Hae dosentiksi

Dosentin arvon perusta
Dosentuuri on oppiarvo, jonka yliopisto voi yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan hakemuksesta myöntää tutkijalle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito.

Dosentin arvon myöntäminen
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentin arvon myöntää kansleri tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kaikki dosentuurit ovat Helsingin yliopiston eivätkä erillisten tiedekuntien dosentuureja.

Dosentin arvon vaikutukset
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 § (8.10.2009) mukaan dosentti voi osallistua oppialansa opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.

Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon eikä dosentilla siksi ole ilman erillistä sopimusta oikeutta palkkioon tai yliopiston henkilöstölle kuuluviin etuihin.

Dosentin arvo on kelpoisuusvaatimus eräisiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan virkoihin.

Dosenttisopimus
Helsingin yliopiston henkilökuntaan kuulumattomat dosentit, jotka haluavat toimia omalla oppialallaan yliopiston hyväksi ja olla vuorovaikutuksessa yliopistoon, voivat rehtorin päätöksen 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti tehdä oppialaansa vastaavan yliopiston yksikön kanssa dosenttisopimuksen, jolla sovitaan yhteistyön muodoista ja ehdoista. Sopimus ei muodosta palvelusuhdetta yliopistoon vaan siinä sovitaan niistä eduista ja oikeuksista, joita dosentti saa osallistuessaan tiedekunnan tai osaston toimintaan. Yliopisto maksaa tehdystä työstä korvauksen siten kuin ennen opetuksen tai työtehtävän alkamista erikseen sovitaan.

Sopimus edellyttää aina halukkuutta kummaltakin osapuolelta. Sen hyväksyy ja allekirjoittaa osaston johtaja, joka harkitsee, onko sopimuksen tekeminen yksikön tarpeiden ja etujen mukaista. Sopimukseen merkitään voimassaoloaika vuosina. Se voidaan molemminpuolisesti myös irtisanoa ennen määräajan päättymistä tai uusia sen jälkeen.

Dosentin arvo ja eläkkeelle siirtyminen
Dosentti, joka siirtyy eläkkeelle, voi solmia dosenttisopimuksen. Dosentin arvon hakeminen ei ole tarpeen emeritusprofessorille, joka haluaa säilyttää yhteyden Helsingin yliopistoon. Rehtorin päätösten 2/3/2010 ja 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti emeritusprofessori voi solmia sisällöltään dosenttisopimusta vastaavan professorisopimuksen.

Ennen uutta yliopistolakia myönnetty dosentin arvo
Helsingin yliopiston kansleri on 25.1.2010 antanut päätöksen, jolla hän myönsi dosentin arvon henkilöille, jotka on nimitetty dosentiksi Helsingin yliopistoon ennen uuden yliopistolain (558/2009) voimaantuloa. Tällä päätöksellä ei kuitenkaan palautettu ennen uuden yliopistolain voimaantuloa päättynyttä dosentuuria.

Dosentin arvoa haetaan yliopiston rekrytointijärjestelmästä

Helsingin yliopistoon työsuhteessa olevat hakijat kirjautuvat SapHR portaaliin Flammassa. Suosittelemme Internet Explorer -selaimen käyttöä. Kirjautumisen jälkeen hae oikea hakuilmoitus viitekoodilla HY9368. Ilman oikeaa viitekoodia hakemus ei kohdistu oikeaan prosessiin.

Ulkoiset hakijat kirjautuvat eRekry/SapHR –järjestelmään tästä.
Suosittelemme Internet Explorer -selaimen käyttöä. Kirjautumisen jälkeen hae oikea hakuilmoitus viitekoodilla HY9370.  Ilman oikeaa viitekoodia hakemus ei kohdistu oikeaan prosessiin.

Vain ohjeiden mukaan täytettynä ja jättöpäivään mennessä toimitetut hakemukset käsitellään dosenttitoimikunnan seuraavassa kokouksessa. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Lääketieteellinen tiedekunta pyytää hakijaa toimittamaan lisäksi seuraavat asiakirjat tallennettuna ohjeen mukaan.

1. Hakemuslomake
Hakemuslomake allekirjoitettuna.

2. Curriculum vitae ja tutkintotodistukset
Curriculumin pituus on 1-2 sivua. Mukaan liitetään kopiot perus- ja tohtorintutkinnon tutkintotodistuksista ja palvelutodistuksista. Curriculumissa tulee olla merkintä toisen kotimaisen kielen (suomenkielisillä ruotsin ja ruotsinkielisillä suomen kielen) taidosta. Jos kielitaitoa ei ole todettu tutkintotodistuksessa, hakemukseen liitetään kopio kielitodistuksesta. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, liitetään myös kopio passin ensimmäisestä sivusta.

