Hae dosentiksi

Dosentin arvon perusta
Dosentuuri on akateeminen arvonimi, jonka yliopisto voi yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan hakemuksesta myöntää tutkijalle, jolla on perusteelliset tiedot alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito.

Dosentin arvon myöntäminen
Helsingin yliopiston johtosäännön 52 § (15.4.2015) mukaan dosentin arvon myöntää kansleri tiedekuntaneuvoston esityksestä. Kaikki dosentuurit ovat Helsingin yliopiston eivätkä yksittäisten tiedekuntien dosentuureja.

Dosentin arvon vaikutukset
Dosentti on alallaan tieteellisesti ja opettajana taitavaksi tunnustettu yliopistoyhteisön arvostettu jäsen. Lääketieteellisen tiedekunnan dosenteilla on olennainen merkitys tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen sekä kliinisen lääketieteen edistämisessä. Dosenttien tärkeä tehtävä yliopistoyhteisössä on myös opetus.

Helsingin yliopiston johtosäännön 52 § (15.4.2015) mukaan dosentti voi osallistua tieteenalansa opetukseen, opiskelijoiden ohjaamiseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.

Dosentin arvo ei perusta työsuhdetta yliopistoon eikä dosentilla ole ilman erillistä sopimusta oikeutta palkkioon tai yliopiston henkilöstölle kuuluviin etuihin.

Dosentin arvoa ei kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan tule kääntää muille kielille siten, että se antaisi harhaanjohtavan kuvan palvelusuhteesta yliopistoon. Helsingin yliopiston dosentin arvoa ei siksi tule kääntää englanniksi ”adjunct professor” vaan ”title of docent”.

Dosentin arvo on kelpoisuusvaatimus eräisiin Helsingin yliopistollisen sairaalan virkoihin.

Dosenttisopimus
Helsingin yliopiston henkilökuntaan kuulumattomat dosentit, jotka haluavat tukea yliopistotyötä omalla tieteenalallaan, toimia aktiivisemmin tiedekunnan jäsenenä ja olla vuorovaikutuksessa yliopistoon, voivat rehtorin päätöksen 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti tehdä tieteenalaansa vastaavan tiedekunnan yksikön kanssa dosenttisopimuksen, jolla sovitaan yhteistyön muodoista ja ehdoista. Sopimus ei perusta palvelusuhdetta yliopistoon vaan siinä sovitaan niistä eduista ja oikeuksista, joita dosentti saa osallistuessaan tiedekunnan tai yksikön toimintaan. Dosenttisopimuksen tehneelle maksetaan tehdystä työstä korvaus siten kuin ennen opetuksen tai työtehtävän alkamista erikseen sovitaan.

Dosenttisopimus edellyttää halukkuutta kummaltakin osapuolelta. Sen hyväksyy osaston johtaja, joka harkitsee, onko sopimuksen tekeminen yksikön tarpeiden ja etujen mukaista. Sopimukseen sisällytetään yhteistyön muodot ja voimassaoloaika vuosina. Se voidaan molemminpuolisesti irtisanoa ennen määräajan päättymistä tai uusia sen jälkeen. Käytännön järjestelyt dosenttisopimuksen solmimisen jälkeen hoidetaan yliopistopalvelujen kanssa. Dosentti saa tällöin yliopiston käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteen ja pääsyn tietojärjestelmiin ja kirjastotietokantoihin.

Dosenttisopimus solmitaan verkossa.

Dosentin arvo eläkkeelle siirtyessä
Dosentti, joka siirtyy eläkkeelle, voi solmia dosenttisopimuksen. Dosentin arvon hakeminen ei ole tarpeen emeritusprofessorille, joka haluaa säilyttää yhteyden Helsingin yliopistoon. Rehtorin päätösten 2/3/2010 ja 2/4/2010 (13.12.2010) mukaisesti emeritusprofessori voi solmia sisällöltään dosenttisopimusta vastaavan professorisopimuksen.

Ennen nykyistä yliopistolakia (558/2009) myönnetty dosentin arvo
Helsingin yliopiston kansleri antoi 25.1.2010 päätöksen, jolla hän myönsi dosentin arvon henkilöille, jotka olivat kyseisenä päivänä Helsingin yliopiston dosentteja.

Dosentin arvon hakeminen
Dosentuuria haetaan lähettämällä pyydetyt hakuasiakirjat Päivi Sinisalolle paivi.sinisalo (at) helsinki.fi hakemuksen viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Vain hakuohjeiden (kts. myös Ohjeet ja lomakkeet -> Hakuohjeet) mukaan täytetyt ja jättöpäivään mennessä toimitetut hakemukset käsitellään dosenttitoimikunnan seuraavassa kokouksessa. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä.

Lääketieteellinen tiedekunta pyytää hakijaa toimittamaan seuraavat asiakirjat tallennettuna hakuohjeiden mukaan yhtenä PDF-tiedostona.

1. Hakemuslomake
Hakemuslomake allekirjoitettuna. Hakemuslomakkeessa tulee olla tieto myös ehdotetuista asiantuntijoista.

2. Curriculum vitae ja tutkintotodistukset
Curriculumin pituus on 1-2 sivua. Mukaan liitetään kopiot perus- ja tohtorintutkinnon tutkintotodistuksista ja palvelutodistuksista. Jos hakija ei ole Suomen kansalainen, liitetään mukaan kopio passin ensimmäisestä sivusta.

Curriculumissa tulee olla merkintä toisen kotimaisen kielen (suomenkielisillä ruotsin ja ruotsinkielisillä suomen kielen) taidosta. Jos kielitaitoa ei ole todettu tutkintotodistuksessa, hakemukseen liitetään kopio kielitodistuksesta.

Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hänellä ei olisi suomen ja ruotsin kielen taitoa. Kansleri myöntää hänelle Helsingin yliopiston johtosäännön 32 § nojalla erivapauden yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta samalla kuin dosentin arvon.

3. Julkaisuluettelo
Tiedekunta on 29.10.1982 ja 5.2.1985 päättänyt julkaisuluettelosta seuraavan:

”Dosentin tehtävä on akateeminen, ja hakijan pätevyyttä arvosteltaessa tulee kiinnittää päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen.  Päätöksen hakijan pätevyydestä tekee tiedekuntaneuvosto. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella tiedekunnan jäsenellä on mahdollisuus perehtyä hakijan tieteellisiin ansioihin eikä tehdä ratkaisua pelkästään asiantuntijanlausuntojen perusteella.”

Tiedekunta edellyttää, että hakija ryhmittelee julkaisunsa seuraavasti:

A. Väitöskirjan osatyöt

B. Muut alkuperäisartikkelit                                                                                                         Alkuperäisartikkeliksi katsotaan kirjoitus, jonka oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät tutkimustulokset ja joka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää. Julkaistavaksi hyväksytyt (in press) käsikirjoitukset voidaan liittää julkaisuluetteloon lisäämällä niihin merkintä ”hyväksytty julkaistavaksi”. Hyväksymiskirje tulee silloin esittää liitteenä. Julkaistavaksi lähetettyjä ja arvioitavana tai valmisteltavana olevia käsikirjoituksia ei liitetä julkaisuluetteloon.

C. Alkuperäisartikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa. Tämä ei koske lyhennelmiä, joista ilmoitetaan vain lukumäärä.

D. Tapausselostukset kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joissa käytetään arviointijärjestelmää

E. Katsaukset ja pääkirjoitukset kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja oppikirjoissa

F. Alkuperäisartikkelit ja katsaukset suomalaisissa oppikirjoissa ja arviointijärjestelmää käyttävissä julkaisusarjoissa

G. Yleistajuiset artikkelit

H. Verkkoaineistot

Julkaisuluettelon muotoilusta:
Hakijan nimi korostetaan tekijäluettelossa lihavoimalla tai alleviivaamalla. Luettelosta tulee käydä ilmi kaikki julkaisun tekijät (luetteloa ei saa lyhentää et al. merkinnällä).

Hakijan on merkittävä julkaisuluetteloon, onko hän julkaisussa tasavertainen tekijä esim. ensimmäisen kirjoittajan kanssa. Merkitse asteriskilla (*) tasavertaisessa asemassa olevat kirjoittajat, ja lisää viitteen loppuun merkintä ”*Equal contribution” lihavoituna.

Hakijan on oltava artikkelin kirjoittaja tai julkaisusta tulee muuten ilmetä, että hakija on aktiivisesti osallistunut tutkimuksen suunnitteluun, tulosten analysoimiseen tai artikkelin kirjoittamiseen (esim. protocol writing committeen tai reading centerin jäsenyys). Toimiminen paikallisena aineiston kerääjänä tai vastaavassa tehtävässä (esim. collaborator tai investigator) ei ole riittävä. Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoittajaluettelo tyypillisesti päättyy tutkimusryhmän nimeen, jota edeltävät sanat ”for the <konsortion nimi>” tai ”on behalf of <konsortion nimi>”, ja konsortion jäsenet on listattu muualla julkaisussa. Tämän tyyppisen osallistumisen konsortiotutkimukseen voi tuoda esiin muualla ansioluettelossaan.

Julkaisuluettelossa noudatetaan Vancouver-järjestelmää (esim. Wilson DH, Thyson WT: Artikkelin nimi. Am J Clin Patol 1991; 29:762-770).

Kunkin julkaisun perään merkitään:

1. julkaisusarjan Impact factor -luku. Journal Citation Reports

2. julkaisusarjan järjestysluku oman alansa julkaisuissa Journal Citation Reports

3. tieto siitä kuinka monta kertaa julkaisuun on viitattu kirjallisuudessa. Web of Science

Tiedot näistä on saatavissa Meilahden kampuskirjasto Terkosta.

4. Open Access-julkaisut merkitään lisäämällä viitteen loppuun merkintä ”Open Access” lihavoituna. Vain sellaiset Open Access-julkaisut, joissa on käytetty referee-järjestelmää, katsotaan alkuperäisjulkaisuiksi, ja ne arvioidaan tapauskohtaisesti. Hakijan tulee itse arvioida kokemustaan julkaisuprosessista ja sen tieteellisyydestä. Tällaisten julkaisujen kelpoisuuteen alkuperäisjulkaisuina dosenttitoimikunta kiinnittää erityistä huomiota hakemuksen arvioinnin yhteydessä. Itsearviossa voi käyttää apuna mm. seuraavia lähteitä:

https://tinyurl.com/yxsh74ss

https://tinyurl.com/y2kv3pq5

https://tinyurl.com/y474j7of

Arvioinnissa otetaan ensisijaisesti huomioon julkaisujen laatu huomioiden alakohtaisuus ja artikkelit, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä asiantuntijamenettelyä käyttävissä julkaisusarjoissa. Tällaisten julkaisujen määrä on tyypillisesti vähintään 20.

Tapausselostuksia ei pääsääntöisesti lueta alkuperäisartikkeleiksi. Jos alkuperäisjulkaisuksi esitetään tapausselostusta, tulee hakijan perustella, miksi julkaisu tulisi hyväksyä alkuperäisjulkaisuksi. Hyväksyminen edellyttää, että tällaisen julkaisun oleellisena sisältönä ovat muihin artikkeleihin sisältymättömät alkuperäiset tieteelliset tutkimustulokset.

Tiedekuntaneuvoston päätösten 14.6.2016 ja 15.9.2020 mukaisesti hakijan tieteellisen tuotannon tulee osoittaa, että hakija on luonut oman tutkimuslinjansa ja että hakijan tutkimustyö jatkuu aktiivisena. Aktiivisen tutkimustoiminnan kriteerinä hakijan ilmoittamista vähintään 20 alkuperäisjulkaisusta vähintään kahden (2) tulee olla ilmestynyt viimeisimmän 36 kuukauden aikana.

Tiedekuntaneuvoston päätöksen 9.5.2017 mukaan psykologian ja logopedian osalta hakemukset käsitellään 9.5.2019 jälkeen lääketieteellisen tiedekunnan vaatimusten mukaisesti myös julkaisujen määrän osalta.

4. Julkaisuluettelo valituista 20 julkaisusta
Hakijan tulee laatia julkaisuluettelo tiedekunnan ohjeiden mukaan.

5. Vapaamuotoinen selvitys tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta tutkimusten toteuttamisessa
Selvityksen pituus on enintään 2 sivua.

6. Selvitys tieteellisestä jatkokoulutuksesta
Tiedekuntaneuvoston päätöksen 23.2.1999 mukaan huomioon otetaan mm. kotimainen tai ulkomainen tohtoritutkijakoulutus, kurssit, osallistuminen tieteenalansa koti- ja ulkomaisiin tieteellisiin kokouksiin ja muut vastaavat ansiot. Myös hakijan hankkima kilpailtu tutkimusrahoitus osoittaa kykyä itsenäiseen tieteelliseen tutkimukseen lasketaan eduksi.

7. Selvitys opetusansioista
Opetusansiot tulee selvittää tiedekunnan opetusansioiden kartoituslomakkeen mukaisesti. Selvitys käydyistä kursseista tulee liittää hakemukseen. Todistus pedagogisista opinnoista tulee liittää hakemukseen.

Dosentilla tulee yliopistolain (558/2009) 89 § mukaan olla hyvä opetustaito. Hyvä opetustaito osoitetaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ensisijaisesti vähintään 2 vuoden kokopäiväisenä opettajana toimimisella tai vähintään 5 opintopisteen pedagogisilla teoriaopinnoilla. Tiedekuntaneuvosto suosittelee, että pedagogiseen koulutukseen hakeudutaan ennen hakemuksen jättöä. Hakija voi osoittaa opetustaitonsa myös muulla tavoin, jolloin dosenttitoimikunta arvioi opetusansioiden riittävyyden tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisin mukaisesti.

Hakijalta toivotaan aktiivista osallistumista nuorempien tutkijoiden koulutukseen ja tutkimustyön ohjaamiseen. Tutkijankoulutusansioita voi osoittaa mm. ohjatuilla syventävillä ja gradututkielmilla, käynnissä olevien tohtorikoulutettavien julkaisujen laadulla ja tohtorikoulutuskurssien järjestämisellä.

Dosenttitoimikunta toimii dekaanin päätöksen 22.3.2011 mukaan opetustaitotoimikuntana dosentuuria hakevien osalta. Toimikunta voi tarvittaessa pyytää opetusansioista lausunnon tiedekunnan opetustaitotoimikunnalta.

8. Opetusnäyte
Hakijan tulee antaa opetusnäyte, joka voi olla luento tai vastaava opetustapahtuma. Käytännössä tämä useimmiten tapahtuu dosenttihakemuksen jättämisen jälkeen. Opetusnäyte on annettava haetulta tieteenalalta ja ajallisesti riittävän lähellä hakuajankohtaa. Dosenttitoimikuntaa voi pyytää arvioimaan, voiko muussa yhteydessä aikaisemmin pidettyä opetusnäytettä käyttää hyväksi. Mikäli näyteluento on annettu toiseen yliopistoon, uusi näyteluento on aina suoritettava. Opetusnäyte hyväksytään, mikäli arvosana on vähintään hyvä. Saatuaan tiedon opetusnäytteen arvosanasta dosenttitoimikunta antaa tiedekuntaneuvostolle lausunnon hakijan opetusansioista.

Kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan hakija voi käyttää hyödyksi aikaisemman arviointiprosessin kuten yliopistonlehtorin, apulaisprofessorin tai professorin tehtävän täytön yhteydessä toteutettua opetustaidon arviointia, jos se osoittaa hakijalla olevan yliopistolaissa ja johtosäännössä tarkoitettu hyvä opetustaito.

9. Selvitys kliinisestä palvelusta
Kliinisen alan dosentuuria hakevalta vaaditaan tiedekuntaneuvoston päätöksen 25.11.1986 mukaan erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon jälkeen vähintään 2 vuoden palvelu senioritehtävissä. Senioripalvelua on toimiminen kliinisen opettajan, yliopistonlehtorin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, osastonylilääkärin, apulaisylilääkärin, erikoishammaslääkärin, osastonhammaslääkärin tai muissa vastaavissa tehtävissä. Hakemuksessa tulee esittää laskelma kliinisen palveluksen täyttymisestä.

Kliinisen alan dosentuuriin psykologiassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen psykologiaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että psykologin työssä (esim. psykiatrian yksikössä) ja täydennyskoulutusta alalla (esim. erikoistumiskoulutuksen suorittamalla). Kliinisen alan dosentuuriin logopediassa edellytetään maisterin tutkinnon lisäksi kliiniseen logopediaan erikoistumista sekä tutkimustyössä että puheterapeutin työssä ja alan täydennyskoulutusta. Psykologin ja logopedin senioripalveluksi hyväksytään 2 vuoden mittainen toimiminen psykologin, erikoispsykologin/logopedin tehtävissä tai yliopistonlehtorina tai muissa vastaavissa tehtävissä.

10. Asianomaisen alan professorin ehdotus tieteenalaksi ja asiantuntijoiksi
Helsingin yliopiston johtosäännön 52 § mukaan dosentuurin tulee olla tiedekunnan tai tieteenalan kannalta tarkoituksenmukainen. Dosentuurin ala ei saa olla liian suppea eikä ”erityisesti”-sanan avulla muodostettavia täsmennyksiä saa käyttää.

Dosentuurin tieteenalan tulee yleensä noudattaa olemassa olevia dosentuurien ja professuurien tieteenaloja, joista on luettelo tiedekunnan sivuilla. Mikäli uutta tieteenalaa halutaan esittää, on uuden alan tarkoituksenmukaisuus asiantuntijaehdotuksen yhteydessä selkeästi perusteltava. Tiedekuntaneuvoston on esitettävä perustelut kanslerille, jos neuvosto puoltaa haettua dosentuuria.

Dosentuurin ala tulee ilmoittaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Helsingin yliopistossa ei yhdellä henkilöllä voi olla kahta erillistä dosentuuria. Dosentuurin tieteenalan vaihto tai kahden alan yhdistäminen on mahdollista, ja yhdistettävät alat voivat olla yhdestä tai useammasta tiedekunnasta. Tieteenaloja yhdistettäessä on huolehdittava, että tieteellinen pätevyys tulee arvioitua molempien nimikkeessä mainittujen tieteenalan osalta.

Asiantuntijaehdotus tehdään täyttämällä asiantuntijoiden tiedot hakulomakkeeseen.

Vähintään toisen asiantuntijan tulee olla siltä alalta, jolta dosentuuria haetaan, tai siihen läheisesti rinnastuvalta alalta. Asiantuntijoiden tulee pääsääntöisesti edustaa eri yliopistoja.

Jos hakijan ansioita arvioi ulkomainen asiantuntija, tulee hakijan toimittaa pyydetyt hakuasiakirjat englanninkielellä.

Helsingin yliopiston vahva pääsääntö on tieteellisen pätevyyden arviointi kahden asiantuntijalausunnon perusteella. Erityisenä syynä, joka johtosäännön mukaan sallii tieteellisen pätevyyden arvioimisen ilman asiantuntijalausuntoja, voidaan kanslerin 12.5.2020 antaman ohjeen mukaan pitää esimerkiksi, että hakija toimii professorina korkeatasoisessa tutkimusyliopistossa. Tällöin tiedekuntaneuvoston on käsiteltävä ja perusteltava hakijan tieteellinen pätevyys.

11. Muutoksenhaku
Dosentin arvon myöntämisesitystä koskeva tiedekuntaneuvoston päätös ei ole valituskelpoinen, koska kyseessä ei ole yliopistolain 83 a §:ssä tarkoitettu hallintoasiassa annettu päätös.

Lisätietoja antaa Päivi Sinisalo puh. 02 941 26411 , paivi.sinisalo(at)helsinki.fi, tavattavissa sopimuksen mukaan.

Dosenttitoimikunta valmistelee tiedekuntaneuvostolle dosentuurin pääsyvaatimuksiin liittyviä asioita sekä tarkistaa dosenttihakemukset ja asiantuntijaehdotukset ennen tiedekuntaneuvoston käsittelyä. Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja antaa lausunnon dosentuuria hakevan opetustaidosta.

  • Puheenjohtaja, professori Tero Kivelä tero.kivela (at) hus.fi
  • Sihteeri, henkilöstöasiantuntija Päivi Sinisalo paivi.sinisalo(at)helsinki.fi

Dosenttitoimikunnan kokoukset kevätkaudelle 2021:

2.2.2021; hakemuksen viimeinen jättöpäivä 15.1.2021

6.4.2021;  hakemuksen viimeinen jättöpäivä 19.3.2021

1.6.2021;  hakemuksen viimeinen jättöpäivä 14.5.2021

Dosentin arvoa koskeva hakemus on käsiteltävä joutuisasti.

Jos dosenttitoimikunta puoltaa hakemusta, asia etenee dekaanin päätöksellä asiantuntijoille. Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta olisi täydennettävä. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, asia raukeaa siihen asti, kunnes hakija tuo täydennetyn hakemuksen dosenttitoimikunnan käsiteltäväksi.

Saatuaan asiantuntijoiden lausunnot ja lausunnon opetusansioista sekä perustelut mahdollisesta uudesta dosentuurin tieteenalasta tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.