Psykoterapeuttikoulutuksen valintaperusteet vuodelle 2024 on vahvistettu lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 17.10.2023. Valintaperusteet kokonaisuudessaan ovat luettavissa tästä linkistä (pdf-tiedosto)
Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Tutustu opiskelijavalinnan ensimmäistä vaihetta (hakeminen ja hakukelpoisuus) ja toista vaihetta (soveltuvuusarviointi) koskeviin ohjeisiin. Usein kysytyistä kysymyksistä löydät vastauksia usein kysyttyihin hakukelpoisuutta koskeviin kysymyksiin.
Psykoterapeuttikoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan opistoasteisen tutkinnon.
1) Ensisijaisesti soveltuviksi katsottavat tutkinnot
2) Muut soveltuviksi katsottavat ylemmät korkeakoulututkinnot
3) Muut soveltuviksi katsottavat ammattikorkeakoulututkinnot
4) Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllämainittuja tutkintoja. Hakijalla tulee olla joko Valviran laillistamispäätös oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä tai ammattinimikkeen käyttöoikeudesta Suomessa tai Opetushallituksen rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta. Tutkinnon rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta tai Valviran päätös ammattinimikkeen käyttöoikeudesta Suomessa tulee olla jokaisesta ulkomailla suoritetusta tutkinnosta, myös muissa Pohjoismaissa suoritetuista tutkinnoista.
5) Erityistapauksessa hakijan perustutkinnon, opintojen ja työkokemuksen perusteella myös muu ylempi korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto voidaan katsoa soveltuvaksi perustutkinnoksi. Tällöin edellytetään sekä opintojen että työkokemuksen perusteella osoitettua erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön.
Koulutukseen ei voida katsoa edes erityistapauksessa hakukelpoiseksi hakijaa, joka on suorittanut
Hakukelpoisuuden antavaan tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna vähintään 30 op psykologian tai psykiatrian opintoja. Psykologian maisterin, lääketieteen lisensiaatin ja psykiatrisen sairaanhoitajan tutkintoihin sisältyy aina riittävä määrä psykologian tai psykiatrian opintoja.
Psykologian tai psykiatrian opinnot tulee olla suoritettuna viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Mikäli vaaditut opinnot eivät sisälly hakukelpoisuuden perusteena olevaan tutkintoon, niistä vähintään 10 op tulee olla alle 10 vuotta sitten suoritettuja (hakuajan päättymispäivästä lukien). Opintojen laajuus tulee olla ilmoitettu opintopisteinä tai opintoviikkoina tai toimitetulla todistuksella tulee olla ilmoitettuna opintojen kesto tunteina. Alle 1 opintopisteen (=27 tuntia) laajuisia yksittäisiä opintojaksoja tai seminaareja ei huomioida. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta.
Lisäopinnot voivat olla esimerkiksi psykologian perusopinnot ja lisäksi aineopintoja. Helsingin yliopiston avoin yliopisto järjestää myös lisäopinnoiksi tarkoitettua kokonaisuutta Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Koulutus on maksullista ja hinta määrittyy avoimen yliopiston hintojen mukaan. Kysy lisätietoja opintoihin ilmoittautumisesta ja opintomaksuista avoimesta yliopistosta.
Psykologian tai psykiatrian opinnoiksi katsotaan näiden alojen teoreettiset sisältöopinnot, ei esimerkiksi tutkintoihin sisältyviä harjoittelujaksoja tai muita käytännön opintoja tai opinnäytetöitä.
Kun kyseessä ovat muut kuin yliopistolliset psykologian tai psykiatrian opinnot, opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet:
Ennakoiden vuoden 2025 valintaperusteita, lääketieteellinen tiedekunta on päättänyt psykologian ja psykiatrian opintojen osalta seuraavaa:
Jos tutkintoon ei sisälly 30 opintopisteen laajuisia psykologian tai psykiatrian opintoja, tulee hakijalla olla suoritettuina vastaavat täydentävät lisäopinnot. AMK-tutkinnon suorittaneilla tulee aina olla suoritettuina nämä 30 opintopisteen laajuiset täydentävät lisäopinnot. Lisäopinnoiksi hyväksytään ainoastaan suomalaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset psykologian perusopinnot ja niiden lisäksi 5 op aineopintoja tai muut lisäopintokokonaisuudet, jotka täyttävät yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op).
Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalla tulee olla hakuajan alkamiseen mennessä vähintään kaksi vuotta työkokemusta valintaperusteissa määritellystä soveltuvasta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä. Asiakastehtäväksi katsotaan työskentely pääasiassa yksittäisten potilaiden/asiakkaiden tai hyvin pienten ryhmien kanssa.
Jos pohjatutkintona on muu kuin lääkärin, psykologin tai sairaanhoitajan kelpoisuuden antava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kk tulee olla hankittuna
Sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa oleviksi organisaatioiksi katsotaan esimerkiksi mielenterveystyön, päihdehuollon, lastensuojelun, perhetyön ja kriisityön piirissä toimivat organisaatiot, jotka toimivat yhteistyössä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation kanssa (esimerkkejä organisaatioista UKK-palstalla). Myös palveluiden tuottaminen ostopalveluna julkisen sektorin sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatioille huomioidaan.
Hakijan on osoitettava, että hänellä on kokemusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Hakemuksen liitteissä tulee eritellä hankitun työkokemuksen sisältö ja yhteistyön laatu julkisen sektorin yksikön kanssa, sekä mahdollinen työnohjaus.
Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen.
Haussa huomioidaan hakuajan alkamispäivään mennessä kertynyt työkokemus.
Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien yli kahden viikon keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena.
Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi osa-aikatyössä tai työssä, joka katsotaan osin soveltuvaksi mielenterveystyötä vastaavaksi asiakastyöksi.
Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot.
Mahdollisuus tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana, kielitaito ja tietotekniset valmiudet arvioidaan osana valintamenettelyn toisen vaiheen soveltuvuusarviointia. Hakijaa ei voida valita koulutukseen, jos hänellä ei ole mahdollisuutta potilastyön tekemiseen opintojen aikana, riittävää kielitaitoa tai riittäviä tietoteknisiä valmiuksia koulutuksen suorittamiseen.
Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin ensimmäisestä opintovuodesta lähtien, eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä tätä työtä opintojen aikana.
Koulutuspotilailla olisi hyvä olla hoitosuhde johonkin lailliseen terveys- tai sosiaalialan yksikköön, jossa potilaan hoitovastuu säilyy koko koulutushoidon ajan. Lasten ja nuorten osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota potilasturvallisuuteen. Lasten ja nuorten parissa tehtävä psykoterapeuttinen potilastyö suositellaan erityisen painokkaasti toteutettaviksi yhteistyössä terveydenhuollon yksikön ja hoitavan lääkärin kanssa.
Jos psykoterapiakoulutuksen opiskelija ei ole tutkintonsa puolesta terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa. Ainoastaan sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus koulutuspsykoterapiatyön potilas- tai vastuuvakuutukseen, voi toimia yksityisenä ammatinharjoittajana koulutuksen aikaisessa potilastyössä. Koulutettavan vastuulla on itse selvittää, miten koulutuspsykoterapiatyö vakuutetaan. Soveltuvuusarvioinnissa tulee hakijan esittää realistinen suunnitelma potilastyön tekemiselle. Jos hakija ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee haastatteluun tuoda psykoterapeuttisen potilastyön tekemisestä vastaavan yksikön kanssa tehty kirjallinen sopimus siitä, miten potilas- tai vastuuvakuutus ja potilasasiakirjojen säilytys järjestetään.
Koulutuksen opetuskieli on suomi tai ruotsi ja hakijoilta edellytetään riittävää suomen ja englannin kielen ymmärtämisen taitoa suomen- ja englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suunnatuissa yhteisissä opinnoissa. Ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa edellytetään lisäksi riittävää ruotsin kielen taitoa.
Koulutuksen suorittaminen edellyttää riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa tarvittavia verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita.
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, psykoterapeuttikoulutus, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Kuten muillakin mainituilla aloilla, psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.
OPISKELUAIKAINEN HUUMAUSAINETESTAUS JA RIKOSREKISTERIOTE
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, törkeät henkirikokset, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).
Alla on kuvattu psykoterapeuttikoulutuksen alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset valtakunnallisen yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto OHA-forumin työryhmän suositusten mukaisesti SORA-arvioinnin tueksi.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Psykoterapeuttina työskentely tapahtuu hyvin monimuotoisissa toimintaympäristöissä ja jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden tai asiakasryhmien sekä ammatillisten asiantuntijaverkostojen kanssa. Ammatti edellyttää kykyä oman toimintakyvyn itsereflektointiin ja kykyä arvioida näitä ominaisuuksia muissa ihmisissä. Psykoterapeutin tulee suorittaa ammatissaan asiakkaiden toimintakykyä, sekä kognitiivisia ja sosioemotionaalisia toimintoja kartoittavia tutkimuksia. Työ edellyttää myös itsenäistä päätöksentekokykyä. Sovellusalasta riippuen voi fyysinen ja psyykkinen toimintaympäristö vaihdella paljon. Psyykkisen toimintaympäristön osalta psykoterapeutin ammatti on erityisen vaativa ja tämä tulee huomioida arvioidessa henkilön soveltumattomuutta alalle. Alla on kuvattu kriteeristöjä terveydellisiin rajoitteisiin, jotka voivat joko pysyvästi tai väliaikaisesti olla esteenä tai tehdä henkilön soveltumattomaksi alalle.
AMMATILLISEN TOIMINTAKYVYN EDELLYTYKSET
Alla on tiivistelmät hakukelpoisuuden ehdoista pohjakoulutuksen mukaan. Ohjeet eroavat sen mukaan mikä pohjakoulutuksesi on.
Mikäli sinulla on lääketieteen lisensiaatin, psykologian maisterin tai opintotasoisen psykiatrisen sairaanhoitajan tutkinto voit olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen, mikäli sinulla on vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyöstä tai mielenterveystyötä vastaavasta asiakastehtävästä.
Sinun tulee liittää hakulomakkeeseen seuraavat liitteet:
Katso tarkemmat hakuohjeet täältä.
Mikäli sinulla on sairaanhoitajan AMK-tutkinto voit olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen, mikäli sinulla on vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyöstä tai mielenterveystyötä vastaavasta asiakastehtävästä ja vähintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot psykologiasta tai psykiatriasta.
Sinun tulee liittää hakulomakkeeseen seuraavat liitteet:
Katso tarkemmat hakuohjeet täältä.
Mikäli pohjakoulutuksesi on jokin muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sosiaali – ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, voit olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen mikäli sinulla on vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyöstä tai mielenterveystyötä vastaavasta asiakastehtävästä, ja työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta on hankittuna jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa olevassa organisaatiossa. Lisäksi sinulla on oltava vähintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot psykologiasta tai psykiatriasta. Mikäli et ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa.
Sinun tulee liittää hakulomakkeeseen seuraavat liitteet:
Katso tarkemmat hakuohjeet täältä.
Huom. Koulutukseen ei voida katsoa edes erityistapauksessa hakukelpoiseksi hakijaa, joka on suorittanut vain yliopistollisen alemman korkeakoulututkinnon, muun alan kuin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun opistotasoisen tutkinnon kuin psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan tutkinnon. Soveltuvaa pohjakoulutusta ei voi korvata lisäopinnoilla.
Opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta ja työkokemuksesta voi saada yhteensä 0-40 pistettä. Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan hakija, jolla on korkeimmat pisteet työkokemuksesta.
Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan hakija, jolla on korkeimmat pisteet työkokemuksesta.
Hakemista koskeviin kysymyksiin vastataan ensisijaisesti sähköpostitse osoitteessa meilahti-specialist@helsinki.fi. Huomaathan, ettei ennakkopäätöksiä hakukelpoisuudesta anneta.