24.10. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien asiantuntijoita saapui kuuntelemaan tutkijapuheenvuoroja ja keskustelemaan ajankohtaisista pääkaupunkiseutua koskevista kansanterveyden ja väestötieteen aiheista MaxHelin, Kaupunkivaikutuksen ja Urbarian järjestämässä tiedeyhteistyöseminaarissa.
MaxHel-tutkijat Eugenio Paglio, Lauren Bishop ja Katariina Korhonen esittelivät MaxHelissa tehtyä väestötutkimusta maahanmuuttajien ja maan sisällä muuttavien terveydestä, lapsuusajan vastoinkäymisten suhteesta mielenterveyteen, sekä muistisairaiden hoivan jakaantumisesta tulevaisuudessa.
Eugenio Paglino esitteli tutkimusta, jossa selvitettiin maan sisällä muuttavien terveyttä suhteessa muuhun väestöön. Tutkimusaihetta pohjustaa kansainvälinen ilmiö “healthy migrant effect”, jossa korkean tulotason maissa maahanmuuttajien kuolleisuus on kantaväestöä matalampi. Paglino kollegoineen tarkastelivat alueella pysyvien, paikalle muuttaneiden ja takaisin-muuttajien kuolleisuutta vuosien 1970 ja 2018 välillä. Vaikka maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen terveysero on suurempi, esimerkiksi Suomessa myös kotiseudulta muuttaminen lisää naisen elinikää keskimäärin 4 kuukautta ja miehen elinikää 6 kuukautta. Maahan tai maan sisällä muuttavien matalampaa kuolleisuutta pyritään selittämään rekisterieroilla, terveiden henkilöiden valikoitumisella, sairaampien maahanmuuttajien paluumuutolla kotimaahan, sekä erinäisillä kulttuurisilla tekijöillä. Vaikka suurin selittävä tekijä Suomen kunnissa lienee poismuuttavien valikoituminen, on tällä Paglinon mukaan kansanterveydellisiä vaikutuksia seuduille, joista poismuutto on yleistä. Samalla kunnat, joihin muutetaan, hyötyvät ilmiöstä.
Seuraavana puhujana Lauren Bishop esitteli alustavia tutkimustuloksia lapsuusajan vastoinkäymisten vaikutuksesta myöhempään mielenterveyteen. Tutkimusryhmä käytti vastoinkäymisen mittareina 1) vanhemman mielenterveyden häiriötä tai päihdeongelmaa, 2) sairaalaan joutumista pahoinpitelyn seurauksena, 3) vanhemman vankilatuomiota sekä 4) vanhempien eroa. Merkittävänä havaintona useampi vastoinkäyminen, etenkin hyvin nuorena koettuna, kytkeytyi selvästi heikompaan mielenterveyteen myöhemmin. Lisäksi vastoinkäymisen kokemista usein seuraa lisää vastoinkäymisiä. Sosioekonomisen aseman havaittiin osaltaan suojaavan mielenterveyden häiriöiltä, mikä Bishopin mukaan voi kieliä heikon sosioekonomisen aseman olevan vastoinkäyminen itsessään. Alustavana tuloksena Bishop alleviivaa kuinka vanhempien matalampi koulutustaso sekä vanhempien nostama sosiaalituki on yhteydessä lapsen heikompaan mielenterveyteen. Bishopin mukaan tulokset korostavat aikaisen intervention ja tuen merkitystä lapsen kehitykselle ja kasvulle.
Lopuksi Kaarina Korhonen esitteli alustavia tuloksia mallinnuksista, joissa tarkasteltiin työikäisten todennäköisyyttä kokea vanhemman muistisairaus nyt ja tulevaisuudessa, sekä kokemuksen keskimääräistä kestoa ennen eläköitymistä. Korhosen ja kollegoiden tulosten mukaan työikäisistä merkittävä osa — 13 % koki vanhemman muistisairauden välillä 2015-2020. Matalasti koulutetuilla oli muistisairas vanhempi keskimäärin kolmena vuotena työurasta, korkeakoulutetuilla pidempään. Tämä selittyy sekä myöhemmällä lapsen hankinta-iällä että korkeakoulutettujen vanhempien pidemmällä iällä. Suomen väestön nopea ikääntyminen ja kotihoidon lisääntyminen herättävät kysymyksiä hoivan jakautumisesta sekä niiden työikäisten jaksamisesta, jotka päätyvät hoivaamaan muistisairasta vanhempaa.
Aiheet ja alustavat tulokset herättivät paljon keskustelua muun muassa terveydenhuollon valmiudesta väestön muuttuvaan ikärakenteeseen ja alueiden välisiin terveyseroihin, vaadittavista kunnallistason toimenpiteistä ennakoivan sosiaalityön tueksi, sekä välimatkojen vaikutuksesta mahdollisuuteen hoivata ikääntyvää vanhempaa.
Kiitämme jälleen Kaupunkivaikutusta sekä MaxHeliä yhteistyöstä. MaxHel-tutkijoiden ja kuntien välistä vuoropuhetta kuullaan toivottavasti jatkossa lisää!
Paglinon ja kollegoiden julkaistu tutkimus on luettavissa täällä:
Paglino, E., Elo, I. T., & Martikainen, P. (2025). Internal Migration, health Selection, and the salmon Bias: A Register-Based Study of Finland. Social Science & Medicine, 380, 118200.