3. Julkaisuluettelo
Tiedekunta on kokouksissaan 29.10.1982 ja 5.2.1985 päättänyt julkaisuluettelosta seuraavan:
”Dosentin tehtävä on akateeminen, ja hakijan pätevyyttä arvosteltaessa tulee kiinnittää päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen.  Päätöksen hakijan pätevyydestä tekee tiedekuntaneuvosto. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella tiedekunnan jäsenellä on mahdollisuus perehtyä hakijan tieteellisiin ansioihin eikä tehdä ratkaisua pelkästään asiantuntijanlausuntojen perusteella.”

Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:

A. Väitöskirjan osatyöt
B. Muut alkuperäisartikkelit
C. Alkuperäisartikkeliksi katsotaan kirjoitus, jonka oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät tutkimustulokset ja joka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää. Julkaistavaksi hyväksytyt (in press) käsikirjoitukset voidaan liittää julkaisuluetteloon lisäämällä niihin merkintä ”hyväksytty julkaistavaksi”. Lopullinen hyväksymiskirje tulee silloin esittää liitteenä. Julkaistavaksi lähetettyjä ja arvioitavana tai valmisteltavana olevia käsikirjoituksia ei liitetä julkaisuluetteloon.
D. Alkuperäisartikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa. Tämä ei koske lyhennelmiä, joista ilmoitetaan vain lukumäärä.
E. Tapausselostukset kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointi­järjestelmää
F. Katsaukset ja pääkirjoitukset kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja oppikirjoissa
G. Alkuperäisartikkelit ja katsaukset suomalaisissa oppikirjoissa ja arviointijärjestelmää käyttävissä julkaisusarjoissa
H. Yleistajuiset artikkelit
I. Verkkoaineistot

Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla. Julkaisuluettelossa noudatetaan Vancouver-järjestelmää (esim. Wilson DH, Thyson WT: Artikkelin nimi. Am J Clin Patol 1991; 29:762-770).

Kunkin julkaisun perään merkitään:

  1. julkaisusarjan Impact factor -luku, 
  2. julkaisusarjan järjestysluku oman alansa julkaisuissa
  3. tieto siitä kuinka monta kertaa julkaisuun on viitattu kirjallisuudessa.

Tiedot näistä on saatavissa Meilahden kampuskirjasto Terkosta.

Web of Science

Vain sellaiset Open Access-julkaisut, joissa on käytetty referee-järjestelmää, katsotaan alkuperäisjulkaisuiksi, ja arvioidaan tapauskohtaisesti. Hakijan tulee myös itse arvioida kokemustaan julkaisuprosessista ja merkitä Open Access-julkaisut julkaisuluetteloonsa laittamalla viitteen loppuun merkinnän ”Open Access” lihavoimalla. Tällaisten julkaisujen kelpoisuuteen alkuperäisjulkaisuina dosenttitoimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakemuksen arvioinnin yhteydessä. Itsearviossa voi käyttää apuna mm. seuraavia lähteitä:

Scholarly Open Access
Scholarly Open Access Individual journals

Hakijan on merkittävä julkaisuluetteloonsa, mikäli hän on julkaisussa ollut tasavertainen tekijä ensimmäisen kirjoittajan kanssa, eli siis  ”equal contribution” –asemassa.

Arvioinnissa  otetaan ensisijaisesti huomioon julkaisujen laatu huomioiden alakohtaisuus ja artikkelit, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa. Tällaisten julkaisujen määrä on tyypillisesti vähintään 20. 

Tiedekuntaneuvoston päätöksen (14.6. 2016) mukaisesti hakijan tieteellisen tuotannon tulee osoittaa, että hakija on luonut oman tutkimuslinjansa ja että hakijan tutkimustyö jatkuu aktiivisena. Aktiivisen tutkimustoiminnan kriteerinä hakijan ilmoitetusta vähintään 20 alkuperäisjulkaisusta pääsääntöisesti kahden (2) tulee olla ilmestynyt viimeisimmän 3 vuoden aikana.

Tapausselostuksia ei pääsääntöisesti lueta alkuperäisartikkeleiksi. Jos alkuperäisjulkaisuksi esitetään tapausselostusta, tulee hakijan perustella, miksi julkaisu tulisi hyväksyä alkuperäisjulkaisuksi. Tällaiset julkaisut luetaan pääsääntöisesti tapausselostuksiin. Alkuperäisjulkaisuksi hyväksyminen edellyttää, että julkaisun oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät alkuperäiset tieteelliset tutkimustulokset.

4. Julkaisuluettelo valituista 20 julkaisusta.

5. Vapaamuotoinen selvitys tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta tutkimusten toteuttamisessa (enintään 2 sivun pituinen)

6. Selvitys tieteellisestä jatkokoulutuksesta
Tiedekuntaneuvoston päätöksen 23.2.1999 mukaan huomioon otetaan mm. kotimainen tai ulkomainen tohtoritutkijakoulutus , kurssit, osallistuminen oppialansa koti- ja ulkomaisiin tieteellisiin kokouksiin ja muut vastaavat ansiot. Myös hakijan hankkima kilpailtu tutkimusrahoitus osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen lasketaan eduksi.

7. Selvitys opetusansioista

  • Opetusansiot tulee selvittää tiedekunnan opetusansioiden kartoituslomakkeen mukaisesti
  • Selvitys käydyistä kursseista tulee liittää hakemukseen.

Dosentilla tulee yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan olla hyvä opetustaito. Hyvä opetustaito osoitetaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ensisijaisesti vähintään 5 opintopisteen pedagogisilla teoriaopinnoilla (suositellaan, että pedagogiseen koulutukseen hakeudutaan ennen hakemuksen jättöä) tai vähintään 2 vuoden kokopäiväisenä opettajana toimimisella. Hakija voi osoittaa opetustaitonsa myös muulla tavoin, jolloin dosenttitoimikunta arvioi niiden riittävyyden tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisin mukaisesti.

Hakijalta toivotaan aktiivista osallistumista nuorempien tutkijoiden koulutukseen ja tutkimustyön ohjaamiseen. Tutkijankoulutusansioita voi osoittaa mm. ohjatuilla syventävillä ja gradututkielmilla, käynnissä olevien tohtorikoulutettavien julkaisujen laadulla ja tohtorikoulutuskurssien järjestämisellä.

Dosenttitoimikunta toimii dekaanin päätöksen 22.3.2011 mukaan opetustaitotoimikuntana dosentuuria hakevien osalta. Toimikunta voi tarvittaessa pyytää opetusansioista lausunnon tiedekunnan opetustaitotoimikunnalta.

8. Opetusnäyte
Hakijan tulee antaa opetusnäyte, joka voi olla luento tai vastaava opetustapahtuma. Käytännössä tämä useimmiten tapahtuu dosenttihakemuksen jättämisen jälkeen. Opetusnäyte on annettava haetulta oppialalta ja ajallisesti riittävän lähellä hakuajankohtaa. Dosenttitoimikuntaa voi pyytää arvioimaan, voiko muussa yhteydessä aikaisemmin pidettyä opetusnäytettä käyttää hyväksi. Mikäli näyteluento on annettu toiseen yliopistoon, uusi näyteluento on aina suoritettava. Saatuaan tiedon opetusnäytteen arvosanasta dosenttitoimikunta antaa tiedekuntaneuvostolle lausunnon hakijan opetusansioista.

9. Selvitys kliinisestä palvelusta
Kliinisen alan dosentuuria hakevalta vaaditaan tiedekuntaneuvoston päätöksen 25.11.1986 mukaan erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon jälkeen vähintään 2 vuoden palvelu senioritehtävissä. Senioripalvelua on toimiminen kliinisen opettajan, yliopiston lehtorin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, osastonylilääkärin, apulaisylilääkärin, erikoishammaslääkärin, osastonhammaslääkärin tai muissa vastaavissa tehtävissä. Hakemuksessa tulee esittää laskelma kliinisen palveluksen täyttymisestä.

10. Asianomaisen alan professorin ehdotus oppialaksi ja asiantuntijoiksi
Dosentuurin oppialan tulisi pääsääntöisesti noudattaa olemassa olevia dosentuurien ja professuurien oppialoja, joista on luettelo tiedekunnan sivuilla. Mikäli uutta oppialaa halutaan esittää, on esitys perusteltava asiantuntijaehdotuksen yhteydessä selkeästi. Helsingin yliopistossa ei yhdellä henkilöllä voi olla kahta erillistä dosentuuria. Dosentuurin oppialan vaihto tai alojen yhdistäminen on mahdollista. Asiasta päättää tiedekuntaneuvosto.

Kaikki asiakirjat toimitetaan tiedekunnan kansliaan, PL 61, TERKKO, 3 krs B-siipi, 00014 Helsingin yliopisto. Kanslia on avoinna klo 9.00-15.00.
Lisätietoja antaa Tania Sawkins puh. 02941 26619, tania.sawkins@helsinki.fi.

Dosenttitoimikunta valmistelee tiedekuntaneuvostolle dosentuurin pääsyvaatimuksiin liittyviä asioita sekä tarkistaa dosenttihakemukset ja asiantuntijaehdotukset ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja antaa lausunnon dosentuuria hakevan opetustaidosta.

Syksyn 2018 hakemusten jättöpäivät (suluissa kokouspäivä)

  1. 21.8.2018 (4.9.2018)
  2. 23.10.2018 (6.11.2018)

Hakemuksen käsittelee aluksi dosenttitoimikunta. Jos se puoltaa hakemusta, asia esitellään tiedekuntaneuvostossa.

Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta olisi täydennettävä. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, asia raukeaa siihen asti, kunnes hakija tuo täydennetyn hakemuksen dosenttitoimikunnan käsiteltäväksi.

Tiedekuntaneuvosto päättää asiantuntijoista, minkä jälkeen tiedekunnan kanslia toimittaa hakuasiakirjat ja julkaisut asiantuntijoille. Saatuaan asiantuntijoiden lausunnot ja lausunnon opetusansioista tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.