen verkkoon vaikeuttaa tulosten lopullista julkaisemista artikkelimuodossa. Väittelijän ja ohjaajan on tällaisessa tapauksessa harkittava E-thesiksen julkaisemista vasta sitten, kun kaikki alkuperäisartikkelien tulokset on julkaistu.

Väitöskirjaa kokonaisuudessaan on pidettävä esillä yliopiston ilmoitustaululla viisi vuorokautta ennen väitöstilaisuutta ("riiputus").

Väitöstilaisuus

Tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjaa ja jonkun tiedekunnan professoreista väitöstilaisuuden kustokseksi.

Väitöstilaisuuden kulku.

Väitöksestä tiedottaminen

Väitöksestä tiedottaminen lääketieteellisessä tiedekunnassa ohje.

Väitöskirjan jakelu

Väittelijän tulee toimittaa väitöskirjastaan 10 päivää ennen väitöstilaisuutta maksutta yliopistolle vapaakappaleita seuraavien ohjeiden mukaisesti. Väittelijällä on oikeus käyttää yliopiston sisäistä postia jakeluun. Väitöskirjaan tarkoitetut mahdolliset omistuskirjoitukset suositellaan kirjoitettavaksi erilliselle kortille tai paperille kirjan väliin.

Väitöskirjoja "riiputetaan" viisi vuorokautta ennen väitöstilaisuutta yliopiston virallisella ilmoitustaululla päärakennuksen uuden puolen ala-aulassa, Fabianinkatu 33. Ylivahtimestari kiinnittää väitöskirjan nimilehden ilmoitustaululle, ja väitöskirja on nähtävissä ylivahtimestarin huoneessa (Fabianinkatu 33, huone 1131).

Väitöskirjan jakelumäärä on 20 kpl. Määrä on sama riippumatta siitä, julkaiseeko väittelijä väitöskirjastaan paperiversion lisäksi digitaalisen version E-thesis-palvelussa vai pelkästään painetun kirjan.

Helsingin yliopiston väitöskirjat julkaistaan yliopiston avoimessa digitaalisessa arkistossa eli Ethesis-palvelussa. Perustellusta syystä (esim. jos väitöskirja sisältää vielä julkaisemattomia osatöitä) väittelijä voi olla julkaisematta väitöskirjaa Ethesis-palvelussa.  Tällöin väittelijä ei ole oikeutettu saamaan ylipiston painatustukea. Painatustuen saaminen edellyttää työn painattamista yliopiston määrittämässä painotalossa. Lisätietoa painatustuesta Opiskelijan ohjeissa.

Kansalliskirjasto 7 kpl
Osoite: PL 15 (Yliopistonkatu 1)
00014 Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston kirjasto 1 kpl
Osoite: Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto

Päärakennuksen ilmoitustaulu 1 kpl (väitöskirjan julkista esillä pitämistä varten)
Osoite: Helsingin yliopiston ylivahtimestari,
Yliopiston päärakennus,
PL 3 (Fabianinkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto

Loput 11 kpl painettua väitöskirjaa toimitetaan tiedekunnan ohjeiden mukaan seuraavasti:

  • Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos
  • Ohjaaja(t)
  • Lääketieteellinen tiedekunta
    Tieteellisen jatkokoulutuksen koulutussuunnittelija
    PL 63 (Haartmaninkatu 8, 3. krs)
    00014 Helsingin yliopisto

Mahdolliset ylimääräiset kirjat väittelijä toimittaa väitöspaikalle jaettavaksi väitöstilaisuudessa.

Tiedekuntaneuvosto määrää vastuuprofessorin ehdotuksesta väitöstilaisuuteen arvosanalautakunnan, jonka muodostavat pääsääntöisesti vastaväittäjä ja kustos. Kustos ei voi toimia tiedekunnan edustajana, mikäli hän on väitöstutkimuksen ohjaaja. Tiedekunnan edustajan tulee olla Helsingin yliopiston professori tai dosentti (dosentin ei tarvitse olla työsuhteessa yliopistoon) tai dosentin tasoinen tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen. Jääviyskriteerejä ovat osallistuminen väitöskirjatyöhön, muu yhteisjulkaisu väittelijän kanssa, sukulaisuussuhde tai muu jääviyttä aiheuttava suhde väittelijään. Väitöskirjan seurantaryhmän jäsenyys ei ole jääviyskriteeri.

Arvosanaehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän kyky puolustaa väitöskirjaansa väitöstilaisuudessa sekä esitarkastajien lausunnot. Arvosanalautakunnan tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa. Arvosanalautakunta kokoontuu väitöstilaisuuden jälkeen antamaan arvosanaehdotuksen. Mikäli vastaväittäjä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustaja päätyvät arvioinnissaan eri arvosanaan, täyttävät he erilliset lomakkeet ja tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan tulee toimittaa lausunto tiedekunnan jatko-opintopalveluihin kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Kun väitöstilaisuus on pidetty ja tarvittavat lausunnot saatu, tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hylätty, hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Arvostelun pohjana käytetään vastaväittäjän, esitarkastajien ja arvosanalautakunnan lausuntoja.

Lääketieteellinen tiedekunta maksaa vastaväittäjän palkkion ja väitöstilaisuuden salivuokran. Mikäli väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa ja kahvitilaisuudessa käytetään viereistä aulaa tai BM 1:n Faculty Clubia, niin sen 2 h varaus laitetaan samaan tilavaraukseen ja tiedekunta maksaa sen. Jos kahvitilaisuus järjestetään muualla, niin tiedekunta ei maksa tilan vuokraa.

Väittelijä maksaa kahvitarjoilun.

Väittelijän ohjaajan yksikkö maksaa vastaväittäjän matka- ja majoituskuluja seuraavasti:

  • lento: Suomi max 300€, Eurooppa max 600€, Euroopan ulkopuolinen maa max 1000€
  • bussit, taksit yms: yliopiston matkustusohjeen mukaan
  • majoitus: max 2 yötä yliopiston matkustusohjeen mukaisessa hotellissa.

Mikäli ohjaaja ei ole työsuhteessa yliopistoon, em. kulut katetaan kustoksen yksiköstä.

Väittelijän ohjaaja maksaa loput vastaväittäjän matka- ja majoituskulut. Jos ohjaajalla ei ole varoja tai mikäli hän ei ole työsuhteessa yliopistoon, niin vastaväittäjän valinnasta ja kulujen kattamisesta pitää sopia yksikön johtajan kanssa etukäteen.

Vastaväittäjän frakkikuluja ei korvata yksikön varoista.

Muuta:

  • tiedekunnan sihteereitä voi pyytää varaamaan matkat ja majoituksen (grp-ltdk-sihteerit@helsinki.fi)
  • halutessaan matkat ja majoituksen voi varata vastaväittäjä itse, väittelijä tai kustos
  • jos matkoista ja majoituksesta pyydetään lasku suoraan yliopistolle, laskuttajaa pyydetään laittamaan laskuun viitteeksi: N.N. väitöstilaisuus
  • vastaväittäjä toimittaa muista mahdollisista kuluista (bussi, taksi) matkalaskun liitteineen Laura Viertolalle (meilahti-phd@helsinki.fi) joka hoitaa laskun asiatarkastuksen ja toimittaa sen sitten talouspalveluihin maksettavaksi. Matkalaskulomake toimitetaan vastaväittäjälle muiden ohjeiden mukana sähköpostitse väitösprosessin alkaessa.

VÄITTELIJÄ: Helsingin yliopiston sopimushotellit, matkustusohje ja matkavarausjärjestelmä löytyvät Flammasta.

Viitetietoja voit kysellä Laura Viertolalta, meilahti-phd@helsinki.fi

VASTAVÄITTÄJÄ: mikäli varaat matkasi ja majoituksesi itse, kulut (lennot, hotelli, juna-, taksi- tai
bussimatkat) maksetaan jälkikäteen matkalaskulla kuitteja vastaan. Matkalaskulomakkeen saat Satu Kattaiselta yhdessä muiden ohjeiden kanssa.

Lisätietoja kululaskutuksesta saa Tuomas Hurrilta, tuomas.hurri@helsinki.fi