Kestävät naapurustot ovat asuinalueita, joissa ympäristövastuullisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä taloudellinen elinkelpoisuus toteutuvat. Vaikka kestävien naapurustojen merkitystä korostetaan niin tutkimuksissa, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa (Sustainable Development Goals) ja lähes kaikissa suunnittelu- ja politiikkadokumenteissa, on kestävyyden elementtien naapurustotasoinen tunnistaminen, seuranta ja kehittäminen vielä lapsen kengissä.
Valtaosa asukkaiden ja ympäristön kannalta keskeistä päätöksistä tehdään lopulta paikallistasolla. Kunnat voivat vaikuttaa siihen mihin ja mitä rakennetaan, kuinka liikkuminen kunnan alueella järjestetään, miten koulut sijoitetaan tai millaista yritystoimintaa erityistoimenpiteillä tuetaan. Kaupunkien kasvuun, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen sekä yhteiskunnalliseen eriytymiseen ja segregaatioon liittyvät kysymykset palautuvat käytännössä yksittäisiin naapurustoihin, rakentamistapoihin ja niihin liittyvään maankäytön ohjaukseen. Useat päätökset konkretisoituvat tonteilla, kortteleissa tai asuinalueilla. Myös kansallista maankäyttöä ja rakentamista ohjaavan lainsäädäntömme tavoitteena on jo pitkään ollut “järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä” (MRL 132/1999 5§).
On kuitenkin edelleen epäselvää, minkälaisia ominaisuuksia lähiympäristössä tulisi vaalia, tai minkälaisia muutoksia siellä tulisi näkyä matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kestävä kehitys osana kuntien elinvoiman edistämisen lakisääteistä tehtävää tarvitsee tuekseen selkeämmän naapurustojen erityispiirteitä ja asukkaiden tarpeita huomioivan sisällön. Ylipäätään kestävään kehitykseen tähtääviä naapurustokohtaisia ominaisuuksia ja käsitteitä pitäisi pystyä jotenkin koettelemaan ja arvioimaan – mieluiten niin, että myös esitettyjä arvioita voitaisiin arvottaa.
Naapurustoperustainen kestävän kehityksen indikaattorihanke syntyi tarpeesta koota ja tunnistaa eri tutkijoiden ja tieteenalojen näkemyksiä naapurustokohtaisten kestävän kehityksen sisältöjen, moninaisuuden ja vaadittavien toimenpiteiden tunnistamiseksi. Kutsuimme mukaan “professoreiden pyöreiden pöytien keskusteluihin” 52 huippututkijaa yli 20 eri tieteenalta.
Hankkeella on kolme päätavoitetta. Ensimmäinen on tunnistaa ja koota sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden indikaattoreita, joita voitaisiin hyödyntää kortteli- ja kaupunginosakohtaisesti. Indikaattoreiden avulla on mahdollista seurata ja verrata eri kaupunginosien kestävyyden tilaa.
Toinen tavoite on edistää moni- ja poikkitieteellistä akateemista tutkimusyhteistyötä ja vuoropuhelua. Kaupunkien kestävyysmurros vaatii tieteenalat ylittävää keskustelua, johon tulee osallistua niidenkin, jotka eivät ensisijaisesti miellä itseään kaupunkitutkijoiksi.
Hankkeen kolmas tavoite on lisätä tutkimuksen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta. Hankkeessa julkaistu kirja Kohti kestävämpiä asuinalueita - kaupunginosien ja kortteleiden kestävyysindikaattoreita on helposti ymmärrettävä ja käytännönläheinen teos, jonka toivomme toimivan keskustelun avauksena niin päättäjien, kaupunkisuunnittelijoiden kuin kaupunkien asukkaidenkin keskuudessa.
Hanke aloitettiin kutsumalla eri alojen tutkijoita mukaan "pyöreän pöydän" keskusteluihin, joiden aikana tutkijat esittivät ajatuksiaan mahdollisista tavoista mitata kaupunginosien ja kortteleiden tasolla. Keskusteluihin osallistui yhteensä yli 50 huippututkijaa, jotka yhdessä tunnistivat jopa 130 kestävyysindikaattoria. Indikaattorit edustavat 30 tieteenalan näkemystä siitä, mitä olisi tärkeää huomioida kaupunkien kestävyyden seuraamisessa.
Kohti kestävämpiä asuinalueita - kaupunginosien ja kortteleiden kestävyysindikaattoreita on Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian keväällä 2024 julkaisema teos, joka esittelee 29 tutkijoiden keskusteluissa esille noussutta indikaattoria. Kirja sisältää pohdintaa ja ehdotuksia siitä, miten naapurustotasoista kestävyyttä voitaisiin seurata, mitata sekä vertailla eri alueiden välillä.
Kirjan toivotaan innoittavan ja opastavan kaupunkeja ja kuntia tarkastelemaan kestävyyden tilaa myös hyvin paikallisella tasolla ja asuinaluekohtaisesti. Hankkeen seuraavassa vaiheessa pilotoimme kestävyysindikaattoreita yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Kirjan englanninkielinen käännös julkaistaan 2024 syksyyn mennessä.