Hakukelpoisuus

Helsingin yliopistossa suoritettavaan psykoterapeuttikoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka täyttää asetuksen VNA 1120/2010 mukaiset hakukelpoisuuden kriteerit Helsingin yliopiston tarkentamalla tavalla. Hakukelpoisuuden perusteena on soveltuva perustutkinto, riittävä soveltuva työkokemus sekä riittävät psykologian tai psykiatrian opinnot. Tiedot hakemisesta ja valintamenettelystä sekä soveltuvuusarvioinnin kriteereistä löydät omilta sivuiltaan.

Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan opistoasteisen tutkinnon. Soveltuviksi tutkinnoiksi katsotaan seuraavat:

1) Ylemmät korkeakoulututkinnot

  • lääketieteen lisensiaatin tutkinto
  • psykologian maisterin tutkinto

2) Muut ylemmät korkeakoulututkinnot soveltuvalla suuntautumisella

  • terveystieteen maisterin tutkinto
  • filosofian maisterin tutkinto, pääaineena logopedia tai musiikkiterapia
  • yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto, pääaineena kehityspsykologia, sosiaalityö, sosiaalipsykologia tai sosiaalipedagogiikka
  • teologian maisterin tutkinto
  • kasvatustieteen maisterin tutkinto, pääaineena erityispedagogiikka, varhaiserityiskasvatus tai kasvatuspsykologia

3) Ammattikorkeakoulututkinnot

  • sairaanhoitaja AMK
  • terveydenhoitaja AMK
  • toimintaterapeutti AMK
  • sosionomi AMK

4) Opistotasoinen tutkinto

  • sairaanhoitajan tutkinto: psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja tai sairaanhoitaja, jonka perustutkintoon on sisältynyt psykiatrinen sairaanhoito

5) Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllämainittuja tutkintoja. Hakijalla tulee olla Opetushallituksen rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta

6) Erityistapauksessa hakijan perustutkinnon, opintojen ja työkokemuksen perusteella myös muu ylempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai opistoasteen tutkinto voidaan katsoa soveltuvaksi perustutkinnoksi. Tällöin edellytetään sekä opintojen että työkokemuksen perusteella osoitettua erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön.

Hakukelpoisuuden antavaan tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna vähintään 30 op psykologian tai psykiatrian opintoja. Psykologin ja psykiatrin tutkintoihin sisältyy aina riittävä määrä psykologian tai psykiatrian opintoja.

Tutkintoon sisältymättömät opinnot tulee olla suoritettuna viimeistään hakuajan päättymispäivänä, ja ne voivat olla enintään 10 vuotta ennen hakuajan päättymispäivää suoritettuja. Opintojen laajuus ja sisältö tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta.

Lisäopinnot voivat olla esimerkiksi psykologian perusopinnot ja lisäksi aineopintoja. Helsingin yliopiston avoin yliopisto järjestää myös lisäopinnoiksi soveltuvaa kokonaisuutta Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Koulutus on maksullista ja hinta määrittyy avoimen yliopiston hintojen mukaan. Kysy lisätietoja opintoihin ilmoittautumisesta ja opintomaksuista avoimesta yliopistosta.

Kun kyseessä ovat muut kuin yliopistolliset psykologian tai psykiatrian opinnot, opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet: ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys, lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt, lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka, lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät, mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö sekä mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä, psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät, mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa, mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta, psykoterapioiden vaikutusmahdollisuudet ja rajoitukset.

Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista.

Työkokemuksen laskemisen periaatteita

  • Soveltuvaksi työkokemukseksi lasketaan esimerkiksi psykologinen neuvonta-, keskustelu-, ohjaus- ja terapiatyö perusterveydenhuollon, psykiatrian tai päihdehuollon yksiköissä, työterveyshuollon piirissä, perhe- ja kasvatusneuvolayksiköissä sekä kolmannella sektorilla.
  • Työkokemukseksi hyväksytään työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä tehty työ.
  • Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen (esimerkiksi opintojen aikaista harjoittelua ei lasketa).
  • Työkokemusta laskettaessa huomioidaan vain työskentelyjaksot, jotka ovat kestäneet samassa tehtävässä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden; yksittäisiä päiviä ja viikkoja ei lasketa.
  • Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena.
  • Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi neljä vuotta 50 % työtä. Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot.

Soveltuvana työkokemuksena ei huomioida mm.

  • Vapaaehtoistyötä
  • Tavanomaista opetus- tai ryhmänohjaustyötä, esimiestyötä, hallinnollista työtä tai suunnittelutyötä

Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin, eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä tätä työtä opintojen aikana.

Lisäksi edellytetään riittävää suomen ja englannin kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoa suomen- ja englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suunnatuissa yhteisissä opinnoissa. Lisäksi edellytetään riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa tarvittavia verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita.

Mahdollisuudet potilastyön tekemiseen sekä valmiudet opintojen suorittamiseen arvioidaan osana soveltuvuusarviointia.