Opiskelijoiden kokemuksia

Matemaattisten tieteiden opiskelijat kertovat, miksi alaa kannattaa opiskella ja mikä opinnoissa on parasta.
Sara Pyykölä yllättyi positiivisesti yliopisto-opinnoista

Toista vuotta matematiikkaa opiskeleva Sara Pyykölä kertoo yllättyneensä positiivisesti yliopisto-opinnoista. Aika ei tunnu riittävän kaikkiin kiinnostaviin kursseihin.

– Opiskelumetodi on aivan toinen kuin lukiossa, jossa kuunnellaan opettajaa ja sitten lasketaan vähän. Palautteen omasta osaamisesta saa vasta kokeesta. Täällä teemme paljon tehtäviä ja opettajat tarkastavat niitä viikoittain. Palautetta saa pitkin matkaa. Eteneminen on omasta työtahdista kiinni. Minulle tämä sopii, hän sanoo.

Jo kandiohjelman aikana voi halutessaan lähteä vaihtoon ulkomaille. Suosituimpia kohdemaita ovat Saksa, Espanja, Italia ja Iso-Britannia. Euroopan ulkopuolisista maista vetävät Japani ja Etelä-Korea. Vaihtoehtoja on paljon, sillä matematiikan laitos löytyy lähes jokaisesta yliopistosta.

– Meidän alalla kielitaitoa tarvitsee miettiä ehkä vähän vähemmän kuin monella muulla tieteenalalla. Matematiikan kieli on kansainvälinen. Toisaalta tältä alalta on tarjolla paljon englanninkielistä materiaalia, matemaattisten tieteiden kandiohjelmasta vastaava apulaisprofessori Pekka Pankka kannustaa.

Matemaattisten tieteiden opiskelu tukee muiden alojen opintoja

Mitä yhteistä on juridiikalla ja matematiikalla? Oikeustiedettä ja matematiikkaa opiskeleva Sofia Selkämaa on huomannut, että molemmat rakentuvat aukottomalle argumentoinnille ja päättelyketjuille. Matemaattinen ajattelu auttaa yhdistämään tietoa ja rakentamaan perusteltuja päättelyketjuja.

– Vaikka työllistyisin perinteisiin juristin tehtäviin, koen, että matemaattisen ajattelun avulla pystyn jäsentelemään ja rakentamaan juridistakin tietoa paremmin, sanoo Selkämaa.

 

Miika Mäki aloitti alun perin sosiologian opinnot, koska yhteiskunta ja sosiaalisten suhteiden toiminta kiinnostivat häntä. Kvantitatiiviset menetelmät tuntuivat mielekkäiltä, minkä vuoksi hän on sittemmin suuntautunut väestötieteeseen ja tilastotieteeseen.

Valtiotieteellisestä valmistuttuaan hän koki, ettei osaa käsitellä isoja aineistoja tai ymmärrä matematiikkaa menetelmien takana riittävän hyvin, joten hän palasi yliopistoon. Nyt hänellä on kandidaatin tutkinto sosiologiasta, maisteri väestötieteestä ja pian kandin tutkinto tilastotieteestä.

– Tällä hetkellä minua kiinnostaa sosiaalisten suhteiden tutkiminen isoilla aineistoilla. Jatkossa olisi hienoa yhdistää tätä jotenkin datatieteen tarjoamiin mahdollisuuksiin, sanoo kauppatieteenkin opintoja suorittanut Mäki.