Tähtäätkö tohtoriksi? Lääketieteellisessä tiedekunnassa hakukierroksia on vuodessa pääsääntöisesti kaksi: yksi keväällä ja yksi syksyllä. Jos harkitset jatko-opintojen aloittamista, tutustu hakuohjeisiin huolellisesti hyvissä ajoin ennen seuraavan hakukierroksen alkua. Ota yhteyttä siihen tohtoriohjelmaan, jonka opiskelijaksi haluat. Huolella valmisteltu hakemus on ensimmäinen askel kohti tohtorintutkintoa.
Lukuvuoden 2017-2018 hakuajat ovat lääketieteellisen tiedekunnan isännöimissä tohtoriohjelmissa 1.-14.9.2017 ja 3.-16.4.2018.
Hakemukset liitteineen tulee jättää hakuajan päättymiseen mennessä. Hakemukset lähetetään käyttämällä sähköistä hakulomaketta, joka sulkeutuu haun viimeisenä päivänä klo 15.00.
HUOM. Katso hakuohjeet tohtoriohjelmien omilta sivuilta. Tutustu myös Helsingin yliopiston sivuihin: "Hakuprosessi pähkinänkuoressa".
Lääketieteellisen tiedekunnan isännöimät tohtoriohjelmat:
Muiden tiedekuntien isännöimät ohjelmat, joissa voi suorittaa lääketieteen,
hammaslääketieteen, psykologian ja filosofian tohtorintutkinnot:
Lisätietoja saat Hakijapalveluista: admissions(at)helsinki.fi
Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnot ovat lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettavia jatkotutkintoja, jotka osoittavat kykyä harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä.
HUOM! Katsothan tohtoriohjelmakohtaiset vaatimukset ohjelmien omilta sivuilta ja opinto-oppaista (WebOodi).
Tohtorintutkintoon vaadittavien opintojen tavoitteena on perehdyttää tohtorikoulutettava tieteellisen tutkimuksen ja lääketieteen tutkimuksen yleisiin ongelmiin ja menetelmiin.
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että tohtorikoulutettava:
Tohtorintutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Tutkinto voidaan suorittaa myös osapäivätoimisesti. Tutkinto koostuu opinnoista, joita on oltava yhteensä 40 opintopistettä, ja väitöskirjatyöstä. 1.8.2017 voimaan astuvien tutkintovaatimusten mukaisesti tohtoriopinnot jakautuvat 30 opintopisteen laajuisiin tieteenalaopintoihin ja 10 opintopisteen laajuisiin yleisten valmiustaitojen opintoihin. Uudet tutkintovaatimukset koskevat kaikkia tohtorikoulutettavia, jotka saavat tutkinnonsuoritusoikeutensa 1.8.2017 jälkeen. Tutkinto suoritetaan tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti.
Tieteenalaopintojen tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman tutkimusalan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin, sekä tutkimusalan kehityksen seuraaminen. Tieteenalaopintoihin kuuluu pakollinen tutkimusetiikan opintojakso.
Tieteenalaopintoihin voi sisällyttää kirjatentin. Tieteenalaopinnoiksi voidaan hyväksyä ulkomaille tehtyjä tutkijavierailuja ja ulkomaisissa kongresseissa pidettyjä omia esitelmiä ja postereita, joissa tohtorikoulutettava on 1. tai 2. kirjoittaja. Lisäksi kotimaassa pidettyjä esitelmiä ja postereita sekä sisäisissä, tieteellisissä klinikka- tai laitoskokouksissa pidettyjä esityksiä voidaan sisällyttää tieteenalaopintoihin. Edellä mainituista aktiviteeteista myönnettävien opintopisteiden enimmäismäärät määräytyvät tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti.
Yleisten valmiustaitojen opintojen tavoitteena on perehdyttää tohtorikoulutettava muun muassa lääketieteen ja hammaslääketieteen yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin ja julkaisemiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tutkimustyön eettisiin perusteisiin.
Tiedekunta painottaa yleisten valmiustaitojen opinnoissa erityisesti menetelmäkursseja. Yleisten valmiustaitojen opinnoiksi voidaan hyväksyä kursseja, jotka sisältävät esimerkiksi tieteenfilosofiaa, etiikkaa, tutkimuksen suunnittelua ja metodologiaa. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimuksen raportointiin, julkaisemiseen ja esittämiseen sekä projektityöskentelyyn liittyvät opinnot ja kurssit soveltuvat yleisten valmiustaitojen opinnoiksi. Yleisten valmiustaitojen opintojen sisältö määräytyy tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti. Yleisiin valmiustaitoihin ei voi sisällyttää väitöskirjan alaan kuuluvaa koulutusta.
Koe-eläinkurssi on pakollinen, mikäli väitöskirjatyöntekijä itse tekee eläinkokeita.
Yleisiin valmiustaitoihin voidaan hyväksyä yliopistopedagogiikkaa 5 opintopistettä.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi filosofian tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa tai vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa.
HUOM! Katsothan tohtoriohjelmakohtaiset vaatimukset ohjelmien omilta sivuilta ja opinto-oppaista (WebOodi).
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että tohtorikoulutettava:
1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen (asetus 794/2004, 5 luku, 21 §).
Tohtorin tutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Tutkinto voidaan suorittaa myös osapäivätoimisesti. Tutkinto koostuu väitöskirjatyöstä ja 40 opintopisteen opinnoista. 1.8.2017 voimaan astuvien tutkintovaatimusten mukaisesti tohtoriopinnot jakautuvat 30 opintopisteen laajuisiin tieteenalaopintoihin ja 10 opintopisteen laajuisiin yleisten valmiustaitojen opintoihin. Uudet tutkintovaatimukset koskevat kaikkia tohtorikoulutettavia, jotka saavat tutkinnonsuoritusoikeutensa 1.8.2017 jälkeen. Tutkinto suoritetaan tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti.
Tieteenalaopintojen tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman tutkimusalan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin, sekä tutkimusalan kehityksen seuraaminen. Tieteenalaopintoihin kuuluu pakollinen tutkimusetiikan opintojakso.
Tieteenalaopintoihin voi sisällyttää kirjatentin. Tieteenalaopinnoiksi voidaan hyväksyä ulkomaille tehtyjä tutkijavierailuja ja ulkomaisissa kongresseissa pidettyjä omia esitelmiä ja postereita, joissa tohtorikoulutettava on 1. tai 2. kirjoittaja. Lisäksi kotimaassa pidettyjä esitelmiä ja postereita sekä sisäisissä, tieteellisissä klinikka- tai laitoskokouksissa pidettyjä esityksiä voidaan sisällyttää tieteenalaopintoihin. Edellä mainituista aktiviteeteista myönnettävien opintopisteiden enimmäismäärät määräytyvät tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti.
Yleisten valmiustaitojen opintojen tavoitteena on perehdyttää tohtorikoulutettava muun muassa oman tieteenalansa yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin ja julkaisemiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tutkimustyön eettisiin perusteisiin.
Tiedekunta painottaa yleisten valmiustaitojen opinnoissa erityisesti menetelmäkursseja. Yleisten valmiustaitojen opinnoiksi voidaan hyväksyä kursseja, jotka sisältävät esimerkiksi tieteenfilosofiaa, etiikkaa, tutkimuksen suunnittelua ja metodologiaa. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimuksen raportointiin, julkaisemiseen ja esittämiseen sekä projektityöskentelyyn liittyvät opinnot ja kurssit soveltuvat yleisten valmiustaitojen opinnoiksi. Yleisten valmiustaitojen opintojen sisältö määräytyy tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti. Yleisiin valmiustaitoihin ei voi sisällyttää väitöskirjan alaan kuuluvaa koulutusta.
Koe-eläinkurssi on pakollinen, mikäli väitöskirjatyöntekijä itse tekee eläinkokeita.
Yleisiin valmiustaitoihin voidaan hyväksyä yliopistopedagogiikkaa 5 opintopistettä.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa psykologian tohtorin tutkinnon voi suorittaa pääaineena psykologia, mikäli on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai psykologian maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot sekä harjoittelun.
HUOM! Katsothan tohtoriohjelmakohtaiset vaatimukset ohjelmien omilta sivuilta ja opinto-oppaista (WebOodi).
Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että tohtorikoulutettava:
1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä
3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen (asetus 794/2004, 5 luku, 21 §).
Tohtorin tutkinto vastaa laajuudeltaan työmäärää, joka on suoritettavissa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Tutkinto voidaan suorittaa myös osapäivätoimisesti. 1.8.2017 voimaan astuvien tutkintovaatimusten mukaisesti tutkinto koostuu väitöskirjatyöstä ja 40 opintopisteen opinnoista. Uudet tutkintovaatimukset koskevat kaikkia tohtorikoulutettavia, jotka saavat tutkinnonsuoritusoikeutensa 1.8.2017 jälkeen. Tutkinto suoritetaan tohtoriohjelmakohtaisten vaatimusten mukaisesti.
Tieteenalaopintojen tarkoituksena on tukea väitöskirjatutkimusta ja tohtorikoulutettavan asiantuntemuksen kehitystä. Ne koostuvat psykologian ja neurotieteen opinnoista, menetelmäopinnoista ja väitöskirjatyötä tukevista muun aineen opinnoista. Koulutuksen tavoitteena on syvällinen perehtyminen omaan tutkimusalaan sekä alan kansainvälisen kehityksen seuraaminen, ja siihen suositellaan sisällytettäväksi väitöskirjan alaan liittyviä kotimaisia ja ulkomaisia kongresseja ja kursseja. Huom: tutkintoon tulee aina sisältyä tutkimusetiikan opintojakso.
Yleisten valmiustaitojen opinnot ovat tutkijan taitoja ja tutkijan itseymmärrystä kehittäviä opintoja. Niiden tavoitteena on tohtorikoulutettavan ns. geneeristen taitojen oppimisen tukeminen. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimuksen raportointiin, julkaisemiseen ja esittämiseen liittyvät opinnot ja kurssit soveltuvat koulutukseksi.
Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on voinut 1.8.2008 lähtien suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon luonnontieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta, johon sisältyy sairaalakemistin tai sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus (asetusmuutos 221/1994 14 a §/28.9.2000).
Filosofian lisensiaatin tutkinto muodostuu kahdesta pääosasta: tieteellisistä jatko-opinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta sekä niiden rinnalla suoritettavasta erikoistumiskoulutuksesta. Suoritettavien tieteellisten jatko-opintojen laajuus on 60 opintopistettä.
Filosofian tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneilta ei vaadita filosofian lisensiaatin tutkintoa osana sairaalakemisti- tai mikrobiologikoulutusta. Näille jatkotutkinnon jo suorittaneille annetaan erillinen todistus sairaalakemistin tai sairaalamikrobiologin koulutuksen suorittamisesta.
Jatko-opintokelpoisuus
Sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen perusvaatimuksena on ylempi luonnontieteellinen korkeakoulututkinto tai diplomi-insinöörin tutkinto, joihin sisältyy laaja oppimäärä biokemiaa tai kemiaa, tai vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto.
Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen perusvaatimuksena on pääsääntöisesti filosofian maisterin, maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tai elintarviketieteiden maisterin (FM, MMM tai ETM) tutkinto pääaineena yleinen mikrobiologia (biotieteellinen tiedekunta, HY) tai mikrobiologia (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, HY). Tämän lisäksi sellaiselta hakijalta, jolla on biotieteellinen maisterintutkinto pääaineena muu kuin mikrobiologia, tarvitaan syventävät opinnot (ns. sivulaudatur, 120 op) yleisestä mikrobiologiasta sekä 6 kk:n työharjoittelu mikrobiologian alalla ja lisänäyttö tieteellisestä toiminnasta (erikoistyön lisäksi esim. osallisuus tieteellisessä artikkelissa tai sivutyön ohjattu täydennys pro gradu-tutkielmaksi).
Koulutukseen voi hakea, kun henkilö on suorittanut vaaditun perustutkinnon ja hänet on valittu tai hän on toiminut koulutustoimessa, virassa tai viransijaisuudessa vähintään yhden (1) kuukauden.
Hakuajat ja menettely
Käytössä on jatkuva haku. Hakija toimittaa opintotoimistoon vaaditut hakuasiakirjat, joissa on FL-tutkinnon ja lisensiaatintutkimuksen ohjaajan ja koulutusohjelman vastuuhenkilön puollot. Opinto-oikeuden myöntämisestä päättää dekaani.
Valintakriteerit
Sairaalamikrobiologikoulutus
Vastuuhenkilö kliininen opettaja Hanna Jarva hanna.jarva (at) helsinki.fi
Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen opinto-opas (koskee erikoistuvia, jotka saavat opinto-oikeuden 1.8.2015 alkaen)
Sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutuksen opinto-opas (koskee erikoistuvia, jotka saavat opinto-oikeuden 1.8.2013 alkaen)
Sairaalakemistikoulutus
Sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen opinto-opas (koskee erikoistuvia, jotka saavat opinto-oikeuden 1.8.2015 alkaen)
Sairaalakemistin erikoistumiskoulutuksen opinto-opas (koskee erikoistuvia, jotka saavat opinto-oikeuden 1.8.2013 alkaen)
Koulutussopimus
Henkilökohtainen koulutussopimus voidaan solmia, jos koulutettava suorittaa erikoistumiskoulutuksen palvelua yliopistosairaalan ulkopuolisessa koulutuspaikassa. Koulutusohjelman vastuuhenkilö päättää palvelun hyväksymisestä yliopistosairaalan ulkopuolisessa koulutuspaikassa. Koulutussopimuksen voi toimittaa tiedekunnan opintotoimistoon todistushakemuksen yhteydessä (=valmistumisvaiheessa).
Lokikirja
Sairaalakemistikoulutuksen lokikirja
Kuulustelut
Sairaalakemistin ja sairaalamikrobiologin koulutukseen kuuluu valtakunnallinen pätevyyskuulustelu. Kuulusteluun ilmoittaudutaan sähköisesti viisi viikkoa ennen kuulustelupäivää. Ilmoittautumisohjeet ja -lomake löytyvät kuulustelua koskevilta sivuilta. Ilmoittautuminen välittyy tiedekuntaan, jossa opinto-oikeus tarkistetaan. Saat vielä sähköpostitse tiedon tenttiin hyväksymisestä.
Tiedekunta antaa todistuksen suoritetusta tutkinnosta. Ennen tutkintotodistuksen hakemista jatko-opiskelijan tulee ensin hyväksyttää erikoistumiskoulutuksen kokonaisuus. Hakemuksessa hänen tulee eritellä ne palvelussuhteet ja koulutustilaisuudet, jotka esitetään otettavaksi huomioon. Kaikista esitetyistä palveluista ja koulutustilaisuuksista tulee olla todistukset hakemuksen liitteinä. Palvelutodistuksista tulee ilmetä myös kaikki poissaolot ja keskeytykset.
Kun jatko-opiskelija on hyväksyttänyt erikoistumiskoulutuksen kokonaisuuden, voi hän hakea filosofian lisensiaatin tutkintotodistusta